Liiteasiakirjat

Vienti-ilmoituksella ilmoitetaan liiteasiakirjana jokin tavaran arvoon liittyvä asiakirja. Yleisimmin se on joko kauppalasku tai proforma, joka esitetään pyydettäessä Tullille vientitullauksen yhteydessä.  Tulli voi vaatia myös muita asiakirjoja ilmoituksen täydennykseksi. 

Kauppalaskun tiedot

Kauppalaskussa olevat tiedot muodostavat perustan useille vientikaupassa tarvittaville asiakirjoille vienti-ilmoituksen lisäksi. Vienti-ilmoituksen yhteydessä käytettävässä laskussa on hyvä olla ainakin seuraavat tiedot:

  • laskun tunniste ja antamispäivä
  • myyjän täydellinen nimi, postiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja arvonlisäverotunniste (tai yritystunnus). Jos myyjän EORI-numero on muu kuin hänen yritystunnuksensa, myös EORI-numero on ilmoitettava.
  • ostajan (ja vastaanottajan, ellei ole sama) täydellinen nimi ja postiosoite
  • tavaran lähtömaa
  • määrämaa
  • toimituslauseke ja -kokoelman nimi (esim. CIF Oslo, Incoterms 2020)
  • toimitusaika ja -tapa
  • maksuehto ja -tapa
  • tavarakollien merkit, numerot, paljous (ja mahdollinen tullinimikkeen vaatima kakkospaljous) ja laji
  • tarkka tavarankuvaus tavanomaista kauppanimitystä käyttäen ja kirjoitettuna
  • tullinimike (CN-nimike)
  • tavaran hintatiedot käytetyssä valuutassa, yksikkö- ja kokonaishinnat tavaralajeittain
  • hinnanalennukset ja/tai mahdolliset lisäveloitukset sekä niiden perusteet
  • viennin tarkoitus (esim. korjattavaksi, näytteille)
  • tiedot mahdollisesta vientiluvasta
  • tarvittaessa myyjän ja ostajan käyttämien huolitsijoiden nimet ja osoitteet
  • viejän allekirjoitus, jos ostomaan viranomaiset sitä vaativat.

Proforman tiedot

Kauppalasku voidaan tietyissä tilanteissa korvata niin sanotulla näennäislaskulla eli proformalla. Sitä voidaan käyttää silloin, kun kyseessä on esimerkiksi:

  • ei-kaupallinen vienti (ilmaiset näytteet, työsuorituksessa käytettävät työkalut, väliaikaisesti vietävät messu- ja näyttelytavarat)
  • jalostettavaksi tai korjattavaksi vietävät tavarat
  • osa- ja jälkitoimitukset, jotka veloitetaan varsinaisella kauppalaskulla esimerkiksi päätoimituksen yhteydessä.

Proforma on sisällöltään ja tietovaatimuksiltaan samankaltainen kuin tavanomainen lasku. Se ei kuitenkaan aiheuta maksuvelvoitetta.