60 vuotta sitten: Pohjoismaiden välinen tavaraliikenne helpottuu – Pohjoismainen tietullipassi käyttöön

1.kesäkuuta 1963 Suomessakin alettiin soveltaa uutta pohjoismaista tietullipassia. Tämä pohjoismainen kuljetusasiakirja mahdollisti sinetöityjen lastien tullittoman kuljettamisen eri Pohjoismaiden kautta. Tämä nopeutti tavaraliikennettä varsinkin, kun raskaassa liikenteessä voitiin käyttää apuna Pohjoismaiden välillä liikennöiviä autolauttoja.

Passitus tarkoittaa tullittoman tavaran valvottua kuljettamista tullialueella. Pohjoismainen passitusasiakirja voitiin laatia missä tahansa Pohjoismaassa ja sitä voitiin käyttää rajanylityksessä. Passitus voitiin tehdä myös silloin, jos kuljetus saapui Pohjoismaihin niiden ulkopuolelta: esimerkiksi jos tavara oli tulossa Saksasta Suomeen, passitusasiakirja voitiin laatia heti Saksan ja Tanskan välisellä rajalla. Silloin tavara pääsi Suomeen Tanskan tullin vahvistamalla asiakirjalla, johon Ruotsin tulli oli tehnyt matkalla omat merkintänsä.

Jokaiseen tullitoimipaikkaan jäi asiakirjasta yksi kappale. Pohjoismainen tietullipassi voitiin täyttää tanskan, norjan, ruotsin tai suomen- ja ruotsinkielisenä. 

Asiakirjojen ohella keskeistä oli kuorman sinetöinti.

Pohjoismaista passitusta voitiin käyttää myös silloin, kun tavaraa vietiin Pohjoismaasta muiden Pohjoismaiden kautta niiden ulkopuolelle.  

Vakuuden avulla varmistettiin, että tavara poistui kauttakulkumaasta sekä tullattiin ja verotettiin lopullisessa määrämaassa. Se pohjoismainen tullitoimipaikka, joka aloitti passituksen, määräsi myös kuljetuksen vakuudesta. Vakuuden saattoi maksaa yritys tai esimerkiksi vakuutusyhtiö. 

Vuonna 1961 Suomi oli liittynyt kansainväliseen TIR-sopimukseen. Pohjoismainen tietullipassi täydensi TIR-järjestelmää. Jos ajoneuvo oli oman maansa katsastusviranomaisen TIR-kelpoiseksi hyväksymä, pohjoismaisella tietullipassilla varustettu kuorma saattoi jatkaa matkaa sinetöitynä Pohjoismaiden rajojen yli ilman lastin tarkastuksia.  

Pohjoismaista passitusta voitiin käyttää myös ajoneuvoilla, jotka eivät olleet TIR-kelpoisia. Silloin Tullin piti kuitenkin tarkistaa ajoneuvon saapuessa maahan, että lasti ja asiakirjat vastaavat toisiaan. Jos kyydissä oli useita tavaraeriä, ne oli sinetöitävä erikseen rajalla. 

1960-luvulla pohjoismaista tietullipassia käytettiin Suomen ulkomaanliikenteessä huomattavasti kansainvälistä TIR-carnet-asiakirjaa enemmän. Sittemmin TIR carnet-asiakirja alkoi yleistyä. 1990-luvulla Euroopan sisämarkkinat ja Suomen EU-jäsenyys mahdollistivat uusia passitusmenettelyitä EU:n ulkopuoliselle tavaraliikenteelle. 

Pohjoismaisella tietullipassilla oli 1960-luvulla ja sitä seuranneina vuosikymmeniä Suomen tavarahuollolle todella iso merkitys. Se nopeutti Pohjoismaiden välistä tavaraliikennettä sekä edisti läntistä vapaakauppaa.

Tulli sinetöimässä kuormaa vuonna 1970.

Kuvia Tullimuseon uudesta näyttelystä ”Lautalla lännestä”. Esite on lainassa Åbo akademin Sjöhistoriska Institutin kokoelmasta. 

Vuosina 2023-24 Tullin historiaviestinnässä muistellaan Suomen ja ulkomaiden välisen autolauttaliikenteen yli 60-vuotiasta historiaa. Autolautoilla on ollut Suomen talouteen ja kulttuuriin valtava vaikutus.