Tullin ulkomaankauppatilastot näyttävät talouden tilan ja kehityksen nyt ja tulevaisuudessa

Tullin ulkomaankauppatilastot ovat toimineet jo 130 vuotta talouden tilan ja kehityksen kuvaajina. Viimeiset kaksi vuotta ovat tuoneet muutoksia ja mullistuksia globaaliin kaupankäyntiin ja Suomen talouteen, viimeisempänä pakotteet Venäjää kohtaan ja energiakriisi. Miten muutokset vaikuttavat Suomen ulkomaankauppaan ja miltä tulevaisuus näyttää? Sitä pohditaan tänään Tullin tilastojen juhlaseminaarissa Helsingissä.

Tullin ulkomaankauppatilastojen tarkoituksena on vastata yhteiskunnan tarpeisiin. Niiden avulla yritykset pystyvät seuraamaan ulkomaankaupan kehitystä, saamaan tietoa markkinatilanteesta sekä käyttämään tilastotietoa hyväkseen toimintansa suunnittelussa.

Tänä vuonna ulkomaankauppatilastojen merkittävyys on tullut esille erityisesti EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden vaikuttavuuden analysoinnissa sekä ulkomaankaupassa näkyvien muutosten myötä.

– Aiemmin sanottiin, että tieto on valtaa. Nyt sitä ehkä harvemmin kuulee. Johtuneeko siitä, että yhä kattavammin kaikki tekeminen perustuu tietoon ja kaikilla tulee olla edellytykset hankkia tietoa. Se ei ole enää harvojen oikeus, vaan tiedon helppokäytteisyys ja saavutettavuus kuuluu yhteiskunnan peruspilareihin. Tilastointi tuottaa faktatietoa kaikkien saataville. Tulli palvelee mielellään kaikkia tiedon tarvitsijoita ja ohjaa oikeille lähteille. Kannattaa olla tarvittaessa yhteydessä Tullin tilastointiin, toteaa Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen, joka avaa ulkomaankauppatilastojen juhlaseminaarin tänään Helsingissä.

Puutavarasta pakotteisiin – mitä ulkomaankauppatilastot kertovat

Suomen maantieteellinen sijainti on vaikuttanut ulkomaankauppaamme aina. Tullin ulkomaankauppatilastoinnin alkaessa vuonna 1892 Suomen isoimpia vientituotteita olivat sahausteokset, pahvi ja paperi. Tärkein kauppakumppani oli Venäjä. Itsenäistymisen jälkeen pääkauppakumppaniksi tuli Iso-Britannia aina 1970-luvun alkuun asti, mutta sotakorvauksien siivittämänä kauppa Neuvostoliiton kanssa kasvoi huomattavasti.

Suomen Venäjän kauppa romahti viime keväänä Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen ja EU:n asettamien pakotteiden jälkeen, mutta lasku oli alkanut jo aikaisemmin. Nykyään Suomen viennistä ja tuonnista yli puolet tulee Euroopan unionista.

– Ajat ovat muuttuneet ulkomaankauppatilastoinnin alkuvuosista ja suomalaisen ulkomaankaupan matkaan on mahtunut paljon erilaisia käänteitä, mutta tilastot näyttävät meille myös pysyvyyttä. Päävientituotteemme 130 vuotta sitten oli puutavara ja edelleen metsäteollisuus jatkaa Suomen ulkomaanviennin kärjessä. Muita merkittäviä vientialoja ovat nykyään myös kemianteollisuus sekä metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus ja sähkö- ja elektroniikka-ala. Nykyään selvästi tärkein kauppasopimuksemme onkin EU-jäsenyys, summaa tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä ulkomaankauppatilastojen historiaa.

Tullin tilastoinnin juhlaseminaarissa 13.10.2022 puhuvat myös Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämies. Kurrosen aiheena on erityisesti energiamurros ja Häkämies keskittyy vapaakauppaan.

Tilaisuutta voi seurata suorana klo 14-16:  https://events.icareus.com/web/sisters/player/embed/webcast?eventId=198816715