Runebergit Tullissa

Helsingin Erottajalla, entisen Tullihallituksen rakennuksen seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan kansallisrunoilija Runebergin aikoinaan asuneen tällä paikalla aikoinaan olleessa puutalossa. Runebergin nimi liittyy Tulliin myös toisella tavalla. Myöhemmin hänen jälkeläisiään ja sukulaisiaan oli Tullihallituksen palveluksessa. 

Johan Ludvig Runebergillä ja puolisollaan Fredrikalla oli kahdeksan lasta. Heistä nuorin Fredrik Karl opiskeli lääkäriksi. Hän osallistui vapaaehtoisena Punaisen ristin lääkärinä vuonna 1877 syttyneeseen Venäjän ja Turkin sotaan. Siellä hän sairastui vaikeaan keuhkosairauteen ja joutui palaamaan kotimaahan. Fredrik Runeberg toimi lääkärinä Helsingissä ja Tampereella. Vuonna 1878 hän avioitui Charlotta Törngrenin kanssa. 

Fredrikin terveys ei koskaan palautunut ja hän joutui hoidattamaan sitä ulkomailla. Kesällä 1884, ollessaan palaamassa vaimonsa kanssa ruotsalaisesta terveyskylpylästä hän äkkiä kuoli kesken junamatkan. Vaikka leskeksi jäänyt Charlotta oletettavasti sai tukea sukulaisiltaan, hän joutui taloudellisesti koville. Pian miehensä kuoltua Charlotta Runeberg ilmoitti sanomalehdissä antavansa yksityistunteja kaunokirjoituksessa, joka oli tuolloin tärkeä taito. 

Hyvä käsiala oli varmasti rouva Runebergin vahvuutena vuonna 1899, jolloin hänet nimitettiin kirjanpitäjän virkaan Tullihallituksen tilastolliseen konttoriin. Tuolloin kaikki tilastokortit kirjoitettiin käsin. Nainen valtion virassa oli edelleen harvinaisuus ja vuoteen 1901 astia naisten oli haettava erivapautta. Leskitohtorinnan ja neiti Mathilda Nordensvanin pääsy Tullihallituksen kahteen uuteen virkaan huomioitiin maan päivälehdissä. Tuohon aikaan Tullihallitus toimi senaatin talossa eli nykyisessä valtioneuvoston linnassa. Tilastokonttori oli henkilömäärältään Tullihallituksen isoin yksikkö. 

Vuonna 1901 Tullin palvelukseen tuli toinenkin naispuolinen Runeberg. Vaasassa asuvalla Johan Ludvig Runebergin pojalla Lorenzolla ja hänen vaimollaan Gabriellalla oli tytär Estrid, joka pääsi vuosisadanvaihteessa opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Estrid Runeberg oli ilmeisesti perinyt isoisänsä taipumuksia. Hän julkaisi omia runoja jo opiskeluaikana erilaisissa kokoomateoksissa.  

20-vuotias opiskelijatar Estrid pääsi Tullihallitukseen töihin. Arkistoista ei löydy lähempiä tietoja Estridin työtehtävistä. Hänen nimensä ja kuvansa on vuonna 1901 Tullihallituksesta laaditussa kuvataulussa. Hän lienee kaikesta päättäen hoitanut jonkinlaisia toimistotehtäviä.  

Vuonna 1905 neiti Estrid Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja saman vuoden elokuussa hänet vihittiin tähtitieteilijä Ragnar Furuhjelmin kanssa. Samana vuonna hän myös lopetti työnsä Tullihallituksessa. 

Charlotta Runeberg erosi Tullihallituksen tilastokonttorista jo vuonna 1904. Syy ei ole tiedossa. Tämän jälkeen jälleen ilmoitti lehdissä tarjoavansa jälleen yksityisopetusta. Nyt tunteja oli mahdollista saada kaunokirjoituksen ohella myös englannin kielessä. 

Kevättalvella 1918 Helsingissä oli levotonta. Charlotta Runebergin Mariankadun asunnosta tuli vangituille valkoisille kerättävän ruoka-avun kokoamispaikka. Tunnustuksena toiminnastaan tohtorinna Charlotta Runeberg sai vapaudenristin. Vuonna 1926 valtiovarainministeriö myönsi hänelle ylimääräisen eläkkeen. Vuonna 1927 leskitohtorinna kuoli Helsingissä 73-vuotiaana. 

Ragnar Furuhjelmista tuli poliitikko, joka toimi jonkin aikaa muun muassa toisena valtiovarainministerinä. Rouva Estrid Furuhjelm osallistui isoisänsä Johan Ludvigin muiston vaalimiseen muun muassa juhlapuhujana. Hän kuoli Helsingissä 78-vuotiaana vuonna 1957.

Näiden kahden Runebergin suvun jäsenen tarinat kertovat osaltaan tuon ajan säätyläisnaisten elämästä ja heidän asemansa muuttumisesta.

Lähteet: Tullihallituksen henkilöstömatrikkeli (Tullin arkisto); Kansalliskirjaston vanhojen sanomalehtien tietokanta.