Suomen vienti eräisiin Keski-Aasian maihin 2022
Vienti tiettyihin EU:n ulkopuolisiin Keski-Aasian maihin kasvoi heinä-joulukuussa merkittävästi verrattuna tammi-kesäkuuhun 2022. Näitä maita olivat Kazakstan, Kirgisian tasavalta ja Uzbekistan.
Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Kazakstaniin oli 248,5 miljoonaa euroa kasvaen jopa 143 prosenttia vuodesta 2021. Kasvu oli suurta varsinkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 164 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä puolet oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Kazakstaniin vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisia tavaroita, 122,7 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 68 prosenttia viennistä Kazakstaniin. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Kazakstaniin oli koneet ja laitteet 63,6 miljoonaa euroa (kasvua 98 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin sähkökoneet ja -laitteet 25,9 miljoonaa euroa (+136 %), kun kolmantena oli kuljetusvälineet 17,7 miljoonaa euroa (+200 %). Vienti Kazakstaniin yli 90-prosenttisesti kulkee maantie- tai rautatiekuljetuksina, joista pääosa kulkee suorinta reittiä Venäjän läpi.
Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Kirgisian tasavaltaan oli 28,8 miljoonaa euroa kasvaen huimat 812 prosenttia vuodesta 2021. Kasvu oli hurjaa varsinkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 434 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä lähes kaksikolmasosaa oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Kirgisiaan vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisia tavaroita, 17,8 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 73 prosenttia viennistä Kirgisiaan. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Kirgisiaan oli koneet ja laitteet 4,3 miljoonaa euroa (kasvua 320 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin kuljetusvälineet 3,8 miljoonaa euroa (+335 %), kun kolmantena oli sähkökoneet ja -laitteet 3,6 miljoonaa euroa (+349 %). Viennistä Kirgisiaan kolme neljäsosaa kulkee maantie- ja rautatiekuljetuksina ja yksi neljäsosa lento- ja merikuljetuksina.
Vuonna 2022 Suomen tavaravienti Uzbekistaniin oli 47,4 miljoonaa euroa laskien seitsemän prosenttia vuodesta 2021. Kasvua taas oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, kun loppuvuosi 2022 kasvoi 135 prosenttia alkuvuoteen nähden. Karkeasti koko vuoden viennistä lähes puolet oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Uzbekistaniin vietyjä nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisia tavaroita, 22,1 miljoonalla eurolla. Niiden osuus jälkimmäisellä vuosipuoliskolla oli 67 prosenttia viennistä Uzbekistaniin. Heinä-joulukuussa suurin EU:n Venäjä-vientipakotteiden alaisista vientiryhmistämme Uzbekistaniin oli sähkökoneet ja -laitteet 7,3 miljoonaa euroa (kasvua 1920 % alkuvuodesta) ja toiseksi suurin sähkökoneet ja -laitteet 6,8 miljoonaa euroa (+89 %), kun kolmantena oli kuljetusvälineet 1,2 miljoonaa euroa (+7 766 %). Viennistä Uzbekistaniin kolme neljäsosaa kulkee maantiekuljetuksina ja yksi neljäsosa lento- ja merikuljetuksina.
Yksittäinen tilastonippelitieto on, että nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisten tavaroiden vientimme Kiinaan oli arvossa sama loppuvuonna kuin alkuvuonna.
Arvossa suurin romahdus nykyisin voimassa olevien EU:n Venäjän vientipakotteiden alaisten tavaroiden viennissä oli Venäjälle: laskua loppuvuonna oli 691,3 miljoonaa euroa verrattuna alkuvuoteen. Vertailuksi näitä tavaroita vietiin loppuvuonna Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin yhteensä 162,6 miljoonalla eurolla.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari johtaa laajan valtuuskunnan vierailua Uzbekistaniin 21.-23.2. ja Kazakstaniin 23.-25.2.2023. Ehkä vientimme Keski-Aasiaan jatkaa kasvuaan myös vuonna 2023, tai joku tuleva EU:n pakotepaketti romahduttaa vientimme Venäjän kautta Keski-Aasiaan. Nähtäväksi jää.