Hyppää sisältöön

Tulli turvallisuusviranomaisena

Tulli – turvallisuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä

Geopolitiikan ja kauppapolitiikan muutokset sekä tavaravirtojen ja -reittien muutokset ovat muokanneet Tullin roolia. Tullin merkitys turvallisuusviranomaisena ja yritysten kilpailukyvyn mahdollistajana on kasvanut.

Valvomme tavara- ja henkilöliikennettä EU:n ja Schengenin ulko- ja sisärajoilla ministeriöiden sekä muiden virastojen puolesta. Vastaamme omalta osaltamme yhteiskunnan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. 

Varmistamme tullauksen oikeellisuuden sekä sen, että veronkanto on tehokasta ja valvonta kohdistetaan oikein. Mahdollistamme yrityksille tasavertaiset kilpailuedellytykset ja sujuvat tullipalvelut.

Strategia vuosille 2025–2029

Torjumme säännösten vastaista ulkomaanliikennettä ja mahdollistamme laillisen tavarakaupan sujuvuuden. 

Strategiakauden 2025–2029 keskeiset tavoitteemme ovat seuraavat:

  • Tunnemme kansainvälisen kaupan toimijat ja rakenteet.
  • Tunnistamme riskit ja suojaamme yhteiskuntaa.
  • Varmistamme tasavertaiset kilpailuedellytykset ja sujuvat tullipalvelut.

Uuden strategiamme toimeenpano alkoi heti vuoden 2025 alussa välittömästi käynnistettävillä toimenpiteillä. Vuonna 2025 aloitettiin muun muassa organisaatiouudistus. Lisäksi uusista toimintamalleista laadittiin selvitys- ja valmistelutyön tuloksena suosituksia johdon linjattavaksi.

Tullin hallintolaki tuli voimaan 1.1.2026, ja uusi organisaatio astuu voimaan 1.4.2026. Tullin organisaatioon voi tutustua tarkemmin verkkosivuillamme.

Yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

Olemme aktiivinen toimija EU:n tulliliitossa, ja panostamme EU:n tulliuudistuksen edistämiseen. Valvomme tavaroiden tuonnissa ja viennissä sekä EU:n että 11 kansallisen ministeriön asettamia rajoituksia ja kieltoja. Toteutamme myös muiden viranomaisten tehtäviä Suomen rajoilla, ja toimimme tiiviissä yhteistyössä ulkomaisten viranomaisten kanssa.

Elinkeinoelämän kanssa teemme yhteistyötä kilpailukykyisen ulkomaankaupan varmistamiseksi.

Tullille keskeisiä kumppaneita ovat myös EU:n välisen maarajan valtiot, Pohjoismaat ja Suomeen suuntautuvan meriliikenteen valtamerisatamavaltiot sekä Suomen tärkeimmät kaupankäyntimaat.