Hyppää sisältöön

Arvonlisäverottomuus maahantuonnissa

EU-alueen ulkopuolelta vapaaseen liikkeeseen luovutettavista tavaroista on yleensä maksettava maahantuonnin arvonlisäveroa. 

Tuotavista tavaroista kannettavilla tullimaksuilla tai tullittomuudella ei ole välttämättä vaikutusta maahantuonnin arvonlisäveron kantamiseen: 

  • Tuotavien tavaroiden tullittomuus ei välttämättä poista tavaroista kannettavaa maahantuonnin arvonlisäveroa. 
  • Tavaroiden maahantuonti voi olla arvonlisäverotonta, vaikka tavaroista kannetaan yleinen kolmansien maiden tulli. 

Arvonlisäverottoman maahantuonnin perusteet on määritelty erikseen arvonlisäverolaissa. 

Miten maahantuonnin arvonlisäverottomuus näkyy arvonlisäverolaissa?

Arvonlisäverolaissa on eritelty tilanteet, joissa maahantuonti on arvonlisäverotonta. Laissa on lueteltu esimerkiksi seuraavat:

  • Tullittomuusasetuksen artiklat, joiden perusteella maahantuonti on arvonlisäverotonta.
  • Unionin tullikoodeksin artiklat, joiden perusteella maahantuonti on arvonlisäverotonta.
    • Arvonlisäverolaissa voi olla tarkennuksia arvonlisäverottomuuden edellytyksistä. Esimerkiksi palautustavaroiden tullittomuus haetaan tullikoodeksin 203. artiklan perusteella, mutta arvonlisäverolain 94. §:n 1. momentin 18. kohdassa on tarkennettu palautustavaroiden maahantuonnin arvonlisäverottomuuden edellytyksiä. Voit lukea lisää palautuvien tavaroiden tuonnista.
  • Tullilain artiklat, joiden perusteella maahantuonti on arvonlisäverotonta. 
    • Maahantuonnin arvonlisäverottomuuden edellytykset ja tarkennukset on kuitenkin selvitettävä arvonlisäverolaista. Kun tavaroiden tullittomuus perustuu lakiin, asetukseen tai esimerkiksi kansainväliseen sopimukseen, voit lukea lisätietoa verkkosivulta Tullittomuus.  
  • Muita tuonnin tilanteita, joiden perusteella maahantuonti voi olla arvonlisäverotonta. 
    • Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverottomuus voi perustua esimerkiksi tavaroiden kotimaan myynnin arvonlisäverottomuuteen. Lue lisätietoa kohdasta ”Maahantuonnin arvonlisäverottomuus, joka perustuu kotimaan myynnin verottomuuteen” sekä kohdasta ”Myös seuraavien tavaroiden maahantuonti voi olla arvonlisäverotonta kotimaan myynnin perusteella”.

Tämän verkkosivun ohjeissa käsitellään tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverottomuutta, joka perustuu ainoastaan arvonlisäverolakiin.

Ilmoita maahantuonnin arvonlisäverottomuus tulli-ilmoituksessa

Jos haet tulli-ilmoituksessa maahantuonnin arvonlisäverottomuutta, ilmoita tieto tulli-ilmoituksessa esimerkiksi pyydetyllä menettelyllä, lisämenettelyllä tai menettelyiden yhdistelmällä.

Tulli ei kuitenkaan vahvista tavaroiden arvonlisäverottomuutta tullauspäätöksellä, jos toimija on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty toimija, joka ilmoittaa arvonlisäveron oma-aloitteisesti Verohallinnolle.

Tullimenettelyn valinnalla voit siirtää arvonlisäveron kantamisen ajankohtaa

Tietyissä tapauksissa maahantuotavat tavarat jäävät Tullin tai muun viranomaisen valvontaan, vaikka ne on voitu luovuttaa vapaaseen liikkeeseen. Useimmiten valvontaan jääminen johtuu siitä, että kaikkia maahantuonnin veroja kuten esimerkiksi arvonlisäveroa tai muita maksuja ei makseta maahantuonnin yhteydessä.

Tullimenettelyn valinnalla voit vaikuttaa siihen, milloin arvonlisävero kannetaan. Esimerkiksi seuraavissa menettelyissä voit siirtää arvonlisäveron kantamisen ajankohtaa myöhemmäksi:

  • Voit siirtää arvonlisäveron kantamisen määränpääjäsenvaltioon, jos maahantuonnin verottomuuden edellytykset täyttyvät. Menettelyyn 42 tai 63 asetetuista tavaroista ei kanneta maahantuonnin arvonlisäveroa, vaan arvonlisäveron kantaminen siirretään määräjäsenvaltioon, jossa tuontikuljetus päättyy. Voit lukea lisätietoa menettelyn käyttämisestä sivulta Arvonlisäveroton maahantuonti arvonlisäverolain 94 b §:n mukaan.
  • Voit siirtää arvonlisäveron sekä valmisteveron kantamisen ajankohtaa, jos maahantuotavat tavarat siirretään verovarastointimenettelyyn. Verovarastointimenettelyssä voidaan säilyttää valmisteverottomia ja arvonlisäverottomia tavaroita. Kun ilmoitat tavarat menettelyyn 07, ne asetetaan samanaikaisesti verovarastointimenettelyyn ja luovutetaan vapaaseen liikkeeseen. Voit lukea lisätietoa verovarastoinnin verkkosivulta.
  • Voit siirtää arvonlisäveron tai valmisteveron kantamisen ajankohtaa, jos maahantuotavat tavarat siirretään verottomaan varastoon. Verovarastossa voidaan säilyttää esimerkiksi arvonlisäverottomia tavaroita. Kun ilmoitat tavarat menettelyyn 45, ne luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja osittain kulutukseen, mutta ne asetetaan samalla varastoon, joka ei ole tullivarasto. Voit lukea lisätietoa verovarastoinnin verkkosivulta.

Jos haluat siirtää ilmoittamallasi menettelyllä valmisteveron kantamista, lue ohje valmisteverollisten tavaroiden ilmoittamisen sivulta.

Vaikka tietyn käyttötarkoituksen menettely on tullia alentava menettely, se ei kuitenkaan ole maahantuonnin arvonlisäverotusta siirtävä menettely. Arvonlisäverolaissa määritellyissä tapauksissa maahantuonti voi olla kuitenkin arvonlisäverotonta esimerkiksi, jos kansainvälisessä liikenteessä olevien vesialusten varaosia ja varusteita asetetaan tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn. Voit lukea lisätietoa tietyn käyttötarkoituksen menettelystä. 

Erityismenettelyn käyttämisellä voi olla vaikutusta maahantuonnin arvonlisäveron kantamisen ajankohtaan. Voit asettaa tavarat erityismenettelyyn, jos menettelyn edellytykset täyttyvät. Voit lukea lisätietoa erityismenettelyistä.

Voit ilmoittaa arvonlisäverottomuuden lisämenettelykoodilla

Voit hakea tulli-ilmoituksella maahantuonnin arvonlisäverottomuutta, jos arvonlisäverolaissa on peruste verottomuudelle. Arvonlisäverottomuuden hakeminen ilmoitetaan tulli-ilmoituksessa esimerkiksi lisämenettelykoodilla. Lisämenettelykoodit on koottu koodilistalle ”CL102 ‒ Lisämenettely”.

Arvonlisäverorekisteröidyt tuojat ilmoittavat aina maahantuontia koskevat tiedot lisäksi oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksella Verohallinnon Omavero-palvelussa. Verohallinto vastaa maahantuonnin arvonlisäverotuksesta.

Maahantuonnin arvonlisäverottomuus, joka perustuu kotimaan myynnin verottomuuteen

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverottomuus voi perustua tavaroiden kotimaan myynnin arvonlisäverottomuuteen. Arvonlisäverolaissa on kerrottu perusteet myös näiden tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverottomuudelle.      

Esimerkiksi seuraavien tavaroiden kotimaan myynti on arvonlisäverotonta. Myös tavaroiden maahantuonti on arvonlisäverolaissa säädetty arvonlisäverottomaksi.

Arvonlisäverolaissa määritellyn sijoituskullan maahantuonti on arvonlisäverotonta (AVL 94 § 1 mom. 5 k.). Sijoituskullaksi katsotaan kultaharkot ja -levyt sekä kultakolikot. Sellaisen maahantuojan, joka ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, on vedottava maahantuonnin verottomuuteen tulli-ilmoituksella ja esitettävä näyttö siitä, että verottomuuden edellytykset täyttyvät.

Tulli-ilmoituksella ilmoitetaan lisämenettelykoodi ”637 – AVL 43 b § sijoituskulta, arvonlisäveroton AVL 94.1 § 5 k.”. Kulta-aineksen (mm. kultajauhe ja -jyvät) ja kultapuolivalmisteen (esim. kultatanko, romukulta) maahantuonti on verollista.

Todisteeksi verottomuuden edellytysten täyttymisestä voidaan hyväksyä esimerkiksi valmistajan vakuutus. Voit lukea lisätietoa Verohallinnon syventävästä ohjeesta Sijoituskullan sekä kulta-aineksen sekä kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus.

Kun lasketaan tavanomaisen myyntihinnan suhdetta kolikon sisältämään kullan käypään markkina-arvoon, käytetään seuraavia käsitteitä: 

  • Tavanomainen myyntihinta: myyjän ostajalta veloittama kolikon myyntihinta. Myyjän veloittamia kuljetuskustannuksia tai muita vastaavia kustannuksia ei sisällytetä hintaan.
  • Valuutan muuntokurssi: valuutan muuntamisessa euroiksi käytetään Tullin vahvistamia maahantuonnin yhteydessä käytettäviä muuntokursseja, jotka julkaistaan Tullin nettisivuilla kuukausittain.
  • Kullan käypä markkina-arvo: laskennassa kullan käypänä markkina-arvona käytetään Lontoon metallipörssissä kolikon vastaanottopäivänä noteerattua kullan hintaa (USD/unssi). Jos kullan hintaa ei vahvisteta tuona päivänä, sovelletaan seuraavan vahvistamispäivän arvoa. Yleensä tavaranhaltija on vastuussa kullan käyvän markkina-arvon esittämisestä.
  • Kolikon sisältämä kullan määrä grammoina: maahantuojan on esitettävä selvitys kolikon sisältämästä kullan määrästä (esim. valmistajan antama vakuutus).
  • Unssi: 31,1035 grammaa (käytetty troy-unssia)
  • Tael: 1,193 unssia (käytetty troy-unssia)
  • Tola: 10 tolaa = 3,75 unssia (käytetty troy-unssia)

Arvonlisäverolaissa määriteltyjen hammasproteesien maahantuonti on tietyissä tapauksissa arvonlisäverotonta (AVL 94 § 1 mom. 11 k.). Hammasproteesien maahantuojan on selvitettävä, ovatko hänen tuomansa hammasproteesit arvonlisäverolain 36. §:n 3. kohdassa tarkoitettuja hammasproteeseja. 

Jos hammasproteesit täyttävät arvonlisäverolain vaatimukset ja hammasproteesien myyjä on hammaslääkäri, hammasteknikko tai erikoishammasteknikko, hammasproteesit ilmoitetaan tulli-ilmoituksessa lisämenettelykoodilla ”623 – 36 §:n 3 kohdan hammasproteesit”.  Tarkista ehdot Verohallinnon terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusohjeen kohdasta 4.4.

Jos arvonlisäverottomuuden ehdot eivät täyty, lisämenettelykoodia ei saa käyttää. Toimi tällöin seuraavasti:

  • Arvonlisäverorekisteröidyt yritykset ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäveroa koskevat tiedot oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksella.
  • Arvonlisäverorekisteröimättömät asiakkaat maksavat arvonlisäveron maahantuonnin yhteydessä tullauspäätöksellä.

Arvonlisäverolaissa määritellyn atk-erikoisohjelman maahantuonti on arvonlisäverotonta (AVL 94 a §). Atk-erikoisohjelman maahantuonti on verotonta, kun maahantuojana on elinkeinonharjoittaja tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö.

Esimerkkejä tietovälineiden ilmoittamisesta

  • Jos ohjelma ladataan nettipalvelun kautta verkosta, sitä ei luokitella tässä yhteydessä tavaraksi. Siksi ohjelmasta ei anneta Tullille tuonti-ilmoitusta eikä siitä makseta maahantuonnin tullimaksuja.
  • Ohjelma, joka on vapaasti kaikkien ostettavissa, toimitetaan asiakkaalle muistitikulla. Ohjelmasta pitää antaa Tullille tuonti-ilmoitus, ja tullausarvon perusteena käytetään ohjelmasta maksettua kauppahintaa. Maahantuonnista maksetaan tullimaksut. 
  • Arvonlisäverorekisteröidyt maahantuojat ilmoittavat maahantuontia koskevat tiedot oma-aloitteisesti arvonlisäverotusilmoituksella Verohallinnolle Omavero-palvelussa. Lue lisää maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamisesta. Arvonlisäverorekisteröimättömät asiakkaat maksavat tullauspäätöksellä kannettavan maahantuonnin arvonlisäveron tullauksen yhteydessä.
  • Ohjelma, joka räätälöity yritykselle, toimitetaan asiakkaalle muistitikulla eli kyseessä on ns. atk-erikoisohjelma. Tullille pitää antaa tuonti-ilmoitus muistitikusta. Tullausarvon perusteena käytetään muistitikun ja sille tallennetun ohjelman yhteisarvoa, josta kannetaan maahantuonnin tullimaksut (lisenssit tai aktivointikoodit eivät ole ohjelmia). Maahantuonnin jälkeen tapahtuvia palveluita (esim. asennus, huolto, koulutus yms.) ja niistä maksettuja eriä ei sisällytetä tullausarvoon. 

Tulli-ilmoitus annetaan seuraavalla tavalla:

  • Jos atk-erikoisohjelmiston maahantuojana on elinkeinonharjoittaja tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö, tulli-ilmoituksella annetaan lisämenettelykoodi ”636 – ATK-erikoisohjelma, maahantuojana elinkeinonharjoittaja”. 
  • Arvonlisäverorekisteröidyt maahantuojat ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäveron oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksella Verohallinnon Omavero-palvelussa.
  • Jos elinkeinonharjoittaja ei ole arvonlisäverorekisteröitynyt, tulli-ilmoituksella on ilmoitettava poikkeava arvonlisäveron peruste koodilla 80. Arvonlisäveron perusteeseen sisällytetään tallennusvälineen arvo, tuontiverot ja muut tullimaksut sekä muut maahantuontiin lisättävät erät (esim. rahti ja vakuutuskustannukset) Suomessa sijaitsevaan määräpaikkaan asti. Arvoon ei kuitenkaan sisällytetä Suomessa maksettavaa arvonlisäveroa. Jos tullaushetkellä on tiedossa, että tavara kuljetetaan toiseen EU-alueella sijaitsevaan määräpaikkaan, myös nämä kustannukset sisällytetään arvonlisäveron perusteeseen.
  • Jos atk-erikoisohjelman maahantuoja ei ole elinkeinonharjoittaja, lisämenettelykoodia tai poikkeavaa arvonlisäveron perustetta ei saa antaa. 
  • Jos maahantuoja ei ole arvonlisäverorekisteröitynyt, maahantuonnin tullimaksut sekä arvonlisävero kannetaan tullauspäätöksellä.

Myös seuraavien tavaroiden maahantuonti voi olla arvonlisäverotonta kotimaan myynnin perusteella

  • Sähkön, maakaasuverkon tai siihen yhdistetyn verkon kautta toimitettava kaasu on arvonlisäverotonta. Voit lukea lisätietoa sähkön ja maakaasun tuonti-ilmoittamisen ohjeista.
  • Vesialuksen maahantuonti on tietyissä tapauksissa arvonlisäverotonta. Voit lukea lisätietoa vesialuksen tulli-ilmoittamisesta kuljetusmuodon ilmoittamisen verkkosivulta.
  • Äidinmaito, ihmisveri sekä ihmiselimet ja ihmiskudokset
  • Kulta, kun maahantuojana on keskuspankki
  • Setelit ja kolikot, jotka ovat käypiä maksuvälineitä. Verottomuus ei koske seteleitä ja kolikoita, joiden myyntihinta määräytyy niiden keräily- tai metalliarvon perusteella.
  • Sanoma- ja aikakauslehtien painokset 
    • Maahantuonti on verotonta, jos sanoma- tai aikakauslehti täyttää seuraavat ehdot: vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painos yleishyödylliselle yhteisölle, joka julkaisee lehteä pääasiassa jäseniään tai osakkaitaan varten tai jäsenyhteisöjensä jäseniä tai osakkaita varten. Verottomuus edellyttää lisäksi, että yhteisö ei julkaise tai myy sanoma- ja aikakauslehtiä liiketoiminnan muodossa.

Muu arvonlisäverottomuus, josta on säädetty ainoastaan arvonlisäverolaissa

Tavaroiden maahantuonti voi olla arvonlisäverotonta esimerkiksi sillä perusteella, että Suomi on tehnyt kansainvälisen sopimuksen ja arvonlisäverolaissa säädetään sopimuksen mukaisten tavaroiden arvonlisäverottomuudesta. Jos tavaroiden maahantuonti on myös tullitonta ja tullittomuus perustuu lakiin, asetukseen tai esimerkiksi kansainväliseen sopimukseen, voit lukea lisätietoa verkkosivulta Tullittomuus
 

Esimerkiksi seuraavin perustein maahantuotavat tavarat ovat arvonlisäverolaissa säädetty arvonlisäverottomiksi:

  • Ulkomaisen lentoyhtiön maahantuomat tavarat
    • Ulkomaisen lentoyhtiön kansainvälisessä lentoliikennetoiminnassa käytettävät maa- ja turvalaitteet, opetusvälineet ja mainittujen tavaroiden varaosat ja tarvikkeet sekä asiakirjat ja lomakkeet ovat arvonlisäverottomia.
  • Arvonlisäverolain 129. §:ssä tarkoitettujen EU:n toimielinten viralliseen käyttöön hankitut tavarat
    • Euroopan unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön elimen viralliseen käyttöön tuotavien tavaroiden maahantuonti on verotonta niillä edellytyksillä ja rajoituksilla, jotka on sovittu arvonlisäverolain 129. §:ssä tarkoitetussa pöytäkirjassa tai sopimuksessa edellyttäen, että maahantuonnista suoritettavan veron peruste lisättynä arvonlisäveron osuudella olisi vähintään 80 euroa. Rajoituksista ja edellytyksistä on sovittu Euroopan unionin erioikeuksista ja vapautuksista 8.4.1965 tehdyssä pöytäkirjassa ja sen täytäntöönpanosta tehdyssä sopimuksessa tai isäntämaasopimuksessa.
  • Arvonlisäverolain 129. §:n b-kohdassa tarkoitetun kansainvälisen järjestön ja sen henkilökunnan tuomat tavarat 
    • Suomessa sijaitsevan Suomen tunnustaman muun kansainvälisen järjestön ja sen henkilökunnan maahantuomat tavarat ovat verottomia niillä edellytyksillä ja rajoituksilla, jotka on sovittu järjestön perustamissopimuksessa tai isäntämaasopimuksessa. Edellytyksenä on, että maahantuonnista suoritettavan veron peruste lisättynä arvonlisäveron osuudella olisi vähintään 170 euroa. Maahantuojan on esitettävä ulkoasiainministeriön antama kirjallinen vahvistus siitä, onko maahantuojalla perustamissopimuksen tai isäntämaasopimuksen, aseman sekä tavaran käyttötarkoituksen perusteella oikeus verottomaan tuontiin. 
  • Kansainväliset sopimukset
    • Tavaran maahantuonti on arvonlisäverotonta, jos verottomuudesta on sovittu arvonlisäverolain voimaan tullessa Suomea velvoittavalla vieraan valtion kanssa tehdyllä sopimuksella. Arvonlisäverolaki (1501/1993) tuli voimaan 1.6.1994. Tämän jälkeen sovitun kansainvälisen sopimuksen arvonlisäverolaista poikkeavan verottomuuden soveltaminen edellyttää sitä, että sopimus on saatettu voimaan lailla.

Arvonlisäverolaki (1501/1993) 94‒96 § ja 72 h §