Lähi-idän tilanne nostanee hintoja ainakin hetkellisesti

Lähi-idän tilanne vaikuttaa lento- ja meriliikenteeseen ja sitä kautta myös henkilö- ja tavaravirtoihin. Lähi-idän alueen öljyn ja kaasun viennin supistuminen haastaa toimitusketjuja. Hintojen nousu näkyy jo nyt polttoaineissa, ja aikanaan julkaistavat ulkomaakauppatilastot kertovat muutokset tavaravirtoihin. 

Lähi-idässä viikonloppuna alkanut lentoliikenteen keskeytyminen heijastuu myös muille alueille ja vaikuttaa esimerkiksi Aasiassa matkustaviin suomalaisiin. EU-maiden lentoyhtiöt eivät ole käyttäneet Venäjän ja Ukrainan ilmatilaa muutamaan vuoteen, toisin kuin kiinalaiset, jotka lentävät suoraan Venäjän ilmatilan kautta Eurooppaan. Eurooppalaiset lentävät pääsääntöisesti Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin ilmatilan kautta Aasiaan. Toistaiseksi lentoja ei ole Iranin, Irakin, Kuwaitin, Libanonin ja Syyrian alueella. Lentoreittien pidentyminen nostaa lentohintoja.

Hormuzinsalmessa lähipäivät näyttävät, jatkuuko tankkeriliikenne Lähi-idässä. MarineTraffic-palvelun mukaan lauantaina iltapäivällä liikenne väheni arviolta 70 prosenttia siitä, mitä se oli 12 tuntia aiemmin. Edelleen lauantaista maanantaihin tankkeriliikenne länteen oli selvästi vähentynyt, mutta Kiinan ja Intian suuntaan meriliikenne ei ole vähentynyt yhtä paljon. Britannian meriviranomainen (UKMTO) kertoi sunnuntaina, että kahteen tankkeriin oli isketty Hormuzinsalmessa. Tiedot ovat jo vaikuttaneet laivojen vakuutuksiin Lähi-idän liikenteessä: vakuutusten hinnat ovat nousseet tai vakuutuksia on jopa peruttu. Tämä ei kuitenkaan välttämättä vaikuta niin sanottuun varjolaivastoon, joille ei ole länsimaisia vakuutuksia.

Sunnuntaina Opec+ -öljyntuottajamaiden ryhmä sopi lisäävänsä tuotantoaan 206 000 barrelilla päivässä mahdollisten hinnannousujen pehmentämiseksi, mikä hieman rauhoittanee markkinoita. Siitä huolimatta raakaöljyn ja maakaasun maailmanmarkkinahinnat nousivat jo. Tilanteesta hyötyy maailman suurin öljynviejä Yhdysvallat sekä ehkä länsimaiden pakotteiden hintakaton piirissä oleva Venäjä. Venäjän öljyvientiä helpottaa myös pian alkava kevät, koska talven vaikea jäätilanne on väistymässä. Toisaalta varjolaivaston toimintaan puututaan länsimaissa tiukasti, kun esimerkiksi sunnuntaina Belgia takavarikoi Venäjän varjolaivastoon kuuluvan öljytankkerin. Qatar lopetti maanantaina nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon, joten maakaasua on merkittävästi vähemmän maailmanmarkkinoilla. EU-maat ovat öljyn- ja kaasuntuojia, joten öljy- ja kaasuhintojen nousu vaikuttaa talouteen negatiivisesti. 

Suomeen tuotiin Lähi-idästä vuonna 2025 öljyjalosteita Qatarista 187,2 miljoonan euron arvosta ja Yhdistyneistä Arabiemiraateista 4,6 miljoonalla eurolla. Suomeen ei tuoda öljyä Iranista ja muutenkin Suomelle Lähi-idän osuus öljytuonnissa on aika vähäinen. Lähi-idästä ei tuoda Suomeen nesteytettyä maakaasua. Suomeen vaikuttaa suoraan varsinkin öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu, joka hinnoitellaan myös polttoainehintoihin etupainotteisesti.

Vuonna 2025 tuonti Iranista lähetysmaana Suomeen oli vain 0,5 miljoonaa euroa, josta suurimpina taatelit 235 872 euroa ja matot 127 787 euroa. Vuonna 2025 tuonti Iranista alkuperämaana Suomeen oli 2,3 miljoonaa euroa, josta suurimpina taatelit 1 354 054 euroa, tekstiilisäkit 202 894 euroa ja matot 169 331 euroa. Eli neljäviidesosaa tuotiin jonkun muun EU-maan kautta Suomeen. 

Olli-Pekka Penttilä
​​​​​​​tilastojohtaja