Tervetuloa! Tämä on uusi, virallinen verkkosivustomme 24.4.2024 alkaen. Huomioi, että osa sisällöistä on vielä keskeneräisiä.

Toimijatietojen ilmoittaminen

Vakiomuotoisessa tuonnin tulli-ilmoituksessa on annettava aina vähintään kolmen toimijan tiedot: ilmoittajan, tuojan ja viejän. Lisäksi voit antaa tietoja myös muista toimijoista, kuten edustajasta, myyjästä ja ostajasta.

Tämän sivun ohjeet kertovat, miten toimijatiedot ilmoitetaan vakiomuotoisessa tulli-ilmoituksessa, kun pyydetty tullimenettely on ”40 – Vapaaseen liikkeeseen luovutus”. Voit hyödyntää ohjeita myös muissa tuonnin tulli-ilmoituksissa, jos käyttämästäsi tullimenettelystä tai ilmoituksesta ei ole annettu erillisiä ohjeita.

Kuka vastaa tavaroiden tulli-ilmoittamisesta?

Ilmoittaja, eli tulli-ilmoituksessa ilmoittajaksi merkitty toimija, vastaa seuraavista asioista:

  • tulli-ilmoituksessa annetut tiedot ja niiden oikeellisuus (UTK 170 art.)
  • tulli-ilmoituksen täydentävät asiakirjat
    • Asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa, ja ilmoittajan pitää pyydettäessä toimittaa ne Tullille (UTK 163 art.).
  • alkuperän todistaminen
    • Jos tulli-ilmoituksessa on ilmoitettu tavaroille etuuskohtelun oikeuttava alkuperä, tulliviranomaiset voivat pyytää ilmoittajaa todistamaan tavaroiden alkuperän (UTK 61 art.).
  • Tullin jälkitarkastuksessa mahdollisesti aiheutuva tulli- tai veroseuraamus
  • tullimenettelyn päättäminen (UTK 150 art.)
  • tavaroiden esittäminen
    • Ilmoittajan pitää pystyä esittämään tai järjestämään esittäminen, jossa tavarat esitetään fyysisesti Tullille.
  • tullivelka (UTK 77 art.)
    • Huomioi, että välillisessä edustuksessa tullivelasta vastaa ensisijaisesti tuoja, jonka lukuun ilmoittaja eli edustaja on antanut ilmoituksen.

Tulli-ilmoituksen ilmoittajan on lisäksi huolehdittava tullausasiakirjojen arkistoinnista, kun tulli-ilmoitus on annettu sähköisesti. Lue lisää tuontitullausten asiakirjojen arkistoinnista.

Usein tuoja on sama toimija kuin ilmoittaja (paitsi välillisessä edustuksessa), jolloin ilmoittajan vastuut ovat käytännössä tuojalla.

Yrityksen katsotaan sijoittautuneen EU:n tullialueelle, jos jokin seuraavista on EU:n tullialueella (unionin tullikoodeksi 5 art.): 

  • sääntömääräinen kotipaikka 
  • hallinnollinen päätoimipaikka
  • pysyvä toimipaikka. 

Yrityksen pysyvällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää toimipaikkaa, jossa yrityksellä on pysyvästi henkilöitä töissä ja teknisiä resursseja asioiden hoitamiseen. Lisäksi tullin on pystyttävä hoitamaan tulliasiat tämän toimipaikan kautta. EU-maassa sijaitsevaa toimipaikkaa ei voida katsoa pysyväksi toimipaikaksi, jos yrityksellä on siellä vain satunnaista toimintaa tai satunnaisesti henkilöitä töissä (esim. projektipäällikkö).

Monikansallinen yritys

Monikansallisella yrityksellä tai konsernilla voi olla emoyhtiön lisäksi useita muita toimipisteitä. Jos käytät monikansallisen yrityksen tai konsernin toimipistettä tulli-ilmoituksen ilmoittajana, selvitä, onko yritys tai toimipiste sijoittautunut EU:n tullialueelle:

  • Jos monikansallisen yrityksen tai konsernin toimipisteet ovat omia oikeustoimihenkilöitä, jokainen oikeustoimihenkilö voidaan rekisteröidä kyseiseen EU-maahan omina toimipaikkoinaan. Oikeustoimihenkilö voi toimia tai olla osapuolena tullitoimissa, esimerkiksi tehdä tulli-ilmoituksen. Oikeustoimihenkilö on rekisteröinyt itsensä Suomessa yritysrekisteriin esimerkiksi osakeyhtiönä. 
  • Jos monikansallisen yrityksen tai konsernin toimipisteet eivät ole omia oikeustoimihenkilöitä vaan oikeustoimihenkilön katsotaan olevan vain emoyhtiön, myönnetään EORI-numero vain emoyhtiölle. Tällöin kaikki nämä muut toimipisteet käyttävät emoyhtiön EORI-numeroa. Huomioi, että jos emoyhtiön kotipaikka on EU:n ulkopuolella mutta emoyhtiöllä on toimintaa useissa EU-maissa, emoyhtiön katsotaan olevan sijoittautuneen EU:n tullialueelle. Tarkista kuitenkin emoyhtiön ja toimipaikkojen rekisteröitymistarve jäsenmaahan.   

Mistä maasta haet EORI-rekisteröitymistä?

Yrityksen pitää hakea EORI-numeroa ja rekisteröitymistä siinä EU-maassa, johon se on sijoittautunut.

Jos yritys ei ole sijoittautunut EU:n tullialueelle, sen on haettava EORI-numero sen EU-maan tulliviranomaiselta, jossa yritys ensimmäisen kerran antaa ilmoituksen tai hakee päätöstä. Yrityksen on jatkossa käytettävä ensimmäisestä EU-maasta saatua EORI-numeroa myös silloin, kun se asioi muissa EU-maissa. (Unionin tullikoodeksi 9 art.)

Lue lisää EORI-numeron hakemisesta.

Jos yritys ei ole sijoittautunut EU:n alueelle, mutta yrityksellä on suomalainen EORI-numero 

EU:n alueelle sijoittautumattoman yrityksen EORI-numeron, joka on haettu Suomesta, voi tunnistaa EORI-numeron muodosta. Suomessa myönnetyssä EORI-numerossa on ensin Suomen maatunnus ja sitten yrityksen sijoittautumismaan maatunnus. Esimerkiksi jos EU:n alueelle sijoittautumaton norjalainen yritys hakee EORI-numeroa Suomesta, yritykselle myönnetty EORI-numeron alku on muotoa FINO, jonka jälkeen on numerosarja. Virallisessa EORI-numeron määritelmässä on ensin maakoodi kahdella kirjaimella ja enintään 15 merkkiä, jossa voi olla kirjaimia ja numeroita. Numero voi olla kuitenkin lyhyempi, eikä EU:ssa ole yhtenäistä linjausta EORI-numeron muodosta.

Huomioi nämä ennen kuin annat ilmoituksen, jossa käytetään ulkomaista EORI-numeroa:

  • Vaikka yritys ei ole sijoittautunut EU:n alueelle, se voi saada Suomesta arvonlisäverotunnuksen eli ALV-tunnuksen, joka ilmoitetaan verotuksellisena lisätietona koodilla FR1. Yrityksen pitää kuitenkin aina ilmoittaa tulli-ilmoituksessa EORI-numero.
  • Konserniyrityksen päätoimipaikka voi olla esimerkiksi EU:n alueen ulkopuolella, mutta yritys voi silti olla sijoittautunut Suomeen ja saada Suomesta EORI-tunnuksen, jos yrityksellä on toimipaikka Suomessa. Tällöin EORI-numero on vain Suomen maatunnus ja yritystunnus. Jos toimipaikka on Suomessa, EORI-numero on muotoa FI + y-tunnus (esim. FI1234567-8).
  • Vaikka yrityksellä olisi suomalainen y-tunnus, mutta sillä ei ole toimipaikkaa Suomessa vaan toimipaikka on toisessa EU-maassa, haetaan EORI-numero siitä toisesta EU-maasta, jossa yrityksellä on toimipaikka.
  • Jos yritykselle on jo myönnetty EORI-numero ja saat toisesta EU-maasta uuden arvonlisäverotunnuksen, muista linkittää se myönnettyyn EORI-numeroon. Jos olet vasta hakemassa EORI-numeroa, muista ilmoittaa hakemuksessa kaikki EU-maissa käytössäsi olevat arvonlisäverotunnukset. Kun olet linkittänyt EORI-numeroosi kaikki EU:n alueella käytössäsi olevat arvonlisäverotunnukset, voit käyttää EORI-numeroa tulli-ilmoituksissa koko EU:n alueella. 

Lue tarkemmat ohjeet EORI-numeron ilmoittamisesta ”Miten annan tuonnin tulli-ilmoituksen” -verkkosivulta. 

Lue lisää EORI-numeron hakemisesta. 

Ilmoittaja

Ilmoittajalla tarkoitetaan tulli-ilmoituksen antajaa. Tuonnin tulli-ilmoituksessa ilmoittaja on useimmiten sama toimija kuin tuoja (esim. tavaran ostaja):

  • Ilmoittaja on tuoja, jos tuoja antaa tulli-ilmoituksen itse eikä käytä edustajaa.
  • Ilmoittaja on tuoja, jos käytetään suoraa edustajaa tai suoraa edustajaa takaajan vastuulla.
  • Ilmoittaja on edustaja, jos käytetään välillistä edustajaa.

Ilmoittajalla on paljon vastuita. Ilmoittajalla on esimerkiksi oltava kaikki tulli-ilmoituksen antamiseen tarvittavat tiedot ja asiakirjat. Lisäksi tavaran on oltava hänen hallinnassaan, eli ilmoittajan on pystyttävä järjestämään tavaran esittäminen Tullille. Lue lisää vastuista aiemmasta kohdasta ”Kuka vastaa tavaroiden tulli-ilmoittamisesta?”.

Huomioi, että jos suora edustaja tai suora edustaja takaajan vastuulla antaa ilmoituksen, edustajalla on oltava valtakirja. Muuten edustajan katsotaan toimivan omissa nimissään ja ottavan itselleen ilmoittajan vastuut.

Jos tulli-ilmoituksen antamisesta seuraa erityisiä velvollisuuksia ilmoittajalle (esim. erityismenettelyissä luvanhaltijalle), yrityksen pitää olla ilmoittajana, eli tulli-ilmoituksen voi antaa yritys itse tai suora edustaja. Jos kuitenkin haluat käyttää välillistä edustajaa, varmista kirjallista lupaa hakiessasi, voitko käyttää ilmoituksen antamiseen välillistä edustajaa.

Ilmoittajalla on oltava aina EORI-numero. Ilmoittajan pitää olla pääsääntöisesti sijoittautunut EU:n tullialueelle. Lue lisää EORI-numeron ilmoittamisesta tulli-ilmoituksessa. 

Ilmoittajalla on myös oltava lupa, jos menettelyn käyttö vaatii luvan tai jos tulli-ilmoitus halutaan antaa yksinkertaistettuna. Huomioi kuitenkin, että voit antaa yksinkertaistetun ilmoituksen satunnaisesti ilman lupaa (lisäilmoitustyyppi B).  

Toimijatietojen lisäksi tulli-ilmoituksessa on aina ilmoitettava tullausarvo, jonka perusteella tullit useimmiten kannetaan. Tullausarvo on yleensä tavaroiden kauppa-arvo eli hinta, joka tavaroista on tosiasiallisesti maksettu.

Tullausarvon määrittämiseksi ilmoittajan (yleensä tuojan) pitää ilmoittaa tulli-ilmoituksessa kauppalasku ja esittää se tarvittaessa Tullille. Seuraavien ehtojen pitää täyttyä, jotta kauppalaskua voi käyttää:

  • Kauppalaskun tavarat on myyty vietäväksi EU:n tullialueelle.
  • Satunnaista tuontia lukuun ottamatta tuojan pitää olla oikeustoimikelpoinen EU:n tullialueella.

Toimijatiedot ketjukaupassa 

Tavaroiden myyntiin voi liittyä ketjutusta, eli tavaroita on voitu myydä useita kertoja ennen niiden tuontia EU:hun. Jos tavara on myyty useammin kuin kerran, tullausarvo määritetään sen myynnin perusteella, joka on tapahtunut viimeisenä ennen tavaroiden tuontia EU:n tullialueelle. Myös ketjukaupassa on pystyttävä esittämään kauppalasku, jonka perusteella tullausarvo määritellään. 

Tulli-ilmoituksen ilmoittajan (yleensä sama toimija kuin tuoja) pitää pystyä hoitamaan ilmoittajan vastuut, eli muun muassa esittämään tavarat ja esittämään kauppalasku. Kun ilmoitat toimijan tietoja ketjukauppaan perustuvassa tulli-ilmoituksessa, huomioi siis seuraavat asiat:

  • ajallinen kohdentaminen eli ovatko ketjukaupan myynnit tapahtuneet ennen vai vasta sen jälkeen, kun tavarat ovat saapuneet EU:n alueelle
  • tavaroiden fyysinen sijainti eli onko tavarat viety esimerkiksi suoraan vastaanottajalle
  • mitä yritysten välisessä kauppasopimuksessa on sovittu tulli-ilmoitusten antamisesta
  • mitä kauppa-arvoa voidaan käyttää eli mikä kauppalasku on ilmoittajan saatavilla.

Esimerkki: EU:n ulkopuolinen yritys (A) myy tuotteet ensin EU:ssa sijaitsevalle yritykselle (B), minkä jälkeen yritys (B) myy ne eteenpäin toiselle EU:ssa olevalle yritykselle (C). Kyseessä on ketjukauppaan perustuva tulli-ilmoitus, jossa tilanteesta riippuen ilmoittajana (tuojana) voi olla yritys (B) tai yritys (C):

a) Kauppasopimuksessa on sovittu, että tavaroiden tuoja on yritys (B). Tavarat saapuvat ensin yrityksen (B) hallintaan, minkä jälkeen ne toimitetaan yritykselle (C). Tällöin tuoja voi olla yritys (B).

b) Kauppasopimuksessa on sovittu, että tavaroiden tuoja on yritys (C). Tavarat toimitetaan suoraan yritykselle (C). Lisäksi yritysten (B) ja (C) välinen kauppa on tapahtunut ennen tavaroiden tuontia EU:hun. Tällöin tuoja voi olla yritys (C). 

Lue lisää arvojen ilmoittamisesta tulli-ilmoituksessa ja tullausarvosta.

Tuoja

Voit ilmoittaa tulli-ilmoituksessa vain yhden tuojan tiedot. Jos lähetys sisältää useiden tuojien tavaroita, lähetyksistä on annettava omat tulli-ilmoitukset. 

Tuoja on yleensä tavaroiden ostaja. Useimmiten tulli-ilmoituksessa ilmoitettu tuoja on sama toimija kuin tulli-ilmoituksen ilmoittaja. Poikkeuksena on välillinen edustus, jossa tuojana on edustettava yritys ja ilmoittajana on välillinen edustaja. Jos olet antamassa vähäarvoisen tavaran tulli-ilmoitusta, huomioi, että tuojan on aina oltava tavaroiden vastaanottaja.

Kun tuoja on myös ilmoittaja, tuojalla on ilmoittajan vastuut eli tuoja vastaa muun muassa tulli-ilmoituksessa annetuista tiedoista, asiakirjoista ja tavaroiden esittämisestä. Välillisessä edustuksessa ilmoittajan vastuut ovat edustajalla, mutta tuoja vastaa kuitenkin ensisijaisesti tullivelasta (UTK 5 art. 15 k.).

Maahantuonnin arvonlisäverovelvollinen on yleensä ilmoittaja. Välillisessä edustuksessa arvonlisävelvollinen ei kuitenkaan ole edustaja, vaan tuoja. Käytännössä maahantuonnin arvonlisäverosta vastaa siis aina tuoja eli toimija, jonka lukuun ilmoitus annetaan.

Jos tuoja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle

Tuoja voi olla sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, mutta tällöin yrityksen pitää itse selvittää, tarvitseeko maahantuojan rekisteröityä Suomeen. Tuojan on selvitettävä itse, mille viranomaisille tämän on rekisteröidyttävä. Rekisteröitymisen tarpeeseen voivat vaikuttaa muun muassa tullimenettely ja tuotava tavara.

Tiettyjen tuotteiden tuonti vaatii esimerkiksi rekisteröitymistä Ruokavirastolle. Lue lisää Ruokaviraston verkkosivulta.

Arvonlisäveron osalta rekisteröitymisen tarve on selvitettävä Verohallinnolta. Jos tuoja on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle eikä yritys ole arvonlisävelvollisten rekisterissä Suomessa, Tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäverot tullilaskulla. Tässä tapauksessa lue arvonlisäveron palauttamisesta EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle Verohallinnon verkkosivuilta:

Jos tuoja on sijoittautunut toiseen EU-maahan

Tuoja voi olla sijoittautunut muuhun EU-maahan ja ilmoittaa itsensä tuojaksi. Tuojan on selvitettävä itse, tarvitseeko tämän rekisteröityä jollekin viranomaiselle Suomessa tuodakseen tavaroita suoraan Suomeen.

Esimerkiksi arvonlisäveron osalta rekisteröitymisen tarve on selvitettävä Verohallinnolta. Maahantuonnin arvonlisävero kannetaan eri tavoin riippuen siitä, onko tuoja Suomessa arvonlisäverovelvollisten reksiterissä vai ei:

  • Jos tuoja ei ole arvonlisäverorekisterissä Suomessa, Tulli kantaa maahantuonnin arvonlisäveron tullilaskulla.
  • Jos tuoja on arvonlisäverorekisterissä Suomessa, tuoja ilmoittaa maahantuonnin arvonlisäveron Verohallinnolle.
    • Jos tuojalla on toisessa EU-maassa myönnetty EORI-numero ja tuoja on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä Suomessa, ilmoita tulli-ilmoituksessa tuojan tiedoissa EORI-numero. Ilmoita suomalainen arvonlisäverotunniste puolestaan verotuksellisen lisäviitetiedon koodilla ”FR1 – Tuoja”.
    • Ilmoita tavaroiden maahantuontia koskevat tiedot arvonlisäveroilmoituksella oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Lue lisää maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamisesta (vero.fi).

Huomioi, että jos yritys haluaa käyttää liiketoimintaansa varten hankittujen tavaroiden tuojana esimerkiksi tytäryhtiötään, joka on Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, maahantuonnista suoritettavaa arvonlisäveroa ei voi vähentää tuojan Verohallinnolle annettavalla arvonlisäveroilmoituksella. Lisätietoa maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron vähennysoikeudesta saat Verohallinnosta. Katso Verohallinnon yhteystiedot ja asiointi (vero.fi).

Viejä

Voit ilmoittaa tulli-ilmoituksessa vain yhden viejän tiedot. Jos lähetys sisältää useiden viejien tavaroita, lähetyksistä on annettava omat tulli-ilmoitukset.  

Viejä on tavaroiden viimeisin myyjä, joka on myynyt tavarat ennen niiden tuontia EU:n tullialueelle. 

Esimerkki: Yhdysvaltalainen yritys ostaa tavarat Kiinasta, mutta myy ostamansa tavarat suoraan Kiinasta Suomeen. Tavaroiden viimeisin myyjä ennen niiden tuontia EU-alueella on yhdysvaltalainen yritys, joka on myös tavaroiden viejä. Tavaroiden alkuperämaa ja lähetysmaa on kuitenkin Kiina.

Huomioi, että jos olet antamassa vähäarvoisten tavaroiden tulli-ilmoitusta, viejä on henkilö tai yritys, joka on tilannut kuljetuksen ja lähettänyt kuljetussopimuksen mukaiset tavarat.

Tulli-ilmoituksessa on erikseen toimijana myös myyjä. Myyjän tiedot ilmoitetaan vain, jos myyjä on eri kuin tulli-ilmoituksessa ilmoitettu tavaroiden viejä.

Edustaja

Edustusmuotoja on kolme: suora edustaja, suora edustaja takaajan vastuulla ja välillinen edustaja.
Suora edustaja tai suora edustaja takaajan vastuulla eivät ole ilmoittajia, vaikka ne antavat tulli-ilmoituksen tuojan puolesta. Tällöin edustettava yritys on sekä tuoja että ilmoittaja, joten yrityksellä on myös ilmoittajan vastuut. Huomioi, että edustajalla on kuitenkin oltava valtakirja yritykseltä, jonka puolesta se antaa tulli-ilmoituksia. Jos edustaja toimii ilman valtakirjaa, ilmoittajan vastuu siirtyy edustajalle. 

Välillisessä edustuksessa edustaja on samalla ilmoittaja. Välillinen edustaja on siis vastuussa esimerkiksi ilmoituksen antamisesta, tietojen oikeellisuudesta ja asiakirjoista sekä tavaroiden esittämisestä Tullille. Tullivelasta on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa edustettava yritys eli tuoja (esim. tavaroiden ostaja). Tuoja on myös vastuussa maahantuonnin arvonlisäverosta. Myös välillisessä edustuksessa tuojan ja edustajan välisestä sopimuksesta kannattaa aina olla jokin kirjallinen asiakirja. 

Lue lisää edustusmuodoista ja vakuudesta.

Jos toimit välillisenä edustajana, huomioi, että sinulla on enemmän vastuuta kuin suoralla edustajalla. Välillisellä edustajalla on kaikki ilmoittajan vastuut. Jos edustaja on tulli-ilmoituksessa myös tuoja, se vastaa myös arvonlisäverosta.

Jos välillinen edustaja edustaa EU:n ulkopuolelle sijoittautunutta viejää

Jos tavaroiden viejä eli myyjä ei ole sijoittautunut EU-alueelle, se ei voi olla tulli-ilmoituksessa ilmoittajana. Tällöin viejän on käytettävä välillistä edustajaa. Tavaroiden viejä voi antaa toimeksiannon tulli-ilmoituksen antamiseen edustajalle, kun käytetään esimerkiksi toimitusehtoa DDP (Delivered Duty Paid).

Huomioi seuraavat asiat välillisen edustajan vastuista:

  • Jos edustajalla on valtakirja ainoastaan tavaroiden viejältä eli myyjältä, edustajan on oltava aina välillinen edustaja. Tulli-ilmoituksessa ilmoittajana on edustaja. Tavaroiden tuoja ja viejä on tulli-ilmoituksessa tavaroiden myyjä. Tulli-ilmoituksen ”ostaja”-kohdassa ilmoitetaan tavaroiden ostaja tai vastaanottaja.
  • Jos edustaja haluaa käyttää tuojana tavaroiden ostajaa (esim. suomalainen tavaroiden ostaja), edustajalla on oltava valtakirja tuojalta. Tulli-ilmoituksessa ilmoittajana on välillinen edustaja ja tuojana on tavaroiden ostaja. Viejänä on EU:n ulkopuolelle sijoittautunut viejä.
  • Jos edustajalla ei ole valtakirjaa tuojalta, vaan tämä toimii omissa nimissään ja hänellä on tavaroiden hallinta sekä tarvittavat tiedot ja asiakirjat, kaikki vastuu on edustajalla. Tällöin edustaja ilmoittaa itsensä ilmoittajaksi sekä tuojaksi tulli-ilmoituksessa. Tavaroiden ostaja tai vastaanottaja on kuitenkin ilmoitettava tulli-ilmoituksessa kohdassa ”ostaja”.
    • Huomioi, että jos tavara tulliselvitetään vapaaseen liikkeeseen välillisen edustajan nimissä ja lukuun, tavaran maahantuonnista suoritettavasta arvonlisäverosta ei ole vähennys- eikä palautusoikeutta. Lisätietoa maahantuonnista suoritettavan arvonlisäveron vähennys- ja palautusoikeudesta saat Verohallinnosta. Katso Verohallinnon yhteystiedot ja asiointi (vero.fi).

Jos edustaja ei halua ottaa ilmoittajan vastuuta, edustajan on hankittava tästä valtakirja tuojalta (esim. suomalainen tavaroiden ostaja), joka on sijoittautunut EU-alueelle. Valtakirjalla tuojan on otettava itselleen ilmoittajan vastuut, jolloin kyse ei ole välillisestä edustuksesta vaan suorasta edustuksesta. Tällöin edustaja voi ilmoittaa tuojan tulli-ilmoituksessa sekä ilmoittajaksi että tuojaksi.

Kun välillinen edustaja on antanut tulli-ilmoituksen CBAM-tavaroista, CBAM-raportin voi antaa joko välillinen edustaja tai tuoja itse.

Jos tulli-ilmoituksessa on käytetty muuta edustusmuotoa kuin välillistä edustusta (esim. suora edustus takaajan vastuulla), tuojan on annettava CBAM-raportti itse.

Huomioi, että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen tuojan on kuitenkin aina käytettävä CBAM-raportin antamiseen välillistä edustajaa, jonka on oltava sama edustaja kuin tuonnin tulli-ilmoituksessa.

Lue lisää hiilirajamekanismista (CBAM).

Ostaja

Ostaja pitää ilmoittaa tulli-ilmoituksessa vain tietyissä tilanteissa.

Kun tulli-ilmoituksessa tuojaksi ja viejäksi ilmoitetaan tavaroiden EU-alueen ulkopuolelle sijoittautunut viejä eli myyjä, tulli-ilmoituksen ilmoittajan on oltava välillinen edustaja. Tämä tilanne olisi mahdollinen esimerkiksi silloin, kun edustaja on saanut valtuutuksen pelkästään viejältä eli tavaroiden myyjältä ja kauppasopimuksessa käytetään toimitusehtoa DDP (Delivered Duty Paid). Tavaroiden vastaanottaja tai ostaja on ilmoitettava aina toimijana tulli-ilmoituksen kohdassa ostaja.

Voit ilmoittaa ostajan vain vakiomuotoisessa tuonnin tulli-ilmoituksessa vapaaseen liikkeeseen. Huomioi, että jos tulli-ilmoituksen antamisesta seuraa erityisiä velvollisuuksia ilmoittajalle (esim. erityismenettelyissä luvanhaltijalle), et voi ilmoittaa itseäsi pelkästään ostajaksi. 

Jos tullausarvo määritetään toissijaisen arvonmäärityksen mukaisesti eli unionin tullikoodeksin 74 artiklan mukaan, ostajan tieto on annettava, jos se on saatavilla. 

Myyjä

Jos tavaroiden myyjä on eri kuin tulli-ilmoituksessa ilmoitettu tavaroiden viejä, myyjän tiedot on ilmoitettava tulli-ilmoituksessa.

Jos tullausarvo määritetään toissijaisen arvonmäärityksen eli unionin tullikoodeksin 74 artiklan mukaan, myyjän tieto on annettava, jos se on saatavilla.

Verotuksellisen lisäviitetiedon roolikoodilla voit ilmoittaa lisätietoja toimijasta. Lisätieto voi olla esimerkiksi suomalainen tai toisen EU-maan myöntämä arvonlisäverotunniste.

Voit käyttää seuraavia koodeja:

  • FR1 – Tuoja
    • Käytä koodia silloin, kun toimija on Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys, jolla on toisen EU-maan myöntämä EORI-numero. Ilmoita toisen EU-maan myöntämä EORI-numero toimijatiedoissa, esimerkiksi ilmoittajan ja tuojan tiedoissa. Ilmoita Verohallinnon myöntämä arvonlisäverovelvollisen tunniste puolestaan verotuksellisen lisäviitetiedon koodilla ”FR1”.
  • FR2 – Asiakas
    • Käytä koodia silloin, kun pyydetty menettely on ”42 – Luovutus vapaaseen liikkeeseen ja kulutukseen arvonlisäverotta toiseen jäsenvaltioon” tai ”63 – Jälleentuonti ja luovutus vapaaseen liikkeeseen ja kulutukseen (luovutetaan arvonlisäverotta toiseen jäsenvaltioon ja, soveltuvin osin, väliaikaisesti valmisteverottomina)”. Jos tuontisi on lisäksi valmisteverojen alaista, lue lisää valmisteveron alaisten tuotteiden tulli-ilmoittamisesta. Esimerkkejä ”FR2”-koodin käytöstä:
      • Tavaroiden tuoja on Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty toimija, joka on myynyt tuomansa tavarat suorana yhteisökauppana toiselle yritykselle EU-alueelle. Yrityksen, joka on yhteisökauppana ostanut tavarat ja vastaanottaa ne määräjäsenvaltiossa, on oltava arvonlisäverovelvollisten rekisterissä määräjäsenvaltiossa.
        • Ilmoita aina verotuksellisen lisäviitetiedon koodilla ”FR2 – Asiakas” arvonlisäverotunniste, joka määräjäsenvaltio on myöntänyt tavaran ostajalle.
        • Jos yrityksellä on suomalainen EORI-numero, ilmoita tulli-ilmoituksen tuojan tiedoissa suomalainen EORI-numero. Tämän perusteella tunnistetaan, että yrityksellä on Verohallinnon myöntämä suomalainen arvonlisäverotunniste.
        • Jos tavaroiden tuojalla on kuitenkin toisessa EU-maassa myönnetty EORI-numero, joka on ilmoitettava yrityksen tunnisteena tulli-ilmoituksessa, ilmoita koodilla ”FR1 – tuoja” Verohallinnon myöntämä suomalainen arvonlisäverovelvollisen tunniste.
      • Tavaroiden tuoja on Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty toimija, joka toimittaa tavarat oman yrityksensä käyttöön toiseen EU-maahan, johon kuljetus päättyy. Yritys on rekisteröitynyt arvonlisäveroverovelvolliseksi myös tässä toisessa EU-maassa.
        • Ilmoita aina verotuksellisen lisäviitetiedon koodilla ”FR2 – Asiakas” arvonlisäverotunniste, jonka on myöntänyt toinen EU-maa, johon kuljetus päättyy.
        • Jos yrityksellä on suomalainen EORI-numero, ilmoita tulli-ilmoituksen tuojan tiedoissa suomalainen EORI-numero. Tämän perusteella tunnistetaan, että yrityksellä on Verohallinnon myöntämä suomalainen arvonlisäverotunniste.
        • Jos tavaroiden tuojalla on kuitenkin toisessa EU-maassa myönnetty EORI-numero, joka on ilmoitettava yrityksen tunnisteena tulli-ilmoituksessa, ilmoita koodilla ”FR1 – tuoja” Verohallinnon myöntämä suomalainen arvonlisäverovelvollisen tunniste.
      • Lue lisää ilmoittamisesta, kun tuontikuljetus päättyy toisessa jäsenvaltiossa.
  • FR5 – Myyjä (tuonti koskeva arvonlisäveron erityisjärjestelmän, IOSS)
    • Kun kyseessä on IOSS-lähetys ja sinulla on IOSS-tunniste, ilmoita FR5-koodilla myyjän IOSS-tunniste.

Verotuksellisen lisäviitetiedon koodia FR3 ei voi käyttää, koska Suomessa ei ole käytössä veroedustajaa. Tuonnin tulli-ilmoituksessa ei voi myöskään antaa verotuksellisen lisäviitetiedon koodia ”FR4 – Maksunlykkäysluvan haltija” tai ”FR7 – Verovelvollinen tai arvonlisäveronmaksuvelvollinen”.

Unionin tullikoodeksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013), artiklat 5, 9, 61, 74, 77, 150, 163 ja 170