Savukekoira Vimma on vuoden tullikoira 2021

Julkaisuajankohta 10.12.2021 10.00
Musta labradorinnoutaja istuu lumisessa maassa.
Vuoden tullikoiraksi on valittu 6-vuotias savukekoira Vimma. Kuva: Jukka Pätynen / koirakuvat.fi

Savukekoirana työskentelevä Vimma, Jokatolan Vimma, on valittu vuoden 2021 tullikoiraksi. Vimma työskentelee ohjaajansa Niko Jokelan kanssa Vartiuksen raja-asemalla itärajalla, jossa tehtävät painottuvat kaupallisen liikenteen valvontaan. Koirakko on tullut tutuksi tehokkaana työparina ympäri Suomen rajanylityspaikoilla. 

 Onhan se hienoa, että Vimma sai ensimmäisenä savukekoirana tämän tunnustuksen pitkäjänteisen työn tuloksena. Kyllähän se tuntuu hyvältä, kun työstä saa tällaisen kiitoksen, Vimman ohjaaja Niko kiittelee. 

Vimma aloitti tullikoiran työt joulukuussa 2016. Työuransa aikana se on ehtinyt paljastaa lukuisia savukkeiden salakuljetusyrityksiä eri puolilla Suomea. Suurin yksittäinen löytö tapahtui syksyllä 2020, kun Vimma ja Niko paljastivat lähes 200 000 kappaleen savukekätkön.

– Ennen pandemiaa kiersimme Vimman kanssa säännöllisesti eri paikoissa keikoilla ja löytöjä on tullut hyvin. Vimma on taitava työssään ja tavoitteeni oli saada sen kanssa ainakin yksi isompi keikka. Tuntui mahtavalta, kun se toteutui, Niko kuvailee. 

Vimmalla riittää intoa ja älliä

Vimma erottui jo pentulaatikossa sisaruksiensa joukosta, kun Niko ja Tullin koirakoulun rehtori Ari Nieminen olivat valitsemassa uutta tullikoirakokelasta. 

– Vimma on ollut pienestä pitäen äärettömän motivoitunut ja aktiivinen koira. Pennusta asti sen riistavietti on ollut korkea ja se on puhkunut intoa. Kun hain Vimman kotiin, kotimatkalla piti pysähdellä moneen kertaan, kun se ei malttanut pysyä kopassaan. Uhmaikäisenä se tuli kerran jopa kodinhoitohuoneen oven läpi, Niko nauraa. 

Vimma on niin sanottu kombikoira, sillä se on koulutettu etsimään sekä savukkeita että huumeita. Peruskurssilla se opetteli tunnistamaan savukkeet, sen jälkeen erillisellä kurssilla huumausaineet. Nikon mukaan Vimma on ollut helppo kouluttaa.

Musta labradorinnoutaja haistelee rekkaa, ohjaaja tarkkailee koiraa.
Vimma on työssä tarmokas ja luotettava. Kuva: Jukka Pätynen / koirakuvat.fi

– Vaikka työmme painotus onkin savukkeissa, Vimma etsii kaikkia oppimiaan hajuja ja minun tehtäväni ohjaajana on reagoida koiran ilmaisuun ja etsiä kielletyt tavarat. Vimma on fiksu koira ja se oppii nopeasti, erityisesti kun palkkana on pallo. Vaarana tietysti on, että se oppii nopeasti myös väärät tavat, joten treenit pitää suunnitella hyvin, huomauttaa Niko.

Vimman vahvuuksia ovat tarmokkuus ja luotettavuus – se suoriutuu tehtävästä kuin tehtävästä, oli kyseessä sitten laivatarkastus, korkealle kiipeäminen tai virka-aputehtävät. 

– Kertaakaan en ole joutunut miettimään, että mitähän tästä tulee, Niko kertoo.

Tehokkuuden tasapaino

Kotioloissa Vimma on rauhallinen ja se nukkuu paljon. Se tunnistaa hyvin, milloin on aika levätä ja milloin tulee aktivoitua.

– Vimma lähtee lenkille ja töihin innoissaan. Kotona se on melko rauhallinen, mutta vahtii tietysti kotiin tulijat. On tärkeää pitää yllä tasapainoa riittävän aktiivisuuden ja levon välillä, jotta koira pysyy hyvässä kunnossa ja jaksaa tehdä töitä. Huonokuntoinen koira ei jaksa henkisesti, sillä se väsyy nopeasti eikä työ ole hauskaa, Niko kertoo.

Koiranohjaaja tietää mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt koirien kanssa jo 22 vuotta, joista yksitoista savukekoirien kanssa. Tälläkin hetkellä perheessä on kolme koiraa.

– Vimman laumaan kuuluu kaksi vanhempaa koiraa: lauman vanhin ja vahvin, 13-vuotias jämtlanninpystykorva, sekä jo eläköitynyt tullikoira Gamma. Koirat tulevat keskenään hyvin toimeen, mutta ruoan kanssa saa olla erityisen tarkkana tai siitä voi tulla riitaa. Vimma on hyvin perso ruoalle, mutta työssä emme ole painottaneet ruokapalkkaa, sillä leikkihetki pallon kanssa on sille paras kiitos, Niko kertoo. 

Tullikoira nojaa etutassuillaan ohjaajaansa, joka pitää koiran tassuista kiinni. Koira ja ohjaaja katsovat toisiaan.
Luottamus ohjaajan ja tullikoiran välillä on toimivan työn edellytys. Kuva: Jukka Pätynen / koirakuvat.fi

Nälkä kasvaa syödessä, myös löydöistä puhuttaessa, sillä löytöjen tekeminen palkitsee ja saa janoamaan entistä isompia keikkoja.

 Ne hetket, kun löytää koiran merkkaaman ison kätkön, ovat pysäyttäviä ja motivoivat jatkamaan. Tiedän, että pystymme Vimman kanssa tekemään vielä paljon töitä. Koirasta se ei ainakaan jää kiinni, Niko sanoo.

Teksti: Iina Koukku

Artikkeli