Talousrikoksia ennätyksellinen määrä vuonna 2023 − talouden heikko tilanne näkyy harmaan talouden torjuntatilastoissa

Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy talousrikosten, konkurssien ja verovelan määrän kasvuna. Tiedot selviävät harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoden 2023 valvontatuloksista. Lisäksi pakotteiden valvonta on kasvattanut viranomaisten valvontatehtävien määrää.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2023 lähes 2 400 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet (54 %) kaikista poliisin kirjaamista talousrikoksista oli velallisen rikoksia sekä vero- ja kirjanpitorikoksia. Erityisesti törkeiden kirjanpito-, vero-, velallisen epärehellisyys- ja väärennysrikosten sekä avustuspetosten ja kavallusten määrät kasvoivat edellisestä vuodesta. 

Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2023 reilut 3 300 kappaletta, mikä on neljänneksen (24,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yrityssaneerausten määrä on ollut merkittävässä kasvussa 2023 vuoden alusta alkaen. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli vuonna 2023 yhteensä 448, mikä on noin 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulosottolaitoksen perintätulos oli yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein euromääräinen tulos. 

Pimeitä palkkoja, etuuksien väärinkäytöksiä ja valeyrittäjyyttä

Verohallinto havaitsi vuoden 2023 harmaan talouden verotarkastuksissa yhteensä 95 miljoonan euron verran ilmoittamattomia tuloja ja 16 miljoonalla eurolla pimeitä palkkoja. Vääränsisältöisiä tositteita havaittiin 13 miljoonan euron arvosta.  

Tutkintapyyntöön johtaneiden Kela-etuuksien väärinkäytösten yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna yli 3,8 miljoonaa euroa. Kelan etuusväärinkäytöksiin liittyy usein myös harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä noin 85 % tapauksista johtaa tuomioon. 

Uudenmaan ELY-keskuksen ja työsuojeluviranomaisten tekemässä ulkomaalaisvalvonnassa selvisi, että työperäinen hyväksikäyttö sekä peiteltyjen työsuhteiden eli niin sanotun valeyrittäjyyden määrä on edelleen kasvussa. Ilmiö näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja pesuloissa sekä kausityöaloilla. Myös työaikakirjanpidossa havaittiin puutteita lähes puolessa (46 %) tarkastuksista. Puutteet työaika-asiakirjoissa johtavat siihen, että palkkauksen oikeellisuutta on vaikea arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saada selville.

Harmaa talous pirstaloituu − tekijöinä yhä pienempiä toimijoita

Talousrikosten määrän voimakas kasvu näkyy myös tapausten käsittelyaikojen pitenemisenä entisestään. Yksi syy pitkille käsittelyajoille on harmaan talouden pirstaloituminen, kertoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.

− Työn muutos perinteisistä työsuhteista alustatalouteen, kevytyrittäjyyteen ja pakotettuun yrittäjyyteen näkyy siinä, että harmaata taloutta harjoittavat nyt yhä pienemmät toimijat. Yhden yksittäisen tapauksen taloudellinen vaikutus voi olla pieni, mutta tapaukset on silti tutkittava. Se vaatii viranomaisilta yhtä paljon voimavaroja tarkastuksina ja esitutkinnassa kuin suuret juttukokonaisuudet, Marttinen sanoo. 

Uudet ilmiöt synnyttävät uusia harmaan talouden ilmiöitä ja toimijoita uusille aloille.  

− Väärinkäytösten tunnistamisessa ja niihin reagoimisessa torjuntaviranomaisten välinen yhteistyö ja tietojen vaihto on avainasemassa. Torjuntaohjelmien avulla viranomaisyhteistyötä on saatu vahvistettua, mikä on kasvattanut osaamista, ja harmaan talouden ilmiöitä tunnistetaan aiempaa paremmin, Janne Marttinen kertoo.

Nostoja viranomaisten tekemästä valvonnasta vuonna 2023:

• Poliisi kirjasi rikosvahinkoa yhteensä 147 miljoonaa euroa. Talousrikoksiin liittyvää rikoshyötyä eli pakkokeinoin haltuun saatua omaisuutta poliisi kirjasi 24,5 miljoonaa euroa.
• Uudenmaan ELY-keskuksen tekemistä yrittäjän oleskeluluvan osapäätöksistä kielteisiä oli 48 prosenttia, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa tai yritysidean toteuttamiskelvottomuus.
• Tullin talousrikostutkinnan vaikuttavuus oli yhteensä 103 miljoonaa euroa. EU:n Venäjä-pakotteiden rikkomisesta Tulli kirjasi 492 säännöstelyrikosta, joista 58:aa on tutkittu epäiltynä törkeänä säännöstelyrikoksena. Säännöstelyrikostapaukset kasvoivat 60 % edellisestä vuodesta. Tätä ennen tutkinnassa niitä oli vain yksittäisiä tapauksia.
• Aluehallintovirastojen alkoholihallinnossa luvanhaltijat maksoivat verovelkaa vuonna 2023 avattujen valvonta-asioiden seurauksena noin 1,2 miljoonaa euroa ja lupa-asioiden 610 000 euroa.

Lue lisää: 
Harmaa talous & talousrikollisuus - Torjuntatilastot

Rikostorjunnan torjuntatilastot

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma 2020–2023  

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman 2020–2023 vaikuttavuusarvio