Kestävä kehitys alkaa meistä kaikista – myös työpaikalla
Kestävä kehitys on ollut ajankohtainen aihe ihmiskunnalle jo pitkään. Tunnetuin määritelmä kestävälle kehitykselle on Bruntlandin komission määritelmä vuodelta 1987, ja sen sanoma kehityksestä, joka mahdollistaa myös tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet, ei ole ajan myötä menettänyt merkitystään. Määritelmä on yhä ajankohtainen. Tilanne on kuitenkin kriittinen: kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty, mikä korostaa kiirettä saada kehitys kestävälle pohjalle.
Myös positiivista kehitystä on tapahtunut. Erilaisia ympäristökasvatuksen malleja on ollut käytössä ainakin Unescon ympäristökasvatusmallin julkaisusta lähtien 1985, ja sen rinnalla alkoi näkyä kestävän kehityksen kasvatus 1990-luvulla. Nykyään kestävän tulevaisuuden opit ovat osa opetussuunnitelmia varhaiskasvatuksesta lukioon, ja korkeakoulut tarjoavat monipuolisesti vastuullisuus- ja kestävyyskursseja. Kestävyysosaaminen on siis tullut osaksi niitä olennaisia tietoja ja taitoja, joita jo lapsesta asti opetellaan.
Mutta mistä oppia saavat jo työelämässä olevat henkilöt? Pystymmekö keskustelemaan samoista asioista, jos osa on oppinut aiheesta jo koulun penkillä ja osa ei?
Kestävyysosaaminen tulevaisuuden työelämätaitona
Julkaisimme Tullissa Johdanto vastuullisuuteen – Yhdessä kehitymme kestävästi -kurssin marraskuussa 2024. Kurssin kantavana ajatuksena on tarjota Tullin henkilöstölle perustiedot siitä, mitä vastuullisuus ja kestävä kehitys oikein ovat ja miksi niistä puhutaan. Koska vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat Suomessa hieman eri termejä, ja päällekkäinen englanninkielinen termi sustainability, ei kurssilla takerruta turhan tarkkoihin käsite-eroihin, vaan vastuullisuudesta puhutaan tässä tapauksessa kestävän kehityksen synonyyminä. Tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys keskeisistä asioista ja lisätä tietoa globaalista tilanteesta, unohtamatta oman organisaation toimintaa.
Toistaiseksi kurssin palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista, ja vastaanotto on ollut hyvä. Työnantajan näkökulmasta oman henkilöstön osaamisen lisääminen kestävyysaiheista on kauaskatseista, sillä kestävyysosaamisen tarve yhteiskunnassa ei ainakaan ole tulevan EU:n kestävyyssääntelyn myötä vähenemässä. Samaan aikaan myös kurotaan umpeen sitä osaamiskuilua, joka mahdollisesti on ehtinyt tällä saralla muodostua sukupolvien välille.
Lisäksi, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa kehittyä kestämättömästi.