Muutoksia ulkomaankaupassa vuonna 2025

Vuoden 2025 isoimpia muutoksia ovat olleet muutokset meriliikenteessä. Suomeen ei olla tuotu Venäjältä lainkaan fossiilienergiatuotteita eli öljyjä tai kaasuja vuonna 2025, joten tulevina vuosina voimaantulevat EU-parlamentin asettamat tuontikiellot eivät aiheuta enää Suomelle muutoksia. Suomen ja Venäjän välinen meriliikenne on hiljentynyt viime vuosina, edelleen tammikuussa ja kesäkuussa 2025 ei saapunut yhtään alusta Venäjän satamista Suomen satamiin. Joka toinen viikko Venäjältä saapuu alus ja tätä harvemmin Suomesta Venäjälle lähtee alus. Vertailuksi: vuonna 2021 Venäjältä saapui 1 477 alusta ja Suomesta lähti Venäjälle 1 257 alusta, joten vuoden 2021 keskimääräisen viikkotason alusmäärät vastaisivat nykyisen vuositason alusmääriä.

Venäjän merikuljetusten vientimäärässä muualle maailmaan on viime kuukausina AIS-datan mukaan valtava romahdus, joka tosin osin johtunee venäläisten merialusten puuttuvista AIS-tiedoista. Alkaa näyttää siltä, että Venäjän merikuljetusten vientimäärä vuonna 2025 on laskenut kolmanneksella viime vuodesta. Muutos johtunee Yhdysvaltojen asettamista pakotteista Venäjälle ja tullipainostuksesta Kiinaa ja Intiaa kohtaan, jotka ovat vähentäneet Venäjän öljyvientiä merkittävästi. Tätä vastaavasti OPEC-öljynviejämaat lisäsivät öljytuotantoaan, joten öljyvientiin ei ole aiheutunut häiriöitä maailmanmarkkinoille. Venäjän talouden selkäranka on näin ollen murtumassa. Venäjän kasvava lannoitevienti BRICS-maihin ei korvaa supistuvaa öljyvientiä. 

WTO:n ennuste maailmankaupasta

WTO:n ennuste maailmankaupan kasvusta vuodelle 2025 on 2,4 prosenttia ja vuodelle 2026 ennuste on vain 0,5 prosenttia. Ennusteissa vuosille 2025 ja 2026 Pohjois-Amerikan kasvu on negatiivinen ja Euroopan ohuesti positiivinen, kun iso muutos on Aasian kasvun merkittävä hidastuminen. Erityinen muutos oli Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kaupan merkittävä supistuminen ollen tammi-lokakuussa noin 17 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Vastaavasti Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on supistunut kymmenisen prosenttia. Kiinan tavaratuonti onkin kääntynyt laskuun vuonna 2025, mikä yleensä korreloi viiveellä tavaravientiin tuontipanosten kautta. 

Viennissä valonpilkahduksia

Suomen viennissä on valonpilkahduksia. Vienti kasvaa Lähi- ja Keski-itään sekä Etelä-Amerikkaan kaksinumeroisin muutosprosentein. Yhdysvaltojenkin kanssa ulkomaankauppa on kasvussa. Yhdysvallat teki yksipuolisia korotuksia tulleihin huhtikuussa, minkä jälkeen se on neuvotellut useiden kauppakumppaneiden kanssa. EU ja Yhdysvallat saivat kesällä aikaan poliittisen yhteisymmärryksen kauppasuhteestaan, jonka myötä EU:n asettamat lisätullit ovat keskeytettynä 6.2.2026 saakka ja toisaalta Yhdysvallat asetti EU:lle aika kovan 15 prosentin tullimaksun. Kauppasopimusta siis sorvataan.

Tuntuu kuin olisi iso paha susi, joka nielee auringonsäteet talouskasvusta, kun kertoo maailmankaupan todellisesta tilanteesta. Taloudesta käytävä julkinen keskustelu voisi olla rohkeampaa. Olemmeko tuomittuja kituuttamaan kivuliaasti vai mieluummin rohkeasti kykeneviä kasvamaan? Tosin uudistuminen ei aina johda kasvuun, jolloin hyvin toimivaa ei kannattaisi heikentää uudistamalla. Suomelle elintärkeää olisi, että tuonti, vienti ja yritysten investoinnit kulkisivat myötätuulessa. Näin leivottaisiin yhteistä kakkua pulleammaksi, niin Suomenkin hyvinvointi kasvaisi. Ennustettavaa joulua ja pulleampaa uutta vuotta 2026.

Olli-Pekka Penttilä
tilastojohtaja