50 VUOTTA SITTEN: Tullin rikostutkinta laajenee
Tullihallitus ilmoitti 2. syyskuuta 1971 etsivänsä sopivia henkilöitä rikostutkijoiksi. Alueellisten rikostutkijoiden palkkaamisesta alkoi tullirikostutkinnan tehostuminen ja itsenäistyminen.
Tullikurssin osanottajat tutustumiskäynnillä Tullilaboratoriossa Espoon Otaniemessä kesäkuussa 1979. Kuva / Tulli
Tulli on tutkinut oman alansa rikokset jo kauan. Suomen tulliin palkattiin ensimmäiset päätoimiset rikostutkijat 1800-luvun alkupuolella. Näitä liikkuvia virkamiehiä kutsuttiin matkatulliviskaaleiksi. Heidän tehtävänään oli torjua salakuljetusta ja tullipetoksia laajalla alueella. Kun säännöllistä tullivalvontaa lisättiin satamissa sekä maa- ja merirajoilla 1800-luvun puolivälissä, matkatulliviskaaleista luovuttiin.
1930-luvulla Tulliin palkattiin ulkomaisten esikuvien mukaan ensimmäiset tullietsivät. He työskentelivät Tullihallituksen kanneviskaalintoimiston alaisuudessa. Kanneviskaali paitsi ohjasi tullirikostutkintaa, niin toimi vuoteen 1972 saakka myös tullirikosjuttujen ylimpänä syyttäjänä. Tullietsivien työnä oli selvittää vaikeita ja laajoja salakuljetus- ja petosjuttuja kaikkialla Suomessa, joten he matkustivat tarvittaessa eri puolille maata. Vuonna 1971 tullietsiviä oli yhteensä kuusi.
Tullin uusi organisaatio vaikuttaa rikostutkintaan
Vuonna 1971 Suomen tullin organisaatio uudistettiin. Koko maa jaettiin tullipiireihin. Kullakin piirillä oli oma keskuksensa eli piiritullikamari, kun aiemmin yksittäiset tullikamarit olivat muodostaneet omat tullipiirinsä. Yhteensä uusia tullipiirejä tuli 14. Samalla päädyttiin siihen, että piirit tarvitsevat omat rikostutkijansa.
Syyskuun 2. päivänä vuonna 1971 Tullihallitus ilmoitti Tornion piiritullikamarille lähettämässään kirjeessä, että se alkaa kouluttaa uusiin piiritullikamareihin tullirikostutkijoita. Tuleville tullirikostutkijoille tarjottiin mahdollisuutta tutustua tehtäväkenttäänsä osallistumalla tullietsivien työhön. Perehdytyksen kesto oli kaksi kuukautta. Tärkein opittava taito oli epäiltyjen kuulusteleminen.
Aluksi tavoitteena oli saada kuhunkin piiritullikamariin vähintään yksi rikostutkija. Tutkijoiksi etsittiin Tullin valvontahenkilökunnasta halukkaita ja soveltuvia henkilöitä, joita pyydettiin ilmoittautumaan 17. syyskuuta 1971 mennessä. Tullihallituksen mukaan rikostutkijaksi soveltuvalla piti olla ”ulospäinsuuntautuva luonne, hyvä ihmistuntemus, ihmisten käsittelytaito, johdonmukainen ajattelukyky, nopea huomiokyky, tarkkuus ja sitkeys, velvollisuuden tunto ja hyvä tullitoiminnan tuntemus”.
Tutkinta tuottaa tuloksia
Tullipiirien rikostutkinta kehittyi 1970-luvulla isoin harppauksin. Enää esimerkiksi kuulusteluihin ei tarvittu yhtä usein apua paikalliselta poliisilta tai Tullihallituksen tullietsiviltä. Tullipiirit kykenivät vähitellen huolehtimaan alueensa rikostutkinnasta itsenäisesti. Vuonna 1980 Tullilla oli koko maassa 30 rikostutkijaa.
Vuonna 1970 tullirikosjuttujen määrä näytti olevan kasvussa. Merkittävä uusi ilmiö oli huumausaineiden salakuljetus. Silti vielä 1970-luvun alussa noin 70 prosenttia kaikista tullirikoksista koski alkoholia. Perinteisten salakuljetusjuttujen rinnalle tuli 1970-luvulla mutkikkaita talousrikosjuttuja, joissa oli hankittu laittomasti veroetuja. Niissä tarvittiin entistä useammin kansainvälistä yhteistoimintaa. Tulliin palkattiin ensimmäiset talousrikostutkijat 1970-luvun lopulla. Lisää heitä saatiin erityisesti 1990-luvulla. Myös huumausainerikollisuus on laajentunut ja muuttunut järjestäytyneiden rikollisryhmien kansainväliseksi toiminnaksi, mikä on lisännyt rikostutkinnan vaativuutta.
Nykyisin Tullissa työskentelee noin 260 rikostutkijaa.
‒ Toimintaympäristön muutokset ovat olleet nopeita, kun ollaan siirrytty säännöstelytaloudesta tietoyhteiskuntaan. Kun 1980-luvun alussa tutkittiin pääsääntöisesti yksittäisiä viinan maahantuontiin liittyviä rikoksia, niin nykyään tutkitaan tietoverkoissa tapahtuvia laajoja rikoskokonaisuuksia. Tämä asettaa rikostutkijoille aivan uusia osaamisvaatimuksia, kertoo Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, kokenut tullirikostutkija.
Tullin rikostutkijat pätevöityivät 1970-luvun lopulta lähtien tehtäväänsä myös poliisin kursseilla. Tullin tutkijat kävivät poliisin miehistökurssin, eli Tullin ja poliisin rikostutkijoilla on yhtä laaja koulutus. Yhteistyö poliisin kanssa pysyi jatkossakin tiiviinä. Rikostutkintaa koskeva lainsäädäntö on sitten 1970-luvun alun muuttunut paljon, samoin tutkijoille ja tutkinnalle asetettavat vaatimukset. Tullin organisaatiokin on sittemmin muuttunut, eikä tullipiirejä enää ole. Silti tullirikostutkijalta vaaditaan edelleenkin samoja ominaisuuksia kuin 50 vuotta sitten.
Lähteet: Tullihallituksen kirjeet 1971. Tullin arkisto; SVT Ulkomaankauppa.
Tullin historiasarjassa käsitellään erilaisia pyöreitä vuosia täyttäviä tapahtumia tullitoiminnan historiasta. Tänä vuonna keskitymme erityisesti siihen, kuinka himoitut tuotteet ovat liikuttaneet ihmisiä kautta aikojen.
Lisätietoja: Janne Nokki, tulliylitarkastaja, janne.nokki@tulli.fi tai p. 040 332 2774