Tullin historiaa: Itsenäistyminen
Kun Suomi itsenäistyi, nuorella valtiolla oli monia vaikeuksia, mutta yksi etu sillä oli: vakiintuneet tullirajat ja tullilaitos. Aluksi tullilaitoksessa ei tehty kovin isoja uudelleenjärjestelyjä. Tullin asema oli silti muutoksessa, kun Suomen valtionhallinto haki paikkaansa uudessa tilanteessa. Ensimmäisenä Tullissa uusittiin virkapuvut ja tunnukset. Tullilainsäädännön ja tullitariffin uudistaminen saatiin valmiiksi vasta vähän ennen talvisotaa.
Tullien kantoa ja välillistä verotusta kehitettiin 1920- ja 1930-luvuilla. Vuodesta 1919 vuoden 1936 lopulle saakka myös valmisteverotus kuului tullilaitoksen tehtäviin. Valtioneuvostolla oli valta korottaa tullimaksuja jopa nelinkertaiseksi ilman eduskunnan suostumusta. Tulleilla oli huomattava merkitys valtiontaloudelle. Tullit ja tulliedut olivat valtiovallalle tärkeä kauppa- ja talouspoliittinen instrumentti.
Tullin asema merialueiden valvojana päättyi vuonna 1930, jolloin perustettiin Merivartiolaitos. Vuonna 1936 itäraja siirtyi lopullisesti Rajavartiolaitoksen valvontaan. Tulli valvoi enää läntistä maarajaa sekä satamiin saapuvia laivoja ja niiden lastia. Vuodesta 1928 myös ulkomaan lentoliikenne kuului Tullin valvonnan piiriin.
1930-luvun lamakausi toi tullessaan entistä mutkikkaamman ulkomaankaupan sääntelyn. Hankalia valvoa olivat myös clearing-sopimukset, joita Suomi teki 1930-luvulla useiden maiden kanssa. Tullin oli huolehdittava valuutan kirjaamisesta tuonnin ja viennin yhteydessä. Kahdenväliset kauppasopimukset edellyttivät myös tavaroiden alkuperän valvontaa.
