Tässä luvussa käsittelemme toiminnastamme aiheutuvien ekologisten ja sosiaalisten seurausten vähentämistä eli jalanjälkemme pienentämistä.
Vuoden 2024 aikana Tullin henkilöstöasioissa näkyi voimakkaasti itärajan tilanne. Venäjän laajamittainen hyökkäys ja miehitys Ukrainassa jatkui, ja itärajan toimipaikat olivat suljettuina lukuun ottamatta Vainikkalan rajanylityspaikkaa, jonka läpi kulki tavarajunaliikennettä.
Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti, ja siksi arvioimme aktiivisesti, mitä osaamista meillä jo on, miten sitä kehitetään tai miten puuttuvaa osaamista hankitaan. Lisäksi tuemme talon ulkopuolista omaehtoista opiskelua. Tullissa toteutetaan vuosittain valtion VM-Baro-henkilöstötutkimus, jonka tuloksia hyödynnämme työhyvinvointisuunnitelmassa tullilaisten työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Pyrimme vähentämään toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia kehittämällä työympäristöjämme ja hankintojen vastuullisuutta. Lisäksi hyödynnämme digitaalisia ratkaisuja virka- ja työmatkojen sijaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista.
Vastuullisuustekomme
1
Tullin henkilöstöasioissa näkyivät edelleen itärajan tilanne ja muutokset. Venäjän laajamittainen hyökkäys ja miehitys Ukrainassa jatkui vuonna 2024. Marraskuun puolivälistä 2023 alkanut Venäjän rajanylityspaikkojen sulku pysäytti tavara- ja matkustajaliikenteen kokonaan lukuun ottamatta Vainikkalan tavarajunaliikennettä. Rajanylityspaikkojen sulku on voimassa toistaiseksi.
Itärajan sulun aiheuttama töiden väheneminen vaikutti edelleen siellä työskentelevien tehtäviin ja töiden järjestelyihin. Komennustöitä jatkettiin vuoden 2024 ajan, ja näin mahdollistettiin kaikkien itärajan tullilaisten töiden jatkuminen. Itärajan henkilöstöä on siirretty sisäisillä tehtäväjärjestelyillä Tullin eri toimintoihin ja virka-apuun eri viranomaisille, muun muassa Rajavartiolaitokselle rajatarkastustehtäviin.
Tullissa on koronavuosien myötä vakiintunut monipaikkaisen työnteon malli, jossa työntekijät saavat valita itselleen sopivimman paikan tehdä töitä, ellei työ edellytä läsnäoloa virkapaikalla. Monissa tehtävissä etätyöstä on tullut pääasiallinen työnteon tapa. Henkilöstömme on antanut hyvää palautetta monipaikkaisen työn mallista. Etätyötä teki vuonna 2024 reilu kolmannes kaikista tullilaisista. Tämä määrä ei sisällä jaksotyötä tekevien etätöiden määrää, koska tietojärjestelmästämme ei saa raportoitua tätä tietoa. Jaksotyötä tekeviä on noin 42 prosenttia Tullin henkilöstöstä. Vuoden 2024 aikana etätyötä tehneet tekivät etätyönä keskimäärin 168 työpäivää, kun kaikkiaan arkityöpäiviä oli 252.
Työhyvinvointia tuettu eri tavoin
Vuoden 2024 VM-Baro-työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella työhyvinvointi Tullissa on pysynyt tavoitteissa ja hyvällä tasolla (3,7) huolimatta toimintaympäristön muutoksista, kuten itärajan tilanteesta ja sen vaikutuksista työtehtäviin ja johtamiseen. Työyhteisöt ovat VM-Baron purkutilaisuuksissa tarkastelleet omia tuloksiaan, ideoineet kehittämisen kohteita ja laatineet kehittämissuunnitelmia työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn haasteisiin tarjottiin tukea eri tavoin. Esihenkilöille toteutettiin ajankohtaistilaisuus, jossa käsiteltiin työtyytyväisyyskyselyn tulosten tulkintaa ja esittelyä työyhteisössä sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Lisäksi esihenkilöt saavat tukea työkykyasiantuntijalta ja työhyvinvointipäälliköltä erilaisiin työkyvyn haasteisiin, päihdeongelmiin, työyhteisöhäiriöihin ja psykososiaalisen kuormittumisen hallintaan.
Työyhteisöhäiriöiden selvittämisen tueksi koulutimme 20 tullilaista sisäisiksi sovittelijoiksi. Sovitteluprosessin tavoitteena on aktivoida työyhteisöhäiriön osapuolia löytämään ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi.
Kattavat työterveyshuollon palvelut
Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2024 oli 11,6 päivää per henkilötyövuosi, mikä oli lähes sama määrä kuin vuonna 2023. Lyhyet poissaolojaksot eivät ole Tullissa suurin haaste, vaan poissaolojen keskiarvoa nostavat harvat mutta pitkäkestoiset poissaolojaksot. Syksyllä 2024 järjestettiin työterveyshuollon ja Tullin yhteistyönä ensimmäistä kertaa erillisiä tilaisuuksia Tullin eri osastoille. Näissä tilaisuuksissa osastot pääsivät kertomaan ajankohtaisia kuulumisiaan ja työterveyshuolto jakoi tunnuslukujensa kautta oman osastokohtaisen tilannekuvansa viimeisen puolentoista vuoden ajalta.
Tullin henkilöstöllä on käytössään kattavat työterveyshuollon palvelut (myös työnantajan tarjoama influenssarokotus) sekä Break pro -taukoliikuntasovellus. Lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus osallistua työterveyshuollon järjestämiin, työkykyä tukeviin valmennusohjelmiin sekä Kelan yksilöllisiin kuntoutuksiin ja Kevan ammatilliseen kuntoutukseen.
Toimintaympäristön muutoksissa myös henkilöiden osaamisen jatkuva, suunnitelmallinen kehittäminen on osa henkilöstöpolitiikkaamme.
Lue lisää
Tullin henkilöstökertomus 2024 (linkki lisätään myöhemmin) Tullin vuosi 2024 (linkki lisätään myöhemmin)
2
Tullin henkilöstön osaamista kehitettiin vuonna 2024 kestävästi tarjoamalla ajasta ja paikasta riippumattomia laadukkaita verkkokoulutuksia koko henkilöstölle. Verkkokoulutusten määrän lisääminen sekä ruotsinkielisen tarjonnan monipuolistaminen tukivat tullityössä vaadittavan osaamisen päivittämistä. Uusia verkkokoulutuksia laadittiin vuonna 2024 yhteensä 20, ja niihin osallistui yhteensä noin 1 590 tullilaista.
Henkilöstölle tarjottiin myös Academy of Brainin tuottamia verkkokoulutuksia vuorovaikutuksesta, työn hallinnasta, oppimisesta, digitaalisen työn kehittämisestä sekä asiantuntija- ja esihenkilötyöstä. Academy of Brain palkitsi Tullin vuoden 2024 parhaana yhteisen opiskelun edistäjänä – henkilöstömme verkkokoulutusten käyttöprosentti kasvoi yli nelinkertaiseksi vuoteen 2023 verrattuna. Lisäksi tullilaiset hyödynsivät ahkerasti myös valtionhallinnon yhteisen E-Oppivan tarjontaa.
3
Tullin virkamatkustaminen lisääntyi vuonna 2024 merkittävästi. Virkamatkoja tehtiin 34 prosenttia enemmän verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Matkamenoja kasvattivat pääasiassa itärajan henkilöstön komennukset muualle Suomeen, joita on ollut joulukuusta 2023 lähtien. Komennukset aiheuttavat paljon muun muassa majoitus- ja päivärahakuluja, mutta näihin on saatu lisärahoitusta. Itärajan komennukset jatkuvat ainakin vuoden 2025 kevään ajan.
Tullissa hyödynnetään etätyötä ja etäteknologiaa, jolloin kokous- ja koulutusmatkustamiselle on entistä vähemmän tarvetta. Kokouksia ja koulutuksia pidetään pitkälti virtuaalisesti. Lähitilaisuuksia järjestetään vain silloin, kun paikan päällä olemiselle on joku erityinen tarkoitus, kuten yhteisöllisyyden kasvattaminen tai turvaluokitellun materiaalin käsittely.
Virkamatkustuksessa tavoitteena on lisätä julkisten kulkuvälineiden käyttöä ja vastaavasti vähentää sekä lentämistä että autojen käyttöä. Vuonna 2024 lentokilometrit vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Junamatkustaminen väheni hieman verrattuna vuoteen 2023.
4
Tullilla on käytössään 277 virka-autoa. Ajoneuvoja käytetään pääasiallisesti operatiivisissa toiminnoissa, joiden käytössä noin 216 autoa. Hallinnon ja tukitoimintojen käytössä on noin 35 autoa. Autoista 203 on dieselkäyttöisiä, 13 bensiinikäyttöisiä, 58 ympäristöystävällisempiä ladattavia hybridiautoja ja kolme täyssähköautoa. Lisäksi Tullin käytössä on kaksi kuorma-autorunkoista erikoisajoneuvoa. Edellisvuoteen verrattuna olemme lisänneet lataushybridien ja täyssähköautojen määrää ja vähentäneet bensiinikäyttöisten ajoneuvojen määrää.
Vuonna 2024 Tullin omistamien virka-ajoneuvojen päästökeskiarvo oli 124 g/km, keski-ikä 9,9 vuotta ja keskimääräinen polttoaineen kulutus 4,9 l/100 km.
Virka-autoilla ajettujen kilometrien määrä kasvoi vuonna 2024 itärajan henkilöstön komennuksien takia.
5
Tullin toimitiloja kehitetään valtion ja Tullin toimitilastrategian mukaisesti niin, että niissä huomioidaan toiminnan muuttuvat tarpeet ja mahdollisuudet. Vuonna 2024 Tulli tehosti tilankäyttöään sekä huomioi ympäristövastuullisuusasiat toimitilahakkeissa ja käytönaikaisessa toiminnassa yhteistyössä kiinteistön omistajien kanssa. Erityisesti panostettiin esteettömyyteen ja eritysryhmien huomioimiseen asiakaspalvelupisteissä.
Kotkan toimitiloissa vähennettiin toimistotilaneliöitä noin 33 prosentilla (2 005 m² > 1 339 m²). Lisäksi asiakaspalvelupisteeseen hankittiin heikkokuuloisille induktiosilmukka.
Pasilassa toteutettiin esteettömyyshanke, jossa kokous- ja koulutuskeskuksen tiloihin rakennettiin inva-wc ja infopisteeseen hankittiin induktiosilmukka. Esteetöntä kulkua parannettiin automaattisesti avautuvilla ovilla kokous- ja koulutuskeskuksessa sekä 8. kerroksen toimisto-osassa.
Koirakoululle hankittiin kysyntäjoustoon perustuvaa akustoa tehostamaan aurinkopaneeleista saatavan sähkön joustavaa käyttöä.
Helsinki-Vantaan lentokentällä toteutettiin kokeilu erityisryhmien paremmasta huomioimisesta Tullin asiakaspalvelupisteellä. Parannuksia tehtiin muun muassa seuraavissa asioissa:
yksi asiointipiste varustettiin sellaiseksi, että siinä pystyy asioimaan pyörätuolilla ja saa polvet pöydän alle
ikäihmisille hankittiin korkeampia tuoleja odotus- ja jonotustilanteita varten
heikkokuuloisille hankittiin yksi kommunikaattori, joka vahvistaa ääntä moninkertaisesti
asiakaspalvelupisteeseen hankittiin heikkokuuloisille induktiosilmukka
näkövammaisia asiakkaita varten hankittiin äänimajakka ohjaamaan palvelupisteeseen ja varustettiin kutsunappi pistekirjoituksella
heikkonäköisille hankittiin valolla varustettu suurennuslasi ja allekirjoituskehikko
uudet maataktiilit ohjaavat selkeämmin asioimaan Tullin kanssa
lapsille rakennettiin leikkihuone sellaisia tilanteita varten, joissa vanhempien tullitarkastus kestää pitkään
tehtiin selkokuvia, joita voidaan käyttää muun muassa liha- ja maitotuotteiden haltuunottotilanteissa sellaisten asiakkaiden kanssa, joiden puheentuotto on vaikeutunut tai joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä.
Jatkossa näitä käytäntöjä sovelletaan muissakin Tullin asiakaspalvelupisteissä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Hankintojen vastuullisuuden kehittämiseksi aloitettiin vuonna 2023 hankintojen arviointikehikon valmistelu. Kehikon ideana on koota työkaluksi sekä hankinnassa huomioitavia ja arvioitavia aihealueita että niihin liittyviä ohjeita. Esimerkiksi sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat laajoja aihealueita erikoistermistöineen. Hankintojen arviointikehikon tarkoitus on auttaa kansantajuisten kysymysten avulla huomioimaan eri hankintoihin liittyviä seikkoja jo hankintojen valmistelussa.
Vuoden 2024 aikana arviointikehikkoon valmistui ekologisen kestävyyden kysymyspatteristo, joiden vastausten avulla pystytään tunnistamaan hankittavan ratkaisun ekologisuus sekä ne tilanteet, joissa kilpailutustyöryhmää pitää vahvistaa ekologisen kestävyyden osaamisella. Arviointikehikkoa täydennettiin myös työperäisen hyväksikäytön riskien tunnistamiseen liittyvällä ohjeistuksella sekä esimerkeillä sosiaalisen vastuun huomioimisesta palveluhankinnoissa.
Tullissa on ollut vuodesta 2022 alkaen käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmän avulla kehitämme ympäristötyötämme järjestelmällisesti eri osa-alueiden, kuten koulutuksen, hankintojen ja matkustamisen, suhteen.
Vuonna 2024 osallistuimme Valtiokonttorin Ekosysteemikouluun kehittämisaiheenamme vastuullisuuden tavoitteet ja mittarit valtiohallinnossa. Antoisan työryhmätyöskentelyn jälkeen työmme jatkuu Ekosysteemikoulun ulkopuolella useista eri virastoista koostuvassa verkostossa, jota Valtiokonttori vetää. Tavoitteenamme on luoda Kestävyyskompassi, joka selkiyttäisi vastuullisuus- ja kestävyysteemoihin liittyviä aiheita ja niiden tavoitteellista edistämistä. Tämä palvelee myös ympäristöjärjestelmän kehitystyötä.
Ympäristökysely poiki kehityskohteita
Opinnäytetyönä toteutetun Ympäristöasenteet ja toiminta Tullissa 2023 -kyselytutkimuksen tulokset valmistuivat vuonna 2024. Kyselyyn saatiin paljon vastauksia, ja päätuloksia esiteltiin Tullin henkilöstölle niin kutsutussa Tietopaketissa, johon kaikki tullilaiset pääsivät osallistumaan etäyhteydellä. Vastausten perusteella pystymme jatkossa kohdentamaan tietoa ja tiedottamista puutteelliseksi koetuille osa-alueille sekä paneutumaan tullilaisten mielen päällä oleviin aiheisiin esimerkiksi ympäristöohjelman kautta.
Lisäsimme tiedottamista vuoden 2024 aikana lanseeraamalla Vastuullisuusvartti-nimiset matalan kynnyksen etätilaisuudet, joissa käsitellään ajankohtaisia vastuullisuusaiheita. Lisäksi julkaisimme ennen joulua intranetissä Jouluisen lajitteluvisan, jossa osallistujat saivat vastata pilke silmäkulmassa laadittuihin jätteiden lajitteluun liittyviin kysymyksiin. Visa oli hyvin suosittu.
Viestintää tehtiin myös ulkoisten ja sisäisten blogien kautta, intrauutisin sekä somessa.
Koulutusta vastuullisuuteen
Vuonna 2024 julkaisimme suomeksi ja ruotsiksi Johdanto vastuullisuuteen – Yhdessä kehitymme kestävästi -verkkokoulutuksen, jonka koko Tullin henkilöstön suositellaan käyvän. Koulutuksen tavoitteena on antaa hyvä yleiskäsitys vastuullisuuden ja kestävän kehityksen käsitteistä, sisällöstä ja merkityksestä kestävän elämäntavan kannalta. Lisäksi tavoitteena on valottaa, miten Tulli omalla toiminnallaan edistää YK:n Agenda 2030 -toimenpideohjelman kestävän kehityksen tavoitteita valtionhallinnossa ja millainen on yksittäisen tullilaisen rooli Tullin vastuullisuustekojen toteuttajana ja kestävän tulevaisuuden kehittäjänä.
_2024.png/04cd4834-859a-f62b-71c5-22fda565932b?version=1.0&t=1744098507902&imagePreview=1)
