70 vuotta sitten: Tulli valmistautuu Helsingin olympialaisiin

Julkaisuajankohta 17.5.2022 10.00

Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaiset ovat toistaiseksi olleet ainoat Suomen isännöimät olympialaiset. Olympiakisoja varten Suomeen saapui ennennäkemättömän paljon ihmisiä ja tavaroita. Olympialaiset työllistivät myös Tullia ennennäkemättömän laajasti.

Suomi oli saanut järjestettäväkseen jo vuoden 1940 olympialaiset, mutta sodan vuoksi niitä ei voitu pitää. Vuonna 1952 järjestetyt kisat merkitsivät Suomelle käännekohtaa sodan ja sitä seuranneiden vaikeiden jälleenrakennusvuosien ja tavarasäännöstelyn jälkeen. Sotakorvaukset saatiin maksettua samana vuonna ja pahimmat pulavuodet alkoivat olla ohi. Valtiojohdossa vuoden 1952 olympiakisat nähtiin tärkeänä tapahtumana myös Suomi-kuvan luomisen kannalta.

Helpotuksia tuonti- ja vientirajoituksiin

Helsingin olympialaisten vuoksi helpotettiin useimpien tavaroiden tuonti- ja vientirajoituksia. Samaan aikaan Suomessa luovuttiin useimpien elintarvikkeiden säännöstelystä. Ainoastaan kahvi säilyi säännöstelyn alaisena vuoteen 1954 saakka. 

Tuonti- ja vientirajoituksia helpotettiin etenkin urheilijoiden ja toimitsijoiden tarvitsemissa urheiluvälineissä. Urheilijoiden ampuma-aseita ja starttipistooleita sai tuoda Suomeen ilman erillistä lupaa, mutta vain tietyin ehdoin. Urheilijoiden piti tuoda tarvitsemansa ampuma-aseet maahan yhtenä lähetyksenä. Samoin aseet oli vietävä pois yhdellä kertaa. 

Hevosia sai tuoda ilman erillistä lupaa, kunhan niistä esitettiin ennakkoon terveystodistus. Sen sijaan oljet ja korsirehu oli tulliviranomaisten hävitettävä jo satamissa, sillä korsien pelättiin levittävän Suomeen suu- ja sorkkatautia.  

Keskeisiä helpotuksia tehtiin myös maahan saapuvien kisaturistien vuoksi. Ulkomaalaiset kisavieraat saivat tuoda omaan käyttöönsä ravinto- ja nautintoaineita sekä majoitustarpeita ilman tullia ja veroja. Jokainen matkustaja sai tuoda tullitta sekä ilman veroja yhden litran väkeviä ja kaksi litraa mietoja alkoholijuomia, kaksi litraa olutta, kaksi kiloa kahvia sekä 400 kappaletta savukkeita tai 400 grammaa irtotupakkaa.

Tullille uusia tiloja ja välineitä

Jo ennen kisoja alkua katsottiin, että Helsingin keskustullikamarin tilat Katajanokalla olivat epäajanmukaiset. Rakennusta haluttiin korjata lähemmäs ”nykyajan” vaatimuksia. Isoja korjauksia kuitenkin vastustettiin, sillä Seutulan lentokenttä (nyk. Helsinki-Vantaan lentokenttä) oli valmistumassa kisoihin. Suunnitelmissa oli, että suurin osa lentokoneella tuotavista tavaroista voitaisiin tullata välittömästi Seutulan ja Malmin lentokentillä.

Tätä pidettiin kuitenkin liian optimistisena, joten lentorahtia varten päätettiin laajentaa Länsisatamassa olevan Helsingin IV tullikamarin tiloja. Lisäksi Katajanokan satamaan rakennettiin uusi tavara-asema, jonne tullivirkailijat saivat omat työtilat. Eteläsatamaan valmistui uusi Olympiaterminaali kesäkisoja varten. Suurin osa Helsinkiin saapuneesta liikenteestä siirtyikin Olympiaterminaaliin.

Uusien tilojen lisäksi Helsingin tullikamari sai käyttöönsä uuden farmariauton ja yhden moottoriveneen. Niitä voitiin käyttää tullivalvontahenkilökunnan siirtämiseen eri toimipisteiden välillä. 

Tullilaisten tärkeä rooli

”Tulli on, niinkuin tiedetään, se instanssi, jossa ulkomaalaiset ensimmäiseksi joutuvat tekemisiin heille vieraan maan kanssa. Varokaamme täällä siis antamasta heille huonoa vaikutusta itsestämme niissä tullilaitoksen "neulansilmissä", joitten kautta meille tervetulleet ulkomaalaiset pakotetaan kulkemaan, ennenkuin he itse sekä heidän tavaransa voivat vapaasti päästä keskuuteemme!” - Tullilehti 2/1951
 
Syyskuussa 1951 Tullilehti kertoi toimista, joilla tullihenkilökunta valmistautui kisojen aiheuttamaan lisätyöhön. Tullihallituksen suunnitelmissa oli palkata ja kouluttaa uutta henkilökuntaa uusiin tehtäviin. Ylitöitä oli luvassa lisää. Myös vuoden 1952 kesälomia siirrettiin myöhemmäksi. Lisäksi tullihenkilökuntaa siirrettiin muualta maasta Helsinkiin kisojen ajaksi. 

Tullin sekä sen työntekijöiden katsottiin edustavan valtiovaltaa ja Suomen kansaa, minkä vuoksi korostettiin tehokasta ja johdonmukaista työskentelyä. Lisäksi painotettiin tullivirkamiesten hyvää käytöstä. Tullilehdessä 3/1952 kannustettiin asettamaan etusijalle ”humaaninen” tullivalvonta tehokkuuden kustannuksella, ”että olympiavieraat eivät voi moittia meitä byrokraattisiksi.” 

Alkuvuonna 1952 painotettiin, että Tullin työntekijöiden tehtävänä on juurruttaa ulkomaalaisten mieliin mahdollisimman miellyttävä kuva suomalaisista. Samoin toivottiin ulkomaisen sanomalehdistön saavan suomalaisista tullimiehistä mahdollisimman myönteisen kuvan. Tullialan ammattilehdissä ei pidetty pahana sitäkään, jos lehdistön huomio kiinnittyisi tullimiesten matalaan palkkatasoon.

Kuva: Tullimiehet Ikonen (Joensuusta), Packalen, Jaamanen ja Idänpirtti Helsingissä Katajanokan I tullikamarin edustalla kesällä 1952. Tullimuseo.

Lähteet: Tullilehti 1951–1952; Tullihallituksen kiertokirjeitä ja muistioita 1951-52 (Tullin arkisto).

Vuosi 2022 on ilmoitusmenettelyn 50-vuotisjuhlavuosi. Samana vuonna Tullin ulkomaankauppatilastot täyttävät 130 vuotta. Lisäksi tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä sähköisestä tulli-ilmoituksesta. Ilmoitusmenettely mahdollisti sähköisen ilmoittamisen ja tuonti- ja vientitilastot ovat aina perustuneet tulli-ilmoitusten ja sittemmin myös sisäkaupan tilastoilmoitusten tietoihin. Juhlavuoden kunniaksi historiateemamme on Tullille ilmoittaminen ja tilastointi eri aikoina.

Tullimuseo