Hoppa till innehåll

Stöd för arbetsvardagen och Tullens miljöavtryck

Tullen har åtagit sig att minska miljöpåverkan av sin verksamhet. De viktigaste verkningarna orsakas av lokaler, upphandling, informations- och kommunikationsteknik samt resor. Som en säkerhetsmyndighet har Tullen vissa ämnesområden och uppgifter där vi inte alltid kan välja det mest miljövänliga alternativet. Ett exempel på detta är vissa tjänstefordon. Vi har dock identifierat delområden där vi kan påverka vårt miljöavtryck utan att kompromissa med vår prestationsförmåga. Tullens miljösystem Ekokompassen och miljöprogram styr arbetet för att främja hållbarhet. År 2025 förnyades vårt Ekokompass-certifikat med ytterligare tre år vid revisionen, och vi fick beröm för vårt omfattande arbete för att främja miljöfrågor.

Vi samarbetar också med interna och externa intressentgrupper på ett nätverksbaserat sätt i hållbarhets- och miljöfrågor. Statskontorets ansvarsnätverk stöder hanteringen av miljöaspekter, och Tullen har deltagit aktivt i utvecklingen av webbplatsen Hållbarhetskompassen, som upprättats som stöd för ansvarsnätverkets arbete, samt av bedömningsverktyget för hållbarhet.

Som en del av bedömningen av vår egen miljöpåverkan genomförde vi en digital städkampanj hösten 2025. Syftet med kampanjen var att öka medvetenheten om de ekonomiska verkningarna av digitalt material samt om dess påverkan på datasäkerhet, informationshantering och miljö. Personalen uppmuntrades att rensa bort onödiga data från e-post och nätverksdiskar. Kampanjen fungerade som ett bra startskott för en ny slags verksamhetskultur i såväl Tullen som andra organisationer, eftersom vår kampanj även väckte intresse bland våra intressentgrupper. Faktum är att vi har delat information om vår digitala städupplevelse till många olika parter, och inom Tullen fortsätter den digitala städningen år 2026.

Förändringarna i verksamhetsmiljön har varit uppenbara vid resor och användning av lokalerna. När den östra gränsen har varit stängd har anställda vid Tullen skickats på kommenderingar till gränsövergångsställen på olika håll i Finland, där arbetsvolymen har ökat i samma utsträckning. Detta har ökat antalet resor. Å andra sidan har vi kunnat göra måttliga minskningar i våra lokaler, till exempel genom att överföra våra underutnyttjade lokaler vid östgränsen till Gränsbevakningsväsendet.

I det här avsnittet berättar vi mer detaljerat genom exempel om Tullens miljöavtryck med tanke på bland annat lokaler, resor och digital städning.

Vår ansvarsåtgärd

Vuoden 2025 aikana toimitiloja vähennettiin maltillisesti. Kun itärajan toimitilat ovat jääneet vähemmälle käytölle, vapautuneita neliöitä on pystytty luovuttamaan esimerkiksi Rajavartiolaitoksen käyttöön. Lisäksi päätettiin luopua myös parista muusta henkilöstömäärältään hyvin vähäisestä toimitilasta vuoden 2026 aikana.

Vuonna 2025 toimitilaneliöt henkilötyövuotta kohden ja toimistoneliöt henkilötyövuotta kohden nousivat hieman vähennyksistä huolimatta, koska henkilötyövuodet laskivat. Tilavähennykset näkyvät kuitenkin pienenä toimitilamenojen laskuna.

Toimitilamenot henkilötyövuotta kohden

2025 6,9 tuhatta euroa
2024 7,0 tuhatta euroa

Toimitilaneliöt henkilötyövuotta kohden

2025 26,5 m2
2024 26,1 m2

Toimistoneliöt henkilötyövuotta kohden

2025 9,7 m2
2024 9,5 m2

Toimitilojen kehittämisessä sovelletaan “tehokkaat neliöt” -periaatetta, jossa tilojen määrän sijaan painotetaan sitä, että toimitiloja käytetään tarkoituksenmukaisesti, ne muuntautuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin ja niiden elinkaari on kestävä. Tavoitteena on varmistaa, että käytössä olevat tilat tukevat Tullin toimintaa sekä ovat turvallisia ja kustannuksiltaan hallittavia koko elinkaarensa ajan.

Periaatteen vaikutuksia on arvioitu kahdessa laajassa kehittämishankkeessa. Arvioinneissa tarkasteltiin tilaratkaisujen vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen, henkilöstön työolosuhteisiin, turvallisuuteen sekä elinkaarikustannuksiin. Tuloksia hyödynnetään jatkossa toimitilojen suunnittelussa, investointipäätöksissä ja palveluiden mitoituksessa. Vuonna 2026 ”tehokkaat neliöt” -periaatetta hyödynnetään, kun henkilöstöä siirtyy eri toimipaikkoihin organisaatiomuutoksen myötä.

Vuonna 2025 Tullissa kilpailutettiin kahdeksan siivoussopimusta. Kilpailutukset tehtiin Hanselin dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) mukaisesti.

Kilpailutusten valmistelu aloitettiin markkinakartoituksella, jossa selvitettiin toimittajien valmiutta jättää tarjouksia aiempaa laajemmista kokonaisuuksista. Vastausten perusteella yhdistettiin useita toimitiloja yhteisiin sopimuksiin ja luotiin näin toimittajille kiinnostavampia, suurempia kokonaisuuksia. Samalla myös vähennettiin hallinnollista työtä ja siivouspalveluista säästettiin noin 12 %.

Tullin sopimuksilla vähennetään riskiä työperäiseen hyväksikäyttöön. Siivooja turvallisuusselvitetään ennen työn aloittamista, ja siivoojalla on aina oltava henkilötunniste liikkuessaan Tullin tiloissa. Siivoojat eivät tee yötöitä, vaan liikkuvat tiloissa aikoina, jolloin tiloissa on paikalla myös muuta Tullin henkilökuntaa. Lisäksi Hanselin DPS-ehtojen mukaisesti toimittajat ovat mahdollisuuksien mukaan velvollisia työllistämään työttömiä työnhakijoita.

Ympäristönäkökulma otetaan huomioon esimerkiksi tarvikkeissa, kuten wc-papereissa ja saippuoissa, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Toimittaja on myös velvollinen raportoimaan muun muassa siivousaineiden laadusta (kemikaaliluettelo) ja käyttömääristä sekä siivouskoneiden energiakulutuksesta.

Lue lisää

Ympäristöjärjestelmä Ekokompassin sertifikaatti uusittiin

Tullin matkamenot pysyivät vastaavana edelliseen vuoteen verrattuna, ja asetettuun säästötavoitteeseen ei päästy. Matkakuluista suurin osa liittyy tullivalvontaan eli itärajan sulun takia muissa toimipaikoissa komennuksilla olleen henkilöstön päivärahoihin ja majoituskustannuksiin. Matkamenoihin sisältyvät komennuskulut ovat olleet vuonna 2025 noin 1,3 miljoonaa euroa ja yhteensä joulukuusta 2023 lähtien 2,8 miljoonaa euroa. Komennusmatkojen kulut on katettu lisärahoituksella (3,2 M€).

Matkustusmenot henkilötyövuotta kohden

2025 1 791 euroa
2024 1 747 euroa

Jos ei oteta huomioon komennusten vaikutusta, matkamenot vähenivät noin 5 prosenttia. Säästötoimet, kuten yksikkökokouksen järjestäminen lähikokouksena vain kerran vuodessa, ovat vaikuttaneet jonkin verran. Komennusmatkojen jälkeen toiseksi eniten matkakustannuksia aiheuttavat lähikoulutukset eli opiskelijoiden päivärahat ja majoituskustannukset. Koulutuskulut olivat kuitenkin noin 5 prosenttia pienemmät verrattuna edelliseen vuoteen.


Matkapäivien kokonaismäärä nousi hieman edellisestä vuodesta, mutta ulkomaanmatkojen määrä jatkoi vähenemistään. Kokous- ja koulutusmatkustamisen väheneminen näkyi myös junamatkojen määrän vähenemisenä, joita oli 19 prosenttia vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen.

Matkapäivät henkilötyövuotta kohden

2025 16,3 päivää
2024 16,1 päivää

Tullilla on käytössään 276 virka-ajoneuvoa. Ajoneuvoja käytetään pääasiallisesti operatiivisissa toiminnoissa. Ajoneuvoista 201 on dieselkäyttöisiä, 13 bensiinikäyttöisiä, 59 ladattavia hybridiautoja ja kolme täyssähköautoa. Vuoteen 2024 verrattuna diesel-ajoneuvoja on hieman vähemmän (2 kpl) ja hybridejä on yksi lisää.

Vuonna 2025 Tullin omistamien virka-ajoneuvojen päästökeskiarvo oli 123 g/km, keski-ikä 10,8 vuotta ja keskimääräinen polttoaineen kulutus 4,9 l / 100 km.

Virka-autoilla ajettujen kilometrien määrä kasvoi vuonna 2025 edelleen, kun itärajan henkilöstön komennukset jatkuivat.

Kuluvana vuonna selvitetään ja pilotoidaan leasing-ajoneuvojen käyttöä vaihtoehtona omistamiselle. Tavoitteena on arvioida leasingin vaikutuksia elinkaarikustannuksiin, sitoutumisen pituuteen sekä kaluston joustavuuteen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Leasing-mallin avulla voitaisiin vähentää pitkäaikaista pääoman sitoutumista, kalustoa voisi uusia aiempaa kätevämmin ja ajoneuvokanta olisi helpompaa sopeuttaa muuttuviin tarpeisiin.

Vietimme ensimmäistä kertaa Tullissa lokakuussa 2025 digisiivouskampanjaa. Kampanjan tarkoitus oli kertoa monipuolisesti digisiivouksen hyödyistä tietoturvan ja tiedonhallinnan näkökulmasta sekä lisätä tietoa myös turhan datan vaikutuksista kustannuksiin ja ympäristöön. Keskityimme kampanjassa sähköpostien ja verkkolevyjen siivoamiseen. Kampanjan tavoitteena oli vapauttaa verkkolevyjen ja sähköpostin kapasiteettia, saada säästöjä sekä lisätä tietoisuutta digiaineistojen riskeistä ja vaikutuksista.

Kuukauden kestävän kampanjan aikana pidimme poikkihallinnollisen asiantuntijaryhmän voimin kuusi eri tilaisuutta: kampanjan aloitus- ja lopetustilaisuudet, sähköpostin ja verkkolevyjen etiketti- ja siivousvinkkitilaisuudet sekä kaksi tukiklinikkaa. Lisäksi kysymyksiä sai lähettää lomakkeen kautta koko kampanjan ajan. Näihin vastattiin kirjallisesti, ja kampanjan aikana tuotetut materiaalit ovat edelleen henkilöstön käytettävissä. 

Digisiivouskampanja sai hyvän vastaanoton, ja moni kertoi oppineensa uutta. Verkkolevyjen ja sähköpostin kapasiteetin käytön kustannukset yllättivät monet. Sähköpostin siivoamisen myötä käytetty kapasiteetti laski yli 5000 GB eli alle puoleen kampanjan aloituksesta. Myös verkkolevyille tallennettujen sähköpostien arkistotiedostot laskivat noin 60 prosenttia. Verkkolevyjen käyttö taas kasvoi. Tämä voi liittyä joko tiedostojen siirtelyyn pois sähköpostista tai esimerkiksi organisaatiouudistukseen.

Digisiivous poiki myös erilaisia kehitysehdotuksia, esimerkiksi henkilöstön digitaitojen yhdenmukaistamisesta ja tiedonhallinnan yhteisistä hyvistä käytännöistä. Digisiivous jatkuu vuoden 2026 aikana, kun siirrymme siivoamaan käytöstä poistuvia työtiloja. Kampanja herätti kiinnostusta myös muissa virastoissa, ja sitä esitellään kevään 2026 aikana eri tahoille.

Lue lisää

Diginurkkien tomutus osaksi organisaation toimintatapoja
Ympäristöjärjestelmä Ekokompassin sertifikaatti uusittiin