Tullin tunnukset

Merkuriuksen (kreikk. Hermes) sauva tai ristikkäin olevat sauvat, joissa kiemurtelevat käärmeet, on tunnettu kaupan, liikenteen ja tiedonvälityksen ohella kauan myös tullitoiminnan tunnuksena. Merkurius oli jumalten viestinviejä sekä kauppiaiden ja merenkulkijoiden suojelija. Yksinäistä Merkuriuksen sauvaa kutsutaan latinaksi nimellä caduceus. Ilman siipiä oleva sauva on yleisesti lääketieteen tunnus. Joko yksinään tai ristikkäin sauvasymboli esiintyy useiden maiden tullilaitosten tunnuksissa.

Suomessa Merkuriuksen sauvoilla ja Tullilla on pitkä historiallinen yhteys.

Suomessa Merkurius-tunnus esiintyi ensimmäisen kerran eräiden kaupunkien tullisineteissä. Kuvassa Hämeenlinnan maatullin sinetti 1700-luvulta. Siinä on yksi Merkuriuksen sauva hyvinvointia symboloivan runsaudensarven (lat. cornucopia) rinnalla. Mitään yhtenäistä linjaa sineteissä ei tuolloin ollut. Yksilöllinen sinetti saattoi toimia myös turvallisuustekijänä.

Tullilaitoksella ei Ruotsin vallan aikana ollut varsinaista omaa tunnusta tai logoa. Usein käytettiin kruunusymbolia. 1700-luvun tullivirkamiehen virkamerkissä esiintyi vain kruunu ja teksti ”tullipalvelija”.

Kun oma tullilaitos oli vuonna 1812 saatu, Ruotsin ajan virkamerkit korvattiin uudella merkillä, jossa oli Aleksanteri I:n monogrammi ja Venäjän kaksoiskotka. Myös Nikolai I:n aikana käytettiin vastaavanlaista virkamerkkiä, jossa oli keisarin monogrammi.

Autonomian ajan tullileimasimissa ei käytetty tullilaitoksen tunnuksia. Sittemmin tunnukseksi tuli Venäjän vaakunaeläin, kaksipäinen kotka. Itsenäisyyden aikana se korvattiin Suomen leijonalla, kunnes Merkuriuksen sauvat tulivat tullitoimipaikkojen leimasimiin.

Vuonna 1813 Venäjän meriministeriö vahvisti Suomen tullilipun, jota piti käyttää tullialuksissa. Tullilipussa Merkuriuksen sauvat ovat tärkeällä paikalla. Tullilippu oli pysäytysmerkki, jonka nähtyään aluksen täytyi pysähtyä tarkastukseen. 1900-luvun alussa kaikille tullitoimipaikoille määrättiin tulliliput, jotka täytyi pitää salossa aukiolon merkkinä. Lipun malli pysyi samana aina vuoteen 1917 saakka.

Vuonna 1825 vahvistetussa Suomen tullin ensimmäisessä virkapuvussa ei vielä ollut erityisiä Tullin tunnuksia. Vuonna 1839 virkapuvut uusittiin. Ylempien virkamiesten hihansuiden ja kaulusten koristelussa käytettiin Merkurius-aihetta. Vuoden 1875 uudistuksen jälkeen virka-asuissa ei ollut enää Tullin tunnusta, mutta virkalakkiin tuli teksti ”Tullivirasto” / ”Tullstaten”.

Virkamerkkeihin Merkuriuksen sauvat tulivat vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin Tullin suomalaisuus alkoi saada aiempaa enemmän sijaa. Virkamerkin kaksoiskotka sai rintaansa pienen Suomen suuriruhtinaskunnan leijonan.

Vuoden 1911 tullivartijan lakkimerkissä oli T-kirjan yhdessä Merkuriuksen sauvojen kanssa. Joidenkin tullitoimipaikkojen kylteissä käytettiin myös Merkurius-tunnusta, mutta tämä oli varsin harvinaista. Kylttien ulkoasu oli pitkään epäyhtenäinen.

Vuonna 1918 annettu asetus tulli- ja merenkulkulaitoksen lipuista liitti ensi kerran Merkuriuksen sauvat Suomen siniristilippuun. Tullilipuista annettiin uusi asetus vuonna 1939, mutta se ei juuri muuttanut lipun ulkoasua. Myös vuonna 1930 perustettu Merivartiolaitos oli määrätty käyttämään tullilippua pysäytysmerkkinä. Tullilippua käytettiin tullitoimipaikoilla ja Tullin kulkuneuvoissa. Lippu poistui käytöstä uuden lippulain myötä vuonna 1981. Tämän jälkeen Tullin oli käytettävä muiden valtion laitosten tapaan valtiolippua.

Vuoden 1919 virkapukuasetuksessa Tullin lakkimerkkiin tuli mustat Merkuriuksen sauvat sinivalkoisella pohjalla. Tullivartijoilla lakkimerkki oli emalinen, ylemmillä virkamiehillä neulottu. Ylemmillä virkamiehillä oli kultaiset Merkuriuksen sauvat myös päällystakin kauluksessa.

Merkuriuksen sauvat pysyivät Tullin tunnuksena myös vuoden 1957 suuressa virkapuku-uudistuksessa. Kun asuja jälleen uusittiin 1970-luvun alussa, neulottu Merkuriuksen sauvatunnus pysyi mukana, vaikka virkapuvun ilme ei enää ollut yhtä sotilaallinen. 

1900-luvun edetessä Tullin logo tuli näkyviin myös Tullin julkaisuissa. Sen ulkoasua ei kuitenkaan ollut vahvistettu, joten logossa näkyi paljon vaihtelua.