Sujuvaa asiointia ja tasapuolisia kilpailuedellytyksiä

Kauppavirtojen ja kuljetusreittien ennakoimattomuus on lisääntynyt kiristyvän globaalin kauppapolitiikan myötä. Vuonna 2025 verkkokauppatilausten määrä erityisesti Kiinasta jatkoi räjähdysmäistä kasvuaan, mikä on haaste viranomaisille kaikkialla EU:n alueella. Yksittäisten verkkokauppatilausten valvonta tässä mittakaavassa ei ole mahdollista, mikä lisää riskejä kuluttajille, yrityksille ja ympäristölle. Tulli on osallistunut aktiivisesti julkiseen keskusteluun kiinakaupan ongelmista sekä kansallisesti että EU:ssa. Suunnitteilla olevan tulliuudistuksen osana kaikille vähäarvoisille verkkokauppatilauksille on tulossa 1.7.2026 alkaen uusi tullimaksu, jolla pyritään hillitsemään kiinakauppaa. Verkkokaupan tuomiin haasteisiin on vastattu myös yhteisillä operaatioilla EU:n petostenvastaisen viraston OLAFin kanssa, ja lisäksi on otettu käyttöön uutta valvontateknologiaa.

Sujuvan ulkomaankaupan taustalla pyörivät valtavat järjestelmät. Ne mahdollistavat tiedonvaihdon yritysten ja tullien välillä sekä tehokkaan valvonnan ja verojen keräämisen. Vuosia kestänyt mittava uuden Tulliselvitysjärjestelmän kehittämishanke eteni vuoden 2025 aikana loppusuoralle, ja se valmistuu vuoden 2026 aikana. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä hankkeen aikana saamaansa tukeen, ja myös uusi Tulliselvitysjärjestelmä on saanut hyvät arviot. Samanaikaisesti olemme valmistautuneet tulliuudistuksen myötä käyttöön tuleviin EU:n keskitettyihin järjestelmiin. Haluamme varmistaa, että asiakkaidemme tarpeet huomioidaan myös niiden määrittelyssä ja että saamme tulevaisuudessa täyden hyödyn EU:n keskitetystä järjestelmäkehityksestä.

Tässä osiossa kerromme tarkemmin esimerkkien kautta Tullin roolista sujuvan ulkomaankaupan edistäjänä, tasapuolisten kilpailuedellytysten takaajana ja harmaan talouden torjujana yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Vuonna 2025 Suomeen saapui 54,5 miljoonaa verkkokaupan kautta tilattua tavaraerää. Näistä 40,5 miljoonaa oli suomalaisten kuluttajien tilauksia, ja loput jatkoivat matkaa Suomesta muihin EU-maihin. Kasvua edellisvuoteen oli 69 prosenttia. Kiinan osuus kaikesta verkkokauppatuonnista oli 98,5 prosenttia, kun vielä vuonna 2021 vastaava luku oli 33,9 prosenttia. Kiinasta tuotujen tavaralähetysten keskimääräinen arvo vuonna 2025 oli 5,61 euroa. Suosituimpia tuoteryhmiä olivat tekstiilit, muovituotteet ja elektroniikka.

Tuontiin liittyy monenlaisia ongelmia. Vaatimustenvastaisiset tuotteet voivat aiheuttaa haittaa kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi tuonti aiheuttaa peruuttamattomia ympäristövahinkoja. Laadukasta kuluttajansuojaa ei pystytä takaamaan, ja lainkuuliaisten yritysten kilpailukyky heikkenee. Lisäksi ilmiö kuormittaa viranomaisia. Tulli tai muut viranomaiset eivät pysty takaamaan Kiinasta tuotujen verkkokauppojen tavaroiden laatua tai turvallisuutta.

Tulli on aktiivisesti pyrkinyt lisäämään yhteiskunnan ja kuluttajien tietoisuutta verkkokauppatuontiin liittyvistä ongelmista. Tulli on muun muassa julkaissut aiheesta mediatiedotteita sekä antanut haastatteluja medialle ja alan vaikuttajille. Lisäksi Tulli on osallistunut ilmiötä käsitteleviin ajankohtaisohjelmiin ja keskustelupaneeleihin.
Tulli on myös pyrkinyt omalta osaltaan edistämään ongelmien ratkaisemista antamalla aihetta käsitteleviä asiantuntijalausuntoja sekä osallistumalla viranomaisten väliseen työryhmätyöskentelyyn. Tulli on muun muassa osallistunut työ- ja elinkeinoministeriön asettaman halpatuontia koskevan työryhmän työskentelyyn. Lisäksi Tullin pääjohtaja on ollut eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana ”Krääsätalous kuriin – suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä.

Tullireformi eli tulliuudistus on ehdotus unionin tullikoodeksin uudistamisesta sekä EU:n tullidatakeskuksen (EU DataHub) ja EU:n tulliviranomaisen (EUCA) perustamisesta. EU:n tulliviranomainen olisi uusi unionin toimielin, joka ohjaisi, koordinoisi ja tukisi kansallisia tulliviranomaisia. EU:n tullidatakeskus mahdollistaisi tullimenettelyiden yksinkertaistamisen ja tullivalvonnan vahvistamisen. Tullidatakeskus taas korvaisi ajan mittaan EU:n jäsenvaltioiden nykyiset järjestelmät.

Vuoden 2025 aikana tulliuudistus eteni vauhdilla. Uuden unionin tullikoodeksin valmistelu on loppusuoralla, ja pian voidaan aloittaa täytäntöönpanoasetusten valmistelu.

Jatkossa kaikista lähetyksistä on maksettava tullimaksu

Joulukuussa 2025 hyväksyttiin tullittomuusasetuksen muutos, jossa 150 euron tullittomuusraja poistettiin. Muutos astuu voimaan 1.7.2026, joten jatkossa tulli kannetaan kaiken arvoisista lähetyksistä.

Jatkossa kiinteä kolmen euron tavaraeräkohtainen tullimaksu täytyy maksaa sekä enintään 150 euron arvoisista IOSS-järjestelmään (Import One-Stop-Shop) kuuluvista rahti- ja postilähetyksistä että IOSS-järjestelmään kuulumattomista enintään 150 euron arvoisista postilähetyksistä. Muista enintään 150 euron arvioisista tavaralähetyksistä täytyy puolestaan maksaa normaalit tavaroiden tullinimikkeisiin perustuvat tullimaksut.

Käsittelymaksu on tullimaksuista erillinen asia, ja sen kehitys jatkuu edelleen muun tulliuudistuksessa käsiteltävän sääntelyn kanssa. Tulliuudistuksen yksityiskohdat tarkentuvat alkuvuodesta 2026.

Tulli kehittää jatkuvasti palveluitaan täyttääkseen muuttuvan EU:n lainsäädännön vaatimukset ja helpottaakseen asiakkaiden tulliasiointia. Kun kevennämme hallinnollista taakkaa, sujuvoitamme samalla tulliasiointia.

Uuden tullausjärjestelmän kehityshanke on loppusuoralla

Uusi Tulliselvitysjärjestelmä (UTU) on ollut monivuotinen järjestelmäkehityshanke, joka on näkynyt asiakkaille vaiheittain. Vuoden 2025 aikana hanke eteni loppusuoralle. Tulliselvitysjärjestelmään lisättiin uudet tavaran poistumiseen sekä tuonnin erityismenettelyiden päättämiseen liittyvät ilmoitukset, ja tuonnin tulli-ilmoituksissa alettiin käyttää sähköistä vakuuden viitenumeroa. Vuoden aikana on lisäksi käsitelty automaattisesti aiempaa enemmän ilmoituksia, mikä lyhentää muun muassa tuonnin oikaisupyyntöjen käsittelyaikoja. Lisäksi järjestelmään lisättiin uusi sähköinen alustoimitusilmoitus, joka otetaan käyttöön toukokuussa 2026.

Vanhoista kansallisista tulliselvitysjärjestelmistä on luovuttu. EU:ssa eri kuljetusmuotojen siirtymäaika turvatietoilmoittamisessa päättyi 31. joulukuuta. Ennen tavaroiden saapumista unionin alueelle vaadittavat turvatietoilmoitukset annetaan EU:n keskitettyyn ICS2-järjestelmään.

Yritysten hallinnollista taakkaa kevennettiin poistamalla ilmoitusvelvollisuuksia

Suomalaisilla yrityksillä on ollut velvollisuus ilmoittaa Tullille tuonti- ja vientitietonsa EU-maiden välisestä tavarakaupastaan Suomen EU-jäsenyyden ajan. Kynnysarvorajalla on kuitenkin vapautettu pieniä yrityksiä ilmoitusvelvollisuudesta. Tilastovuodesta 2026 alkaen EU-tuonnin tilastot muodostetaan muiden EU-jäsenmaiden Suomeen suuntautuvan viennin mikrodatasta aiemmin yrityksiltä kerättyjen Intrastat-tuonti-ilmoitusten sijasta.

Ilmoitusvelvollisuus poistuu yli 4 400 suomalaiselta yritykseltä. Tämä vähentää yritysten hallinnollista taakkaa EU-maiden välisen tavarakaupan ilmoittamisesta arviolta jopa 70 prosenttia. EU-tuonnin tiedonkeruun menetelmämuutoksesta seuraa muutoksia tilaston yksityiskohtaisten sisäkaupan tuontitietojen lukuihin, mutta kokonaistaso on linjassa edellisen menetelmän kanssa.

Tutustu asiakastiedotteisiin aiheesta:

Tullin tehtävänä on torjua erityisesti valtion rajat ylittävään tavarakauppaan ja -liikenteeseen liittyvää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Työllä pyritään turvaamaan, että koko EU:ssa verotulot kertyvät lainmukaisesti ja kilpailuedellytykset ovat tasapuoliset. Harmaan talouden torjunnassa tehdään tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kesken.

Toimivaltuushankkeella lisää tehokkuutta tulli- ja verotarkastuksiin

Harmaan talouden tarkastuksissa tiedonsaanti yrityksistä on usein haastavaa: pyydettyä tietoa ei toimiteta tarkastajille tai tieto on väärää tai puutteellista. Myös tietojen sijainti teknisesti eri paikoissa ja eri muodoissa tallennettuna on haaste. Parantaakseen tiedonsaantia Verohallinto ja Tulli ovat käynnistäneet yhteisen toimivaltuushankkeen, joka on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa vuosille 2024–2027. Hankkeessa valmistellaan tarvittavat lainsäädäntöehdotukset Verohallinnon ja Tullin tarkastusoikeuksien parantamiseksi ja todisteiden turvaamiseksi harmaan talouden tarkastuksissa. Lainsäädäntöesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuonna 2026.

Matkailuyritysten ajoneuvojen valvontaa Lapissa

Ulkomaille rekisteröidyistä ajoneuvoista on yleensä maksettava autovero, kun Suomessa toimiva yritys ottaa sen käyttöön liiketoiminnassaan. Viranomaiset huomasivat keväällä 2025, että Pohjois-Suomessa matkailuyritykset kuljettivat laajasti asiakkaitaan ulkomaille rekisteröidyillä minibusseilla. Tämä johti kilpailun vääristymiseen matkailualalla. Sääntöjen mukaan toimivat yritykset, jotka olivat rekisteröineet ajoneuvonsa Suomessa ja maksaneet autoveron, joutuivat epäedulliseen asemaan.
Poliisi, Tulli ja Verohallinto toteuttivat Rovaniemellä viranomaisten yhteistyönä matkailuajoneuvojen valvontaiskun 18.2.2025. Valvonnan aikana tavoitettiin yhteensä 183 ajoneuvoa. Valvonnassa huomattiin 13 ulkomaille rekisteröityä minibussia, jotka olivat suomalaisyritysten käytössä. Poliisi poisti ajoneuvoista rekisterikilvet ja asetti ne ajokieltoon. Kaikkiaan viidelle matkailuyritykselle määrättiin yhteensä noin 316 000 euron edestä autoveroja, laiminlyöntimaksuja ja veronkorotuksia.

Verohallinto, poliisi ja Tulli jatkavat ajoneuvojen valvontaa Pohjois-Suomessa tehostetusti. Viranomaisyhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi puuttua laajenevaan ilmiöön, joka aiheuttaa merkittäviä veromenetyksiä ja vääristää kilpailua matkailualalla.

Tutustu tarkemmin Tullin toimintaan sekä matkailuyritysten ajoneuvovalvontaan:

Agenda 2030 -tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua Agenda 2030 -tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
Agenda 2030 -tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto