Varmistimme ulkomaankaupan logistiikan tehokkuuden ja sujuvuuden – asiakkaat tyytyväisiä tulliasiointiin 

Tullin yksi tehtävä on tukea ulkomaankaupan sujuvuutta, olemme merkittävä lenkki logistiikan ketjussa. Suomi sijoittui jaetulle neljännelle sijalle tuoreimmassa logistista suorituskykyä mittaavassa Maailmanpankin tutkimuksessa, jossa selvitettiin 139 maan tullitoiminnan ja tulliselvityksen tehokkuutta. Sijoituksessa on selkeää parannusta edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn tutkimukseen, jolloin sijoituimme kahdeksanneksi. Logistiikan kokonaissuorituskykyindeksissä Suomi oli toinen, kun vuonna 2018 sijoitus oli kymmenes. 

– Suomi on saari, mutta edellytykset pärjätä ulkomaankaupassa ovat puitteiden puolesta todistetusti hyvät. Menestyksen taustalla on muun muassa tasokas infrastruktuuri, toimijoiden korkeatasoinen osaaminen, kyky pysyä aikatauluissa ja tehdä sitoutunutta yhteistyötä viranomaisten kesken ja kaikkien asiakkaiden suuntaan, toteaa Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen. 

Tavaroiden ulkomaankaupan vuosi oli alavireinen 

Tavaroiden vienti ja tuonti pienenivät vuonna 2023 verrattuna edelliseen vuoteen. Venäjän toiminnasta johtunut kesällä 2021 alkanut energiahintojen nousu kääntyi vuonna 2023 yleiseksi hintojen laskuksi, joten vienti- ja tuontihinnat palasivat tavalliselle tasolleen. Suomen tavaraviennin arvo laski 6,9 prosenttia. Vienti oli arvoltaan 76,2 miljardia euroa. Tuonnin arvo taas väheni 17,3 prosenttia ja oli 76,5 miljardia euroa. 

Viennissä teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä sähköteknisten koneiden ja laitteiden arvo kasvoi. Arvoltaan 1,9 miljardin euron arvoisen risteilyaluksen vienti kasvatti kuljetusvälineiden viennin arvoa merkittävästi ja nosti samalla Yhdysvallat Suomen suurimmaksi vientimaaksi ohi Ruotsin ja kolmanneksi pudonneen Saksan. Myös farmaseuttisten tuotteiden viennin arvo nousi huomattavasti. Eniten laski metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo.

Tuonnin arvo väheni lähes kaikissa arvoltaan merkittävissä tavaraluokissa. Energiatuotteiden tuonti laski kaksi viidesosaa ja metalliteollisuuden tuotteiden tuonti neljänneksen. Tämän takia tuonnin tullimaksuja kerättiin vuonna 2023 neljännes vähemmän kuin vuonna 2022. Myös teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä sähkökoneiden ja laitteiden tuonti väheni. 

Suomen suurimpana tuontimaana säilyi Saksa ennen Ruotsia ja Kiinaa. Norja nousi merkittävän raakaöljy- ja maakaasutuonnin myötä neljänneksi suurimmaksi tuontimaaksemme ohi Yhdysvaltojen. Tuonti Venäjältä romahti 77,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Suomen Venäjän-kauppa onkin nykyisellään kivikauppaa, koska pääasiassa tuomme sieltä nikkelikiveä ja viemme sinne kuparikiveä.

Ulkomaankaupan kuljetuksissa tapahtui suuri muutos loppuvuonna 2023, kun itärajan ylityspaikat suljettiin lukuun ottamatta tavarajunaliikennettä. Valtion rautatieyhtiö VR lopetti itäliikenteen vuoden 2022 lopussa, ja korvaajina aloitti kaksi yksityistä yritystä vuoden 2023 alkupuolella. Liikennöitsijän vaihdoksesta huolimatta Venäjälle tärkeä lannoitevienti rautateitse on jatkunut. Itärajan kaupallinen tavaraliikenne kuorma-autoilla kulki pääasiassa Venäjän suuntaan. Karkeasti 80 prosenttia liikenteestä oli transitokuljetuksia ja viidennes Suomen vientiä itään. 

– Suomen osuus EU-maiden viennistä Venäjälle ja Keski-Aasiaan oli vuonna 2021 vielä 3,9 prosenttia, mutta vuonna 2023 enää 1,9 prosenttia. Tilastojen perusteella suomalaiset yritykset ovat vähentäneet vientiä itään huomattavasti enemmän kuin EU-maiden yritykset keskimäärin, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Sujuvaa ja asiakaslähtöistä toimintaa

Koska olemme yksi merkittävä lenkki ulkomaankaupan logistiikan ketjussa, on tärkeää, että toimintamme on sujuvaa, ennakoitavaa ja asiakaslähtöistä. Näin pystymme palvelemaan hyvin yrityksiä ja sitä kautta edistämään Suomen kilpailukykyä.

Tavoitteenamme on mahdollistaa, että asiakkaat saavat hoidettua tulliasiansa sujuvasti ja kerralla oikein. Haluamme, että asiakaskokemuksessa korostuvat luottamus ja tunne, että Tulli on asiakkaan puolella, kuuntelee ja auttaa. Seuraammekin asiakastyytyväisyyden kehittymistä vuosittain. Tulliasioinnin asiakastyytyväisyyttä mitataan asteikolla 1–5. Vuonna 2023 asiakastyytyväisyys oli edelleen hyvällä tasolla.

– Meille voi antaa palautetta ja ideoita kaikesta toiminnastamme verkkosivujemme kautta. Tullin johto ja asiantuntijat seuraavat palautteita jatkuvasti ja reagoivat tarvittaessa. Kuuntelemme mielellämme asiakkaidemme näkemyksiä myös lukuisissa asiakasyhteistyöryhmissä, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Juha Lempiäinen.

Yli 300 miljoonan edestä kerättyjä veroja

Toimintamme kautta kerätään myös veroja ‒ vuonna 2023 yhteensä 308 miljoonaa euroa. Siitä 162 miljoonaa euroa kannettiin EU:lle osana Euroopan unionin tulliliittoa. Suomen valtiolle Tulli keräsi veroja 146 miljoonaa euroa. 

– Tullimaksujen määrä laski 81 miljoonaa euroa vuodesta 2022, ja siihen vaikutti erityisesti tuonnin vähentyminen, kertoo asiakkuus- ja veronkantojohtaja Tom Ferm.

Tullauksessa kunnianhimoisia ja suuria uudistushankkeita 

EU:n tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksessa on päästy jo loppusuoralle. Uusia järjestelmiä on otettu käyttöön vuodesta 2018 alkaen, ja viimeiset ovat tulossa vuonna 2025. Vuoden 2023 syyskuussa uudistui Ahvenanmaan veroraja-asiakkaiden yhteenvetoilmoitus, ja marraskuusta alkaen passitusilmoitukset alettiin antaa uudessa Tulliselvityspalvelussa. Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus on Tullin historian suurin hanke ja samalla myös valtionhallinnon suurin IT-hanke.

Komissio julkaisi 17.5.2023 ehdotuksen EU:n tulliuudistuksesta eli tullireformista, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa tullien toimintaa, yksinkertaistaa yritysten tulliselvitysprosessia ja tehostaa tullikontrollia EU-tasolla. Uudistuksen yksi tärkeä osa on EU:hun perustettava datakeskus, jossa käsiteltäisiin tuonti- ja vientitiedot. Ehdotusten mukaan datakeskus avattaisiin verkkokaupalle vuonna 2028. Muulle tulliselvitykselle käyttö alkaisi asteittain vuodesta 2032 alkaen. EU:n tullireformi on suurin ja kunnianhimoisin uudistus sitten tulliunionin perustamisen. 

Kirjoittaja: tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä, vastaava kielenhuoltaja Kati Turkama

Lue lisää

Tullin vastuullisuusraportti: Sujuvaa asiointia ja tasapuolisia kilpailuedellytyksiä