Terveyden ja ympäristön suojelua

Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on uusi EU:n väline, jolla ehkäistään päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismin tavoitteena on, että EU-tuontitavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden tuotannossa syntyneitä ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Jatkossa tuontitavaroihin kohdistetaan saman suuruinen päästöihin perustuva maksu kuin päästökaupassa kohdistetaan EU:ssa tapahtuvaan valmistukseen. Käytännössä mekanismilla luodaan kolmansien maiden valmistajille ja EU-alueen tuojille taloudellinen kannustinjärjestelmä tuotantoprosessien päästöjen vähentämiseksi. Hiilirajamekanismi tasapainottaa valmistajien kilpailuedellytyksiä EU:n markkinoilla.

Mekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotaviin niin sanottuihin CBAM-tavaroihin kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa. CBAM-tavaroita ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö. Suomessa CBAM koskee vuoden 2023 toteutuneiden tietojen mukaan reilua tuhatta yritystä sekä kaikkia yksityishenkilöitä, jotka tuovat maahan yli 150 euron arvosta CBAM-tuotteita. Koska Tullin tehtävänä on valvoa rajat ylittävää tavarakauppaa ja huolehtia tulliselvityksestä, hiilirajamekanismin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät sopivat luontevasti Tullin vastuulle. Tehtäviä ovat CBAM-asetuksen toimeenpano ja sen seuranta, asiakkaiden tavaroiden päästölaskennan neuvonta, virheelliseen päästöraportointiin ja -laskentaan puuttuminen, lupien myöntäminen ja niiden seuranta sekä CBAM-todistusten (päästötodistusten) myynti. 

Lue lisää

Hiilirajamekanismi (CBAM) tuo maahantuojille merkittäviä muutoksia

Hiilirajalla uutta -blogi

Hiilirajamekanismi tuo maahantuojille, myös yksityishenkilöille, uusia velvollisuuksia – päästötiedot raportoitava

Uuden äärellä - Tullille merkittävä rooli hiilivuodon torjunnassa (Tullin vuosi 2023, linkki tulossa myöhemmin)

Afrikkalainen sikarutto on sikoja, minisikoja ja villisikoja tappava tauti, jonka aiheuttaa ASF-virus. ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoja. Tauti ei tartu ihmiseen, mutta se on merkittävä taloudellinen uhka Suomen sikataloudelle ja lihateollisuudelle. Taudin leviäminen Suomeen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle eläinten hävittämisen, tilojen saneerauksen sekä kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi. Käytännössä sianlihan vienti pysähtyisi kokonaan. Sikaruttoa torjumalla suojellaan siis kokonaista elinkeinoa.

Tauti on levinnyt Aasiassa, ja sitä esiintyy myös useissa Euroopan maissa. Afrikkalaista sikaruttoa on tavattu myös Suomen lähialueilla Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut.

Afrikkalaisen sikaruton virukset voivat levitä elintarvikkeiden, tavaroiden ja ihmisten mukana. Taudin torjunta Suomessa on monitahoista viranomaisyhteistyötä, jossa Tullin tehtävänä on valvoa rajalla, etteivät matkustajat tuo EU:n ulkopuolelta eläinperäisiä elintarvikkeita.
Erilaisten eläintautien leviämisen estämiseksi liha- ja maitotuotteiden yksityinen tuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen on kokonaan kielletty. Kielto koskee myös postitse lähetettyjä ja verkosta tilattuja liha- ja maitotuotteita, jotka on tarkoitettu vastaanottajan yksityiseen käyttöön. On lisäksi suositeltavaa, että sian- tai villisian lihaa sisältäviä lihatuotteita ei tuoda lainkaan eväinä tai tuliaisina niistä EU-maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa, sillä tautitilanne ja rajoitusvyöhykkeet voivat muuttua hyvin nopeasti. Kielletyt liha- ja maitotuotteet voi jättää itärajan rajanylityspaikoilla jätesäiliöihin. Lentokentillä ne voi luovuttaa tullivirkailijoille. Vapaaehtoisesta luovutuksesta ei aiheudu sanktioita, mutta toistuvasta tai törkeästä maahantuontikiellon rikkomisesta voidaan rangaista.

Tullin apuna eläintautien torjunnassa työskentelee kaksi ruokakoiraa, Aino ja Rico. Kultainennoutaja Aino aloitti työskentelyn kesäkuussa 2018 ja labradorinnoutaja Rico kesäkuussa 2020. Ruokakoirien käyttö on ollut korvaamaton apu luvattomien elintarviketuliaisten valvonnassa. Vuoden 2023 aikana Aino ja Rico löysivät yhteensä 1 920 kiloa kiellettyjä liha- ja maitotuotteita. Koirien avulla matkustajilta saatiin pois tutuimpien kestomakkaroiden ja hapanmaitotuotteiden lisäksi muun muassa savustettua piikkisikaa, kuivattua kamelia ja pakastettuja pingviinejä.

Ruokakoirat työskentelevät niin henkilöautojen ja rekkojen seassa kuin linja-autoissa, junissa, satamissa ja lentoasemillakin. Koirien työvuoron pituus vaihtelee 8–14 tunnin välillä. Ne eivät kuitenkaan tee töitä yhtäjaksoisesti, vaan työ rytmitetään koiralle sopiviin jaksoihin. Työjakson jälkeen koirat saavat aina lepohetken ja aikaa palautua. 

Ruokakoirat on koulutettu etsimään ja ilmaisemaan eläinperäisiä elintarvikkeita. Palkaksi löydöstä koirat saavat lelun tai herkkuja. Ruokakoirien, niin kuin kaikkien muidenkin tullikoirien, koulutus perustuu leikkiin ja tekemisen mielekkyyteen. 

Lue lisää

Afrikkalainen sikarutto leviää matkailijoiden mukana

Koirien laittomilla maahantuonneilla tavoitellaan usein suuria taloudellisia hyötyjä välittämättä eläintautien leviämisen riskistä.

Tulli on tutkinut viime vuosina salakuljetustapauksia, joissa koiria ja koiranpentuja on tuotu laittomasti Suomeen muun muassa Venäjältä, Ukrainasta, Unkarista, Espanjasta, Puolasta, Romaniasta ja Baltian maista. Tullin tutkinnassa olleessa tapauksessa epäilty myi lähes 180 koiraa noin tuhannen euron kappalehintaan maksamatta niistä veroja. Verohallinnon mukaan arvonlisäveroa jäi kantamatta noin 30 000 euroa. Tätä laajaa tapausta Tulli tutki yhdessä poliisin kanssa.

Toisessa Tullin tutkimassa tapauksessa koiria ja koiranpentuja myytiin Suomessa vuosina 2017–2022 yli 300 000 euron arvosta, eikä kaikkia tuloja ilmoitettu verottajalle. Arvonlisäveroa jäi Verohallinnon mukaan kantamatta kaikkiaan noin 50 000 euroa. Molemmissa tapauksissa rikottiin myös kirjanpitovelvollisuutta, joten tapauksia on salakuljetuksen ja törkeän veropetoksen lisäksi tutkittu myös törkeinä kirjanpitorikoksina.

Tullilla on ollut tutkinnassa myös useita salakuljetustapauksia, joissa yksityishenkilö on tuonut sallitun määrän eli enintään viisi koiraa Suomeen lemmikkieläiminä, mutta kuitenkin myynyt koirat maahantuonnin jälkeen. 

Koirien maahantuontisäännösten yksi tarkoitus on estää eläimiin ja ihmisiin tarttuvien eläintautien leviäminen. Vaarallisimpia tauteja ovat rabies eli raivotauti sekä ekinokokkoosi, jotka molemmat ovat tappavia tauteja.

Lue lisää

Valvonnan vuosi: Koirien laittomissa maahantuonneissa houkuttavat suuret taloudelliset hyödyt

Tullin talousrikostutkintayksikkö tutki 2022–2023 kansainvälistä salakuljetusta, jossa Suomeen tuotiin iso määrä tuoretta naudan ja lampaan lihaa ilman kylmäkuljetusta ja ilman laillisia asiakirjoja. Tapaus paljastui Tullin tarkastuksessa Helsingin Länsisatamassa keväällä 2022. Tutkinnan kohteena oli henkilö, joka yritti tuoda lihaerää Latviasta Viron kautta Suomeen henkilöautolla. Lihaa oli noin 500 kiloa. Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikkö teki Tullille tutkintapyynnön epäillystä salakuljetuksesta, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä sekä terveysrikoksesta. Epäilty kertoi, että hän oli tuonut Suomeen tuoretta tai pakastettua lihaa myös aiemmin. Ruokavirasto totesi lihamäärän olleen niin suuri, ettei sen voitu katsoa olevan yksityiskäyttöön, vaan kyse oli tuonnista kaupalliseen tarkoitukseen. Epäilty ei myöskään ollut rekisteröinyt toimintaansa, ja asiakirjat olivat puutteelliset.

Kuluttajaturvallisuuden kannalta tällainen tapaus on vakava. Toiminta on saattanut aiheuttaa haittaa kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle. Havaitut puutteet ovat asettaneet lihan loppukuluttajat vaaraan sairastua sekä mahdollistaneet salmonellan leviämisen kuluttajien keskuudessa. Kuluttajaturvallisuuden lisäksi tällaisesta toiminnasta kärsivät lakia noudattavat elintarvikealan toimijat.

Lue lisää

Valvonnan vuosi: Kansainvälinen lihakuljetus salakuljetuksena ja terveysrikoksena

Hyttyskesän merkit näkyvät Tullissa vuosi vuodelta aiemmin, kun valvonnassa törmätään yksityishenkilöiden tilaamiin hyttystorjuntalaitteisiin tarkoitettuihin hyttystyynyihin jo alkuvuodesta. Olemme jo kahtena keväänä viestineet kiellettyjen hyttysmyrkkytyynyjen tilaamisesta nettisivuillamme. Hyttyskarkotteet ja -myrkyt ovat biosidejä, joiden myyntiä ja käyttöä säätelee biosidiasetus. Hyttyskarkotteiden ja -myrkkyjen maahantuonti on kiellettyä, jos tuotteessa ei ole asianmukaisia pakkaus- ja hyväksymismerkintöjä. On harvinaista, että EU:n ulkopuolelta tulevissa tuotteissa merkinnät ovat kunnossa. Viestintämme näyttää tuottavan tulosta, sillä vuonna 2023 Tullin haaviin jääneitä lähetyksiä oli reilut 400 kappaletta, kun vuonna 2022 lähetyksiä oli lähes 600 kappaletta. Tulli valvoo biosidien maahantuontia kemikaalilain perusteella, ja tällä valvonnalla edistämme ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua.

Lue lisää

Miten torjut hyönteisiä kotioloissa? (Tukes)