Mikä on CBAM?

Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on EU:n väline, jolla ehkäistään päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismin tavoitteena on, että EU:hun tuotavien tavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden tuotannossa syntyneitä ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Jatkossa EU:hun tuotavista tavaroista pitää maksaa saman suuruinen maksu kuin EU:ssa valmistetuista tavaroista. Maksu perustuu päästöjen määrään.

Käytännössä mekanismilla luodaan EU:n ulkopuolisten maiden valmistajille sekä EU-alueen tuojille taloudellinen kannustinjärjestelmä tuotantoprosessien päästöjen vähentämiseksi. Hiilirajamekanismi tasapainottaa valmistajien kilpailuedellytyksiä EU:n markkinoilla ja täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää.

Hiilirajamekanismia hallinnoidaan kansallisesti sekä EU:ssa. Komissio kehittää lainsäädäntöä ja toimii yhteistyössä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi kehitystyössä ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö ohjaavana ministeriönä sekä Tulli toimivaltaisena viranomaisena. 

CBAM-velvollisten tehtävät ja aikataulut

Hiilirajamekanismissa on meneillään siirtymäkausi vuoden 2025 loppuun saakka. Siirtymäkaudella EU-alueen tuojien raportoinnin tarkoituksena on selvittää EU:n ulkopuolella valmistettujen tuotteiden (rauta-, teräs-, alumiini-, sementti-, lannoite- ja kemikaalituotteet sekä vety ja sähkö) valmistuksessa aiheutuneet suorat ja epäsuorat päästöt. Hiilirajamekanismin tavoitteena vuonna 2024 oli hankkia tietoa ja raportoida CBAM-tavaroiden valmistusketjun päästötiedoista.

Hiilirajamekanismin tavoitteena on myös auttaa maahantuojaa tunnistamaan hankkimiensa tuotteiden valmistamiseen liittyvät päästösisällöt. CBAM-tavaroiden päästölaskenta eroaa hiilijalanjälkilaskennasta, sillä CBAM-tavaroissa mukaan lasketaan vain tavaran tuotantovaiheen päästöt.

Viranomaistoiminnan aloitus

Hiilirajamekanismin kansallinen viranomaistoiminta aloitettiin 1.1.2024. Toimintavuoden aikana Tulli on tiedottanut asiakkaita hiilirajamekanismipalvelusta, järjestänyt koulutusta sekä opastanut asiakkaita EU:n CBAM-siirtymärekisterin käytössä.

Tullin sisällä toiminta CBAMin toimivaltaisena viranomaisena sekä toiminta tulliviranomaisena linkittyvät hyvin yhteen. Tullin eri osastot ja toimintayksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä.

Lue lisää

Jätteiden siirtämistä maasta toiseen sääntelevät tarkat kansainväliset säädökset. Rajat ylittävä ympäristörikosten torjunta kuuluu Tullin vastuulle. Tullin tietoon on tullut keskimäärin kymmenen ympäristörikosta vuosittain. Viime vuonna Tulli tutki yhteensä kolme jätelain rikkomiseen liittyvää ympäristörikosta.

Kansainvälinen jätesiirtojen valvontaoperaatio tuotti osumia

Tulli ja Suomen ympäristökeskus (Syke) valvoivat loka–marraskuussa 2024 tehostetusti kansainvälisiä jätesiirtoja osana maailmanlaajuista DEMETER-valvontaoperaatiota. Valvontaiskussa viranomaiset tarkastivat 78 Suomesta autolautoilla lähtevää rekkakuljetusta. Kuljetuksista kuudella oli jätesiirtovelvoitteita, ja niissä kaikissa havaittiin lieviä asiakirjapuutteita. Lisäksi kaksi vientiä jouduttiin keskeyttämään kokonaan, koska tarvittavat asiakirjat puuttuivat.

Jäteratsian lisäksi valvontaoperaatioon kuului myös asiakirjavalvontaa EU:n ulkopuolelle vietäville jätteille loka–marraskuun 2024 aikana. Reilusta kahdestakymmenestä tapauksesta kaksi pysäytettiin epäiltynä laittomasta jätesiirrosta. Toinen laittomista epäilyistä oli kaapelijätteen ja toinen käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vientiyritys EU-maiden ulkopuolelle. Muissa tapauksissa vientiasiakirjat olivat pääosin kunnossa.

Tulli tutki myös SER-jätteen vientiä

Tulli sai loppuvuodesta 2020 Suomen ympäristökeskukselta tutkintapyynnön Malesiaan vietäviksi ilmoitettujen kuuden kontin sisällöstä. Esitutkinnassa havaittiin, että on syytä epäillä toiminnan olleen laajamittaisempaa. Yrityksen epäillään antaneen väärää tietoa Tullille myös aiemmin viemiensä konttien sisällöstä.

Yritys oli käyttänyt vienneissä väärää tullinimikettä sekä vääriä lisäkoodeja, joiden mukaan konteissa olisi siirretty vihreäksi luokiteltuja jätteitä. Vastaanottajiksi yritys ilmoitti hongkongilaisia välittäjiä, vaikka jätteiden määrämaaksi oli ilmoitettu Malesia. Jätelain mukaan viejän pitää aina olla selvillä jätteen lopullisesta määränpäästä.

Kun jätteiden vientiä koskevat ehdot tiukentuivat vuonna 2021 niin, että OECD-maiden ulkopuolelle ei saa enää viedä muita kuin vihreiksi luokiteltuja jätteitä, yritys muutti toimintatapaansa vastaavasti. Nyt vientierien ilmoitettiin sisältävän rautaromua eikä enää muoviin viittaavia tullinimikkeitä, vaikka viennit sisälsivät edelleen SER-muovijätettä ja alumiinia eikä yritys ollut hakenut vientilupaa näille jätteille. Kun yritys antoi viranomaisille väärää tietoa jätekonttien sisällöstä, se pyrki välttämään kontteihin kohdistuvaa valvontaa.

Yrityksen epäillään vieneen ilman asianmukaisia lupia lähes 15 miljoonaa kiloa sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevia jätteitä Aasiaan. Rikoshyötyä yritys on saanut yli 1 750 000 euroa.  Osana rikoskokonaisuutta Tulli on tutkinut yrityksen toimintaa myös liittyen Puolasta Suomeen vuonna 2022 palautettuun 25 tonnin jäte-erään.

Kokonaisuutta on tutkittu törkeänä ympäristön turmelemisena, salakuljetuksena ja törkeänä tulliselvitysrikoksena. Esitutkinta siirrettiin syyteharkintaan Länsi-Suomen syyttäjävirastoon vuonna 2024.

Tulli on tutkinut laitonta valaanlihan tuontia Norjasta Suomeen. Valaanlihaa on tuotu Suomeen vuoden 2022 aikana valjakkokoirien ruoaksi noin 36 000 kg. Tuotu liha on ollut lahtivalaan lihaa, jonka vienti Norjasta sekä tuonti Euroopan unioniin on kielletty.

Valaanlihaa tuotiin Suomeen koiranmakkarassa, joka on sisältänyt puolet CITES-lajiksi luokiteltavan lahtivalaan lihaa ja puolet siipikarjan lihaa. Yhteensä koiranmakkaraa on tuotu 72 000 kg. Tällaista koiranruokaa ei ole myynnissä markkinoilla, vaan se on valmistettu Norjassa suomalaisen maahantuojan tilauksen perusteella.

Tutkinta käynnistyi, kun Ruotsin tulli ilmoitti Suomen tullille Suomeen matkalla olleesta kuormasta ja epäselvyyksistä tullausasiakirjoissa. Ruotsin tulli käännytti lähetyksen Norjaan.

Tutkinnassa on tehty yhteistyötä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Norjan poliisi on suorittanut esitutkintaa luvattoman valaan lihan viennille Norjasta Suomeen. Tulli on kuullut tapaukseen epäiltyinä yhteensä viittä henkilöä, ja tapausta on tutkittu epäiltynä törkeänä luonnonsuojelurikoksena ja tulliselvitysrikoksena. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan Pohjois-Suomen syyttäjänalueella vuonna 2024.

CITES-sopimus suojelee uhanalaisia lajeja kaupalta

CITES-sopimuksella suojellaan eläin- ja kasvilajeja, joita uhkaa niillä käytävä kansainvälinen kauppa. Lahtivalas kuuluu kansainvälisen CITES-yleissopimuksen alaisiin lajeihin. Lisäksi Suomen kansallinen laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta kieltää valaanlihan ja muiden valastuotteiden tuonnin Suomeen kaikista maista. CITES-sopimuksen lisäksi myös Norjan kansallinen CITES-lainsäädäntö kieltää lahtivalaan viennin Suomeen kaupallisessa tarkoituksessa.

EU:n alueella on yhteiset säännöt kasvinterveystarkastusten tekemiseen. Tarkastusten tavoitteena on estää kasvintuhoojien kulkeutuminen ja leviäminen luontoon. Kasvintuhoojat voivat aiheuttaa huomattavia satotappioita maa-, metsä- ja puutarhataloudessa. Vuosittain maailmassa menetetään arviolta 20–40 prosenttia sadosta kasvintuhoojien takia, jolla on merkittäviä vaikutuksia ruokaturvaan ja väestön toimeentuloon. Yhteistyö Euroopassa on tarpeen, koska tarkastuksilla suojataan kasvisten tuotantoa Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa.

Suomessa kasvinterveystarkastuksista vastaavat Ruokavirasto sekä Tulli 

Tullissa vastaamme tuoreiden hedelmien, vihannesten ja marjojen kasvinterveystarkastuksista tapauksissa, kun niitä tuodaan kaupallisiin tarkoituksiin EU:n ulkopuolelta. Tarkastuksissa etsitään merkkejä tuhohyönteisistä tai kasvitaudeista. Lisäksi kaikille valvottaville tuotteille tarvitsee alkuperämaan myöntämän ja voimassa olevan kasvinterveystodistuksen. Poikkeuksena ovat banaani, ananas, taateli, durio ja kookospähkinä, joilta ei vaadita kasvinterveystodistusta. 

Teemme hedelmien, vihannesten ja marjojen kaupallisen tuonnin kasvinterveystarkastukset samoilla varastokäynneillä kuin tuotteiden laatutarkastukset ja näytteenoton tuoteturvallisuusvalvonnan laboratoriotutkimuksiin. Vuonna 2024 tarkastimme noin 470 hedelmien ja vihannesten tuontierää kasvintuhoojien varalta.  

Ruokavirasto puolestaan vastaa muiden kasvien ja kasvituotteiden valvonnasta. Ruokavirasto valvoo muun muassa istutettavaksi tarkoitettuja kasveja ja kasvituotteita sekä puutavaraa ja siemeniä.  

EU:n ulkopuolisen tuonnin rajoitukset koskevat kaupallisen tuonnin lisäksi matkustajatuontia ja tuotteiden tilaamista netistä. Lue lisää elintarvikkeiden tuonnin rajoituksista verkkosivuiltamme.

Lue lisää

Muistutus viherpeukaloille: Jos tilaat kasveja tai siemeniä EU:n ulkopuolelta, hanki kasvinterveystodistus

EU:n markkinoille tuotavien tuotteiden on täytettävä tietyt lainsäädännön vaatimukset kuluttajien turvallisuuden ja terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi. Vastuullinen myyjä tai maahantuoja on tietoinen vastuistaan ja varmistaa tuotteiden määräystenmukaisuuden ja turvallisuuden kuluttajalle jo ennen tuotteiden tuontia maahan.

EU-alueen ulkopuolelta saapuu yksityishenkilöille vuoden aikana miljoonia tavaraeriä. Tämä aiheuttaa suuria haasteita Tullin tuoteturvallisuusvalvonnalle. Tulli valvoo elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden tuontia sekä EU:n sisä- että ulkokaupassa riskiperusteisesti tarkastamalla asiakirjoja ja ottamalla tavaroista näytteitä Tullilaboratorion valvontatutkimuksia varten. Käytännössä näytteitä otetaan maahantuojan varastolta tavara-eristä sen jälkeen, kun tuotteet ovat saapuneet maahan. Tutkittavan tuote-erän valinta perustuu riskinarviointiin.

Tullin on mahdotonta tutkia kaikkia lähetyksiä, ja toisaalta yksittäisillä tarkastuksilla saataisiin vain yksittäisiä sääntöjen vastaisia tuotteita pois tavaravirrasta. Yleensä testattava aine tai tuote myös kuluu tai tuhoutuu tutkimuksissa. Lisäksi tutkimukset ovat hintavia, joten yksittäisten tuotteiden tarkastaminen ei ole järkevää viranomaisen resurssien käyttöä. Ensisijainen vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on lain mukaan valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä. Verkkokaupassa maahantuoja on se yksityishenkilö, joka on tuotteen verkkokaupasta tilannut. Jos tuote ei täytä määräyksiä, ulkomaista myyjää tai valmistajaa ei välttämättä saa vastuuseen.

Riskejä suosituimmissa tuotteissa

Suosituimpia verkkokaupoista tilattuja tuotteita olivat erilaiset tekstiilit. Vuonna 2024 joka neljäs tilattu tavara oli tekstiiliainetta tai tekstiilitavaraa. Tällaiset ihon kanssa kosketuksiin tulevat tuotteet muodostavat erityisen suuren riskin kuluttajalle. Riskit vaihtelevat välittömistä allergisista reaktioista pidemmän aikavälin altistukseen muun muassa syöpää aiheuttaville aineille. Näitä riskejä on pyritty vähentämään EU:ssa ja muissa kehittyneissä maissa jo vuosikymmenten ajan määrittelemällä lainsäädännössä, mitkä aineet tuotteissa ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä. Lisääntynyt ostaminen kiinalaisista verkkokaupoista horjuttaa huomattavasti EU:ssa tehtyä työtä tuoteturvallisuuden eteen.

Tuoteturvallisuusriskejä liittyy myös muihin kuin tekstiilituotteisiin. Lue esimerkiksi työkalujen ja urheiluvälineiden tuoteturvallisuudesta alta teosta "Arjen tarvikkeet altistavat kemikaaleille".

Kiellettyjä aineita ja tuoteväärennöksiä

Tuoteturvallisuusriskien lisäksi verkkokaupoissa liikkuu rajoitusten alaisia ja kiellettyjä tuotteita eli lääke-, huumaus- ja dopingaineita. Näitä Tulli valvoo yksityishenkilöiden verkko-ostoksista, joskin lääke- ja dopingaineiden helppo saatavuus yhdistettynä muiden valvottavien verkkokauppalähetysten räjähdysmäiseen kasvuun asettaa haasteita Tullin valvonnalle.

Kiellettyjen tai rajoitusten alaisten tuotteiden paljastaminen verkkokauppalähetysten joukosta on Tullille arkipäivää. Samoin tuoteväärennöksiä löydetään jatkuvasti. Tuoteväärennös loukkaa tuotteen teollis- tai tekijänoikeutta, ja tuoteväärennösten myynti on rikoslaissa rangaistavaa.

Lue lisää

Pääjohtaja Sami Rakshit: Verkkokauppa haastaa perinteisen ulkomaankaupan pelisäännöt
Tullin valvonnan vuosijulkaisu 2024: EU:n ulkopuolelta saapuvat vähäarvoiset verkkokauppalähetykset aiheuttavat Tullille monenlaisia haasteita
Tullin vastuullisuusraportti 2024: Vähäarvoiset verkkokauppalähetykset voimakkaassa kasvussa