Tulli valvoo noin 50 erilaista tuonti- ja vientirajoitusta. Tulli valvoo näitä 11 ministeriön ja usean eri viraston lukuun, joten Tullin tehtävä on Suomen viranomaisten mittakaavassa erittäin laaja. Muuttuneen turvallisuustoimintaympäristön sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten takia Tullin on oltava entistä valmiimpi ennakoiviin toimiin ja seurattava aiempaa tarkemmin toimintaympäristön muutoksia.
Vuoden 2025 aikana afrikkalainen sikarutto levisi Euroopassa, mihin reagoimme Tullissa tehovalvomalla lihatuotteiden maahantuontia. Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen olisi sikateollisuudellemme ja sioille kohtalokasta. Lisäksi havaitsimme vuoden aikana, että lemmikkien maahantuonnissa oli aiempaa enemmän puutteita. Lemmikkien mukana mahdollisesti leviävien tautien, kuten raivotaudin, torjunta on herkkä aihe. Jos lemmikin maahantulon edellytyksissä on puutteita, lemmikki joudutaan joko palauttamaan lähtömaahan tai lopettamaan, mikä voi yksittäistapauksessa tuntua epäreilulta. Säännöt on tehty yhteiskuntamme turvaamiseksi, ja teemme Tullissa töitä sen eteen, että tietoisuus lisääntyisi ja turhilta tapauksilta voitaisiin välttyä.
Vuoden aikana markkinoiden uutuustuotteet, kuten Dubai-suklaa ja Labubu-lelut, tulivat Tullissa tutuiksi. Tuoteturvallisuusvalvontamme painottuu tuotteisiin, joita käytetään ja kulutetaan paljon tai joiden käyttäjät ovat erityisen alttiita erilaisille riskeille, kuten lapset. Vuonna 2025 havaitsimme vaarallisia tuotteita muun muassa urheilu- ja kuntoiluvälineistä sekä elintarvikkeista.
Tullin monipuolinen turvallisuusviranomaisen rooli näkyy myös EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) kansallisena vastuuviranomaisena. Hiilirajamekanismin tavoitteena on, että EU:hun tuotavien tavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden tuotannossa syntyneitä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilirajamekanismin siirtymäkausi päättyi vuonna 2025, ja 1.1.2026 käynnistyi tuotantovaihe, jonka käyttöönottoa suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Käyttöönoton aikataulu on ollut erittäin tiukka, ja asiakkaamme ovat tehneet huomattavan paljon työtä varmistaakseen, että kaikki maahantuonnin jatkamisen edellyttämät luvat ovat kunnossa hiilirajamekanismin alaisille tuotteille.
Tässä osiossa kerromme tarkemmin esimerkkien kautta Tullin roolista eläintautien leviämisen ehkäisyssä, tuoteturvallisuuden valvonnassa ja hiilirajamekanismin käyttöönotossa.
Vastuullisuustekomme
Tulli valvoi vuoden 2025 aikana kaikkiaan 4 469 tuontituotetta. Valvonta painottui tuotteisiin, joita käytetään ja kulutetaan paljon, tai joiden käyttäjät ovat erityisen alttiita erilaisille riskeille. Tarkastimme esimerkiksi noin 80 urheilu- ja kuntoilutuotteesta, sisälsivätkö ne liikaa terveydelle haitallisia kemikaaleja. Kolmetoista urheilu- tai kuntoiluvälinettä tai sellaisen pakkausta todettiin määräystenvastaiseksi liian korkeiden terveydelle haitallisten aineiden vuoksi. Kymmenessä tuotteessa oli liikaa ftalaatteja, kolme tuotetta sisälsi liikaa PAH-yhdisteitä ja kahdessa tuotteessa oli liikaa lyijyä.
Tulli valvoo, että markkinoille tulevat uutuustuotteet ovat turvallisia ja vaatimusten mukaisia. Vuonna 2025 valvoimme muotileluja, kuten aikuistenkin keskuudessa suosittuja Labubuja. Tutkimuksilla varmistamme, ettei leluista esimerkiksi irtoa pieniä tukehtumisvaaraa aiheuttavia osia tai etteivät ne sisällä esimerkiksi muovin pehmitinaineita, ftalaatteja, nikkeliä tai muita raskasmetalleja. Tullin tutkimat Labubut olivat näiltä osin määräysten mukaisia.
Tutkimme myös suureen suosioon nousseesta pistaasipähkinää sisältävästä Dubai-suklaasta näytteitä homeen tuottamien aflatoksiinipitoisuuksien varalta. Pistaasipähkinä on niiden suhteen korkean riskin elintarvike, mutta Suomeen tuoduista Dubai-suklaista ei löytynyt näitä homeen tuottamia terveydelle haitallisia yhdisteitä. Muualla Euroopassa samankaltaisia makeisia poistettiin markkinoilta aflatoksiinien vuoksi. Tulli tutki suklaista myös muita homeiden aiheuttamia haitallisia aineita ja mikrobiologista laatua. Ainoat Tullin löytämät virheet olivat pienet puutteet tuotteiden pakkausmerkinnöissä.
Kaikkiaan Tulli valvoi viime vuonna 2 901 elintarviketta tai elintarvikkeen kanssa kontaktiin tulevaa tarviketta, joista hylättiin 264. Niistä vaarallisimmiksi arvioiduista tehtiin 32 RASFF-ilmoitusta. Kulutustavaroita valvottiin 1 568 ja hylättiin 171, ja kulutustavaroista vaarallisimmiksi arvioiduista tehtiin 34 Safety Gate -ilmoitusta. RASFF- ja Safety Gate -hälytysjärjestelmissä ilmoitetaan vaarallisista tuotteista EU:ssa, jotta eri maiden viranomaiset voivat poistaa tuotteet omilta markkinoiltaan.
Lue lisää
Tulli löysi kuntoiluvälineestä liikaa syövälle altistavaa kemikaalia
Tulli valvoi Euroopassa vaarallisiksikin havaittujen muotisuklaiden turvallisuutta
Tullin uudet robotit ja tutkimuslaitteet kiihdyttävät rikostutkimuksia
Afrikkalainen sikarutto (African swine fever, ASF) on sioille erittäin vaarallinen eläintauti. Tautia aiheuttava virus leviää helposti ja säilyy hyvin esimerkiksi lihatuotteissa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta sitä esiintyy esimerkiksi Baltian maissa ja Venäjällä. Vuoden 2025 aikana tautitilanne Baltian maissa heikentyi ja tautia todettiin myös villisioissa Barcelonan alueella Espanjassa. Taudin leviäminen Suomeen aiheuttaisi merkittävää haittaa eläinten hyvinvoinnille, Suomen sikataloudelle ja sianlihan viennille.
Afrikkalaisen sikaruton ja muiden haitallisten eläintautien leviämistä torjutaan muun muassa tuontikielloilla. Yksityishenkilö ei saa tuoda EU:n ulkopuolelta lainkaan liha- tai maitotuotteita. Lisäksi niissä EU-maissa, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, on rajoitusalueita, joilta saa tuoda Suomeen sian- tai villisian lihaa tai niitä sisältäviä tuotteita vain hyvin rajoitetusti.
Tulli valvoo elintarvikkeiden yksityistuonnin rajoituksia EU:n ulkopuolelta saavuttaessa sekä eläinterveyden säädösten noudattamista EU-maista saavuttaessa. Elintarvikkeiden tuontia valvotaan osana normaalia tullivalvontaa. Vuonna 2025 Tulli valvoi lihatuotteiden tuontia myös tehostetusti Helsingin satamissa.
Tullissa työskentelee kaksi liha- ja maitotuotteiden etsimiseen koulutettua ruokakoiraa. Vuonna 2025 ruokakoirat löysivät yhteensä noin 3 300 kiloa kiellettyjä liha- ja maitotuotteita. Kiellettyjä tuliaisia paljastuukin tullivalvonnassa päivittäin. Tulli ottaa kielletyt elintarvikkeet haltuun ja hävittää ne turvallisesti. Toistuvasta tai törkeästä maahantuontikiellon rikkomisesta voidaan rangaista.
Lue lisää
Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa – Tulli muistuttaa matkailijoita lihatuotteiden tuonnin rajoituksista
Vuoden tullikoira on ruokakoira Rico – löytöinä yli 8 600 kg kiellettyjä elintarvikkeita
Tehostettu valvonta Helsingin satamissa tuotti tulosta – ruokakoira löysi yli 400 kiloa kiellettyjä lihatuotteita
Lemmikkieläinten siirtoja säädellään EU-lainsäädännön vaatimuksilla. Vaatimuksilla torjutaan vaarallisten eläintautien, kuten raivotaudin ja ekinokokkiloisen leviämistä. Koirilla, kissoilla ja freteillä pitää olla tunnistusmerkintä eli mikrosiru, asianmukaiset matkustusasiakirjat sekä voimassa oleva raivotautirokotus. Lisäksi koirat pitää lääkitä ekinokokkiloista vastaan. Jos eläin tuodaan raivotaudin riskimaasta, vaaditaan lisäksi todistus hyväksyttävästä vasta-ainetutkimuksesta. Muille lemmikkieläimille, kuten lemmikkilinnuille, on omat vaatimuksensa.
Vaatimusten noudattaminen on aina lemmikkieläimen omistajan tai tuojan vastuulla, ja vaatimukset on selvitettävä ja hoidettava kuntoon hyvissä ajoin ennen matkaa. Tietoa Suomeen saapumisen vaatimuksista saa Ruokaviraston ja Tullin verkkosivuilta. Matkakohteen vaatimukset taas pitää selvittää kohdemaan viranomaisilta.
Tulli valvoo lemmikkieläinten siirtoja sekä EU-maista että EU:n ulkopuolisista maista. Lemmikkieläinten kaupallista tuontia EU:n ulkopuolelta valvoo Ruokavirasto. EU:n ulkopuolelta saavuttaessa lemmikkieläimet on aina esitettävä tarkastettavaksi. Kun matkustetaan EU-maiden välillä, viranomainen voi tarvittaessa tarkastaa lemmikin ja sen asiakirjat.
Vuonna 2025 Tulli tarkasti 21 058 lemmikkieläintä, ja näistä 399 eläimen siirrossa todettiin puutteita. Sekä tarkastettujen eläinten että puutteiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta (14 747 tarkastettua, 291 puutetta). Jos lemmikin tarkastuksessa huomataan puutteita, se joudutaan joko palauttamaan lähtömaahan tai lopettamaan. Valtaosassa tapauksista palautus onnistuu ja lemmikki voidaan tuoda Suomeen uudelleen sitten, kun siirron ehdot täyttyvät. Tullin päätöksellä lopetetaan vuosittain kymmenkunta lemmikkieläintä.
Lue lisää
Lemmikin kanssa Suomeen? Selvitä maahantulon edellytykset etukäteen
Vuoden 2025 lopussa päättyi hiilirajamekanismin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) siirtymäkausi. Siirtymäkaudella EU-alueen tuojien raportoinnissa oli selvitettävä EU:n ulkopuolella valmistettujen tuotteiden (rauta-, teräs-, alumiini-, sementti-, lannoite- ja kemikaalituotteet sekä vety ja sähkö) valmistuksessa aiheutuneet suorat ja epäsuorat päästöt. Vuoden 2026 alusta CBAM-tuotteiden tuontiin tarvitsee luvan, jos toimija tuo CBAM-tavaroita yli 50 tonnia kalenterivuodessa.
Euroopan parlamentissa ja neuvostossa hyväksyttiin vuoden 2025 lopussa lainsäädäntömuutokset, joilla tähdätään yritysten ja viranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseen. Muutoksia sovelletaan 1.1.2026 alkaen. Muutosten myötä ilmoitusvelvollisten määrä väheni, sillä hiilirajamekanismiin liittyvät velvollisuudet koskevat vain toimijoita, jotka tuovat CBAM-tavaroita kalenterivuoden aikana yli 50 tonnin painosta. Aiemmin rajana oli 150 euroa tavaraerää kohti. Lisäksi uusi lainsäädäntö toi täsmennyksiä vuosi-ilmoittamiseen sekä maksullisten CBAM-todistusten hankintaan.
Vuonna 2025 Tulli tiedotti asiakkaita hiilirajamekanismista, järjesti koulutuksia sekä opasti asiakkaita EU:n CBAM-rekisterin käytössä. Erityisesti CBAM-velvollisille tiedotettiin tulevasta 50 tonnin kynnysarvosta sekä CBAM-velvollisen tarvitsemasta valtuutetun CBAM-ilmoittajan luvasta. Tulli julkaisi asiakkailleen Omat tiedot -palveluun nähtäväksi yritykseen liittyvät CBAM-tiedot hallinnollisen taakan keventämiseksi. Palvelusta voi tarkistaa esimerkiksi tiedot tuoduista CBAM-tuotteista.
Lue lisää
Mikä on CBAM?
Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on EU:n väline, jolla ehkäistään päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismin tavoitteena on, että EU:hun tuotavien tuotteiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden tuotannossa syntyneitä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. EU:hun tuotavista tavaroista pitää 1.1.2026 alkaen maksaa samansuuruinen päästöihin perustuva maksu kuin EU:ssa valmistetuista tavaroista maksetaan päästökaupassa.
Käytännössä mekanismilla luodaan EU:n ulkopuolisten maiden valmistajille sekä EU-alueen tuojille taloudellinen kannustinjärjestelmä tuotantoprosessien päästöjen vähentämiseksi. Hiilirajamekanismi tasapainottaa valmistajien kilpailuedellytyksiä EU:n markkinoilla ja täydentää EU:n päästökauppajärjestelmää.
Hiilirajamekanismia hallinnoidaan sekä kansallisesti että EU:ssa. Komissio kehittää lainsäädäntöä ja toimii yhteistyössä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi kehitystyössä ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö ohjaavana ministeriönä sekä Tulli toimivaltaisena viranomaisena.
