Yhdysvaltojen tullit nousivat myös tullitauon ajaksi

Yhdysvallat asetti yleiset 10 prosentin lisätullit kauppakumppaneilleen 5.4. alkaen. Näitä vieläkin korkeammat niin sanotut vastavuoroiset kauppakumppanikohtaiset tullit ovat kuitenkin 8.7. asti tullitauolla, jonka aikana kumppaneilla on mahdollisuus solmia Yhdysvaltojen kanssa ”diilejä”.

Touko-heinäkuussa tehtävillä kauppadiileillä Yhdysvallat on jo sopinut ja ehkä tulee sopimaan viime vuotta huomattavasti korkeammista tuontitulleista kauppakumppaneilleen. Tosin tuontitullit tulevat todennäköisesti olemaan pienempiä kuin nyt tullitauolla olevat uhkaukset.

Näin tapahtui jo 8.5. Yhdysvaltojen ja Britannian kauppadiilissä, jolla sovittiin Yhdysvaltojen tuontitulliksi 10,0 prosenttia edellisvuoden sopimuksettoman 3,4 prosentin sijaan ja vastavuoroisesti Yhdistyneille kuningaskunnille tuontitulliksi 1,8 prosenttia aiemman 5,1 prosentin sijaan. Asetelma muuttui siis vastapalloon kertapotkulla.

Kuulemma tämä Yhdysvaltojen 10 prosentin tuontitullitaso on alin perustaso myös tulevissa muiden kumppaneiden diileissä. Maailmankauppa on siten ehkä pysyvästi siirtynyt kohti aiempaa korkeampia tullitasoja. Jää nähtäväksi, kuinka pysyviä nämä diilit ovat, mutta yleensä kauppasopimukset ovat voimassa toistaiseksi ja sopimuksissa on vahvistettu menettelyt sopimuksen muuttamiseksi. EU neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa tullien ja muiden kaupanesteiden poistamisesta ja on sitoutunut etsimään ratkaisuja kaikilla tasoilla.

Kun ulkomaankaupan viejämaan ja tuontimaan välillä on kauppasopimus, tullitasot ovat yleensä sopimuksessa lukittuja eli ulkomaankauppa on ennustettavaa. Siksi tuontiyrityksille saattaa olla kannattavampaa maksaa aiempaa korkeampia kauppadiilillä sovittuja tullimaksuja kuin epävarmassa tilanteessa olla tekemättä ulkomaankauppaa.

Tietyille tavaroille on jo aiemminkin ollut korkeita tullitasoja. Esimerkiksi EU:ssa on ollut jo pitkään käytössä yhdysvaltalaisille henkilöautoille 10,0 prosentin tuontitulli. Tulleilla suojellaan usein alueen omaa teollisuutta, kuten EU on suojellut omaa autoteollisuuttaan. EU:n keskimääräinen kaupalla painotettu tuontitulli oli viime vuonna kuitenkin vain kolmisen prosenttia.

Viime vuosikymmeninä on muodostettu paljon vapaakauppasopimuksia, joilla on poistettu sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välisiä tullimaksuja. Nyt suunta on päinvastainen. Tänä vuonna Yhdysvaltojen ei neuvottele vapaakaupasta, vaan sopimuksista, joissa tullit määritellään entistä korkeammalle.

Yhdysvallat ei ole salannut tavoitteitaan. Taloudessa julkaistuina tavoitteina on pienentää yhdysvaltalaisille kustannuksia, tuoda teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin ja laajentaa työväenluokan tuloveroalennuksia. Viime vuonna Yhdysvaltojen tavaratuonti oli yhteensä 3 267,4 miljardia dollaria, josta EU-maista oli 605,8 miljardia dollaria, Kiinasta 438,9 miljardia dollaria ja Vietnamista 142,5 miljardia dollaria. Nostamalla tuontitulleja Yhdysvaltain hallinto arvioi saavansa kerättyä tuojiltaan vuositasolla ehkä yli sata miljardia dollaria aiempaa enemmän verotuloja, joilla sitten kevennettäisiin tuloveroja.

Korkeammat tuontitullit nostavat kustannuksia yhdysvaltalaisille, mutta toisaalta ovat laskeneet öljyn hintaa myös öljyntuotannon kasvettua. Nousseista tulleista huolimatta OECD:n AIS-datan mukaan Yhdysvaltojen merikuljetuksien tuontimäärä kasvoi huhtikuussa 2025 neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen toisin kuin yleensä ennakoitiin.

Asetetaanko länsimaissa isoja tuontitulleja venäläiselle energialle?

Sivuvaikutuksina myös Venäjä saa kerättyä Kiinaan ja Intiaan kasvaneella öljyviennillään valtiolle vähemmän tuloja, jolla käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Länsimaat ovat uhanneet Venäjää kovemmilla pakotteilla, jos tulitaukoa Ukrainassa ei synny. Jääkin nähtäväksi, asetetaanko länsimaissa isoja tuontitulleja venäläiselle energialle ja myös aiempaa enemmän venäläistä öljyä ostaville maille. Venäjän merikuljetuksien vientimäärä on viime kuukausina romahtanut ollen huhtikuussa 2025 hurjat 52 prosenttia vähemmän verrattuna edellisvuoteen, mutta OECD:n AIS-datassa saattaa Venäjän osalta olla puutteita.

Ulkomaankauppaa myös kierrätetään välitysmaiden kautta, jolloin osa venäläistä alkuperää olevasta öljystä saattaa päätyä länsimaiden tuonniksi välitysmaiden kautta. Välitysmaat ovat haaste myös tullien asettamisessa. Kiina vie paljon tavaraa Vietnamiin, josta taas vienti Yhdysvaltoihin on viidessä vuodessa tuplaantunut. Yhdysvallat ja Vietnam neuvottelevatkin myös keinoista, joilla Vietnam varmistaisi ettei Yhdysvaltoihin vietävä tavara ole kiinalaista alkuperää tai sen alkuperä olisi ilmoitettu oikein.

Suomalaisille yrityksille jatkossakin paras kauppasopimus on EU-jäsenyytemme. Nyt toivotaan tuloksellisia neuvotteluita tullitaukojen aikana.

​​​​​​​Olli-Pekka Penttilä
tilastojohtaja