Tulli: Olemme Suomessa olleet erittäin hyviä EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden noudattamisessa

EU:n ensimmäinen, Venäjälle Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi kohdistama pakotepaketti astui voimaan tasan neljä vuotta sitten. Tulli painottaa, että laillisesti toimivat suomalaiset yritykset ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista pakotteiden esimerkilliseen noudattamiseen ja ovat olleet avainasemassa pakotteiden kiertämisen estämisessä. Uhkakuvat eri puolilla Eurooppaa ovat kuitenkin erilaisia, mikä vaikuttaa suoraan pakotteiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Tänään, 26.2.2026 tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun EU:n ensimmäinen Venäjään kohdistama pakotepaketti tuli voimaan Venäjän Ukrainassa aloittaman täysmääräisen hyökkäyssodan vuoksi. Ensimmäisen pakotepaketin pakotteet olivat ennennäkemättömän laajat. EU kohdensi pakotteita myös Valko-Venäjään.

– Me Suomessa olemme olleet erittäin hyviä EU:n asettamien pakotteiden tarkoituksenmukaisessa täytäntöönpanossa. Laillisesti toimivat suomalaisyritykset ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista EU:n pakotteiden sanatarkkaan noudattamiseen, mikä on ollut erittäin tärkeää koko EU:n mittakaavassa katsottuna ja tästä on syytä olla ylpeä, toteaa Tullin pääjohtaja Sami Rakshit.

Pakotteet muuttivat suomalaista ulkomaankauppaa rytinällä: Ennen Venäjän hyökkäyssotaa, joulukuussa 2021 Venäjän vientiä harjoitti 955 suomalaisyritystä ja tuontia 480 yritystä. Vuoden 2025 joulukuussa Venäjän vientiä harjoitti 25 suomalaista yritystä ja tuontia 11 yritystä. Tällä hetkellä Venäjän kaupan osuus Suomen ulkomaankaupan viennistä on noin 0,4 % ja tuonnista noin 1,1 %, kun suurimmillaan osuus on ollut viennissä 11,6 % (vuonna 2008) ja tuonnissa 18,7 % (vuonna 2011). 

Pakotteiden tavoitteita ei vielä saavutettu – EU-valtioiden erilaiset uhkakuvat näkyvät myös pakotteiden valvonnassa

Tulli tekee kiinteää yhteistyötä pakotteiden valvonnan ja vaikuttavuuden osalta muiden EU-maiden kanssa. Erityisesti EU:n itäiset ulkorajavaltiot ja pohjoismaat ovat painottaneet tiukkaa pakotteiden valvontaa sekä tukeneet Ukrainaa EU-assosiaatioprosessissa.

– On valitettavaa, ettei EU saanut 20. pakotepakettia voimaan siinä kohtaa, kun sotaa Ukrainassa oli jatkunut neljä vuotta. Sillä olisi ollut myös suuri symbolinen merkitys, toteaa Rakshit.

– Pakotteiden osalta on myös huomioitava se, että pakotteiden tavoitteena on heikentää Venäjän taloudellista, teknologista ja sotilaallista kehitystä, ja tätä tavoitetta EU:n säätämät pakotepaketit eivät vielä ole täyttäneet. Siten pidänkin keskustelua mahdollisesta pakotteista luopumisesta ennenaikaisena, Rakshit jatkaa.

– Pakotteiden tiukka ja yhtenäinen toimeenpano onkin keino, jolla voimme vaikuttaa. Tämä koskee niin ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä kuin viranomaisiakin kaikissa EU-maissa. Fakta kuitenkin on, että EU-valtioiden uhkakuvat ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, missä päin Eurooppaa tai kuinka lähellä Venäjää ollaan, painottaa Rakshit.

Yritykset ovat avainasemassa pakotteiden kiertämisen estämisessä

EU on antanut myös asetuksia, jotka täydentävät pakotesääntelyä. Esimerkiksi helmikuun alkupuolella annettu EU-asetuksessa Venäjältä peräisin olevan maakaasun ja nesteytetyn maakaasun tuontikielloista EU:n alueelle. Jatkossa tuojan pitää osoittaa, että kaasu on tuotettu muualla kuin Venäjällä, ennen kuin kaasu saapuu EU:n alueelle.

Maailmankaupan muutokset vaikuttavat laajemminkin. YK:n Comtrade-tilastotietokannan mukaan esimerkiksi venäläisten kivennäistuotteiden, johon myös maakaasu ja öljy kuuluvat, tuonti on keskittynyt tiettyihin tuojamaihin. Ennen Ukrainan hyökkäyssodan alkamista nykyisten viiden suurimman venäläisten kivennäistuotteiden tuojamaan osuus tuonnista oli alle 30 prosenttia, nyt näiden osuus on lähes 80 prosenttia. Tilastojen valossa Venäjä vie edelleen monia raaka-aineita yhtä paljon kuin ennenkin, mutta nyt ensimmäisenä vientivaltioina on sellaisia, joihin aiemmin ei juuri ole viety.

– Tuojan ilmoitusvelvollisuus on hyvä esimerkki yrityksen omavastuun painottamisesta. Keskeistä onkin, että vaikka ei enää ostettaisi raaka-aineita suoraan Venäjältä, ei myöskään ostettaisi raaka-aineita, joiden alkuperä on ilmiselvästi Venäjällä, vaikka ehkä muuta väitettäisiinkin, painottaa Rakshit.

– Mahdollistamme sujuvan tavaraliikenteen yrityksille, jotka osoittavat toimivansa oikein. Pakotteiden kiertämisen estämisessä yritysten omavastuu on olennaista ja tähän työhön laillisesti toimivat suomalaiset yritykset ovat sitoutuneet vahvasti. Kauppakumppanit tuleekin tuntea, jotta emme vesitä pakotteiden vaikuttavuutta, Rakshit toteaa.

Tulli valvoo pakotteiden toteutumista ja vastaa samalla sektorin rikostutkintaan liittyvistä toimista. Tulli on sodan alkamisen jälkeen havainnut tulli-ilmoitusten perusteella yli 31 000 mahdollisesti poikkeavaa tavarakuljetusta, tehnyt kohdennetun tarkastuksen yli 4 500 kuljetukseen ja aloittanut esitutkinnan noin 950 tapauksesta, joista lähes 150 on tutkittu törkeinä säännöstelyrikoksina.