Uhanalaiset lajit: harvinaisen laittomia ostoksia
Uhanalaisten eläinten päivää vietetään syyskuun 7. päivänä. Päivää (National threatened species day) alettiin viettää Australiassa vuonna 1996, kun viimeisen pussihukan kuolemasta oli kulunut 60 vuotta. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arvion mukaan noin 169 000 arvioidusta lajista yli 47 000 lajia uhkaa sukupuutto. Uhanalaisimmat eliöryhmät ovat käpypalmut, korallit, hait ja rauskut, sammakkoeläimet, nisäkkäät, liskot, äyriäiset ja havupuut. Lajien uhanalaistumista aiheuttavat ilmastonmuutos, elinympäristöjen katoaminen ja pirstoutuminen, saastuminen, vieraslajit sekä lajien kestämätön käyttö. Yksi Tullin tehtävistä on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä valvomalla uhanalaisten lajien tuontia ja vientiä.
Uhanalaiset lajit kaupankäynnin välineenä
Lajien kestämättömään käyttöön kuuluu esimerkiksi populaatioiden hyödyntäminen liiaksi, kuten ylikalastaminen ja jo uhanalaiseksi tunnistettujen lajien salametsästys. Uhanalaisten lajien kauppaaminen esimerkiksi niiden ulkonäön, oletettujen parantavien ominaisuuksien, harvinaisuuden, maun tai statusarvon takia on iso globaali bisnes, jossa kauppaa käydään pitkien matkojen päähän. Uhanalaisia lajeja päätyy esimerkiksi lemmikeiksi, koriste-esineiksi ja koruiksi, soittimiksi, lisäravinteiksi, kosmetiikkaan sekä lautaselle.
Uhanalaisten lajien luvatonta kaupallista hyödyntämistä suitsimaan on perustettu CITES-sopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora). Sopimus on yksi laajimmista kansainvälisistä ympäristönsuojelusopimuksista ja sen tarkoitus on suojella eriasteisin tuonti-, vienti-, ja myyntiluvin eliölajeja, joiden uhkana on niillä käytävä kansainvälinen kauppa. Sopimukseen kuuluu yli 41 000 lajia, ja luonnossa elävien eliöiden lisäksi se koskee myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eläin- ja kasviyksilöitä. Sopimuksen on allekirjoittanut 185 maata. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1976.
Merkittävää kauppaa myös EU-alueella
EU-alueella CITES-sopimus on toimeenpantu omalla CITES-lainsäädännöllä, joka on kattavampi kuin CITES-sopimus. Vuonna 2023 EU-alueella tehtiin yli 5 000 takavarikkoa ja haltuunottoa CITES-lajeihin liittyen. Löydöksien tyypillisimmät tuotekategoriat ovat kosmetiikka-, lisäravinne- ja rohdosvalmisteet, korallit, elävät linnut, elävät matelijat, matelijoiden osat ja niiden johdannaiset (kuten krokotiilinnahkakengät) ja nisäkkäiden osat ja niiden johdannaiset (kuten taljat).
Koska yhdessä takavarikossa tai haltuunotossa voi olla useita yksilöitä ja tuotteita, vuoden 2023 takavarikot käsittivät yli 600 000 elävää eläintä, yli 10 000 elävää kasvia, noin 33 000 kuutiota puuta, 16 000 eläimen osaa tai niiden johdannaisia (kuten kaviaaria tai keittoa) ja yli 100 000 esinettä, joiden valmistamisessa oli käytetty CITES-lajeja. Lisäksi haaviin jäi 796 kiloa ja 154 litraa erilaisia kosmetiikka-, lisäravinne- tai rohdosvalmisteita, 5 000 korallia sisältävää tuotetta ja 1 300 norsunluuta sisältävää tuotetta.
Kappalemäärällisesti suurin osa CITES-löydöksistä tehdään postin ja lentorahdin joukosta, kun taas massallisesti suurin määrä löytyy merirahdista. EU-maista Ranska, Saksa ja Hollanti ovat suurimpia CITES-takavarikkojen tekijöitä, ja takavarikoiden ja haltuunottojen vuosittainen määrä pyörii tuhannen kappaleen kieppeillä per maa.
CITES-valvonta Suomessa
Tulli valvoo CITES-asetuksen noudattamista maahantuonnissa, maastaviennissä ja kauttakuljetuksessa. Vuonna 2024 Suomen tulli paljasti 20 luvatonta CITES-tapausta. Uhanalaisten eläinten tuontia ja vientiä valvotaan osana normaalia tullivalvontaa. EU:ssa on myös erikseen käytössä CITES-tuotteiden löytämiseen koulutettuja koiria, jotka voivat haistaa esimerkiksi luusta tehtyjä tuotteita tavaravirrasta, mutta Suomessa CITES-havaintoja tekee ruokakoira muiden löytöjen ohella.
Tulli valvoo uhanalaisten lajien tuontia ja vientiä myös erilaisin tehovalvontakampanjoin yhdessä muiden viranomaisten kanssa, kuten tänä kesänä Lapissa toteutetussa tehovalvonnassa yhdessä Rajavartiolaitoksen, Metsähallituksen erävalvojan ja poliisin kanssa. Tehovalvonnassa partioitiin rajanylityspaikkojen lisäksi myös maastossa. Tehovalvontakampanjassa ei havaittu laitonta eläinten tuontia tai vientiä, mutta tietoisuutta Suomen luonnonvaraisia eläimiä koskevista säädöksistä, erityisesti linnuista, niiden munista ja poikasista saatiin lisättyä.
Vaikka CITES-tapaukset ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia verrattuna Euroopan kärkimaihin, paljastuu myös täällä välillä isompia tapauksia. Esimerkiksi vuonna 2024 syyttäjälle siirtyi syyteharkintaan Tullin tutkima suojellun lahtivalaanlihan maahantuonti, jossa valaanlihaa tuotiin valjakkokoirien ruuaksi yli 30 000 kiloa.
Kuluttajan hyvä olla valveutunut
Suomessa vuonna 2024 yleisin haltuunotettu tai takavarikoitu luvaton CITES-tuote oli lisäravinne- tai rohdosvalmiste. Nämä tuotteet ovat myös muissa EU-maissa yleisiä haltuunottojen ja takavarikkojen kohteita. Kuluttaja on itse vastuussa siitä, onko tilattu tai mukana tuotu tuote laillinen. Siksi on tärkeää selvittää, onko eläin, kasvi, niiden osa tai niistä valmistettu tuote uhanalaisia lajeja koskevan sääntelyn alainen. Jos et ole varma onko kyseessä uhanalainen laji tai siitä valmistettu tuote, tavara kannattaa jättää ostamatta. Hälytyskellojen on hyvä soida myös oman terveyden kannalta, mikäli tuotteen ainesosaluetteloa tai valmistusmateriaalitietoja ei ole saatavilla.
Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että sama pätee myös maasta vientiin, ja että kunkin maan kansallinen lainsäädäntö voi asettaa lisärajoituksia esimerkiksi kansallisesti rauhoitettujen lajien tuontiin ja vientiin. Suomessa on säädetty rauhoitetuiksi Suomessa ja Suomen talousvyöhykkeellä luontaisella levinneisyysalueellaan luonnonvaraisina esiintyvät nisäkkäät, linnut, matelijat ja sammakkoeläimet lukuun ottamatta riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä. Rauhoitetun eläin- tai kasvilajin yksilön, sen osan tai johdannaisen maahantuonti ja maastavienti ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa on kielletty. Toisaalta esimerkiksi Suomessa riistaeläimeksi määritelty karhu on CITES-laji, joten karhun, sen osien ja siitä valmistettujen tuotteiden myynti, tuonti ja vienti ovat luvanvaraisia.
Ja kun on sääntöjä, on myös poikkeuksia; tiettyjen tuotteiden kuljettamiseen omaan käyttöön omissa matkatavaroissa tai muuttokuormassa ei vaadita CITES-lupia. Näitä ovat esimerkiksi kaviaari (saa tuoda tai viedä 125 grammaa) ja kaktuskasveista valmistetut sadekepit (saa tuoda tai viedä 3 kpl). Sallittujen määrien ylittyessä myös nämä poikkeustuotteet tarvitsevat CITES-luvan. CITES-luvat haetaan tuoja- ja viejämaan viranomaisilta, ja ne pitää hakea ennen tuontia tai vientiä. Suomessa CITES-lupaviranomainen on Suomen ympäristökeskus (Syke).
Lisätietoja
CITES-lajien luvat ja velvoitteet
CITES-lupapalvelu
CITES-lajien tuonti ja poikkeukset
Rauhoitetut lajit Suomessa
CITES-takavarikot EU:ssa (englanniksi)
IUCN punaisen listan lajit
Kirjoittajat: vastuullisuusasiantuntija Paula Heikkinen ja tulliylitarkastaja Jasmin Joenperä