130 vuotta tarkkaa dataa tavaroiden ulkomaankaupasta – Tullin tilastot talouden suunnannäyttäjänä
Tullilla on pitkä kokemus Suomen tavarakaupan tilastoinnista. Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Tulli tarjoaa ainoana toimijana virallista tilastoa Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista yksityiskohtaisesti. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta Tullin tilastoinnin perustamisesta.
Tullin tilastot ovat osa Suomen talouden tilanneseurantaa ja Tullin tilastoinnin tuottamaa tietoa käytetään pohjana monen muun tilaston laadinnassa sekä esimerkiksi taloudellisissa ennusteissa. Tullin tilastot ovat vapaasti kaikkien saatavilla verkkosivuilla ja Uljas-tilastotietokannassa, ja ne tarjoavatkin monipuolista dataa esimerkiksi tutkimuslaitoksille ja yrityksille.
– Tuonnin ja viennin kokonaisarvot ovat hyvin tärkeitä Suomen talouskehitystä kuvaavia lukuja. Samoin tärkeä on tieto siitä, minkä maiden kanssa Suomi käy kauppaa ja kuinka paljon. Tuoduista ja viedyistä tavaroista tarvitaan myös yksityiskohtaisempia tietoja. Erityisesti niitä tarvitsevat ulkomaankauppaa käyvät yritykset, sanoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Tullin tilastoinnin luvut perustuvat yritysten viemiin ja tuomiin tavaroihin, joista yritykset antavat Tullille ilmoitukset. Perinteiset paperilomakkeet ovat vaihtuneet jo kokonaan sähköisesti annettaviin ilmoituksiin. Tilastoinnin mullistanut sähköinen ilmoittaminen täyttää myös pyöreitä eli 50 vuotta tänä vuonna. Tullin tilastoinnin merkittävä etu onkin suora pääsy tullaustietoihin sekä mahdollisuus vaikuttaa tullausilmoituksissa kerättäviin tietoihin.
Luotettavan tiedon tarve oli suuri jo yli sata vuotta sitten – sitä vaalitaan edelleen
Jo Ruotsin vallan alla valtio halusi tarkan tiedon siitä, paljonko se sai tuloja tavaroiden tullauksista sekä paljonko tavaroita oli tuotu ja viety. Valtakunnan kauppatase, eli tuonnin ja viennin välinen erotus, saatiin laskettua tullilaitoksen aineistosta. Suomen tullilaitos sai saman tehtävän, kun se perustettiin pari sataa vuotta myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnan myötä. Päätöksenteon ja liike-elämän tueksi alettiin kaivata entistä tarkempaa tietoa, ”tyhjentävää ja luotettavaa kauppatilastoa”. Lokakuussa 1891 senaatti päätti Tullin tilastokonttorin perustamisesta, ja konttori aloitti toimintansa vuoden 1892 alussa. Sen tehtävänä oli laskea tuonnin ja viennin tilastot sekä myös julkaista ne. Tullin tilastoinnin katsotaan alkaneen tästä.
– Tilastoinnin merkitys ei ole vähentynyt reilussa sadassa vuodessa. Päinvastoin, Tullin tilastoinnilla on virallisena tietolähteenä merkittävä rooli kansantalouden suunnannäyttäjänä ja kauppapolitiikan perustana. Työskentelemme edelleen laadukkaan tilastotiedon eteen ja pidämme huolta siitä, että Suomen viennistä ja tuonnista kerrotaan oikeaa ja luotettavaa tietoa, jonka avulla voidaan tehdä Suomen edun mukaisia päätöksiä, Penttilä kertoo.
Nykyään Tullin tilastointi tuottaa monipuolista tilastotietoa ja erilaisia katsauksia ulkomaankauppaan liittyvistä aiheista.
– Tilastoista voi tarkastella esimerkiksi kysynnän nopeita muutoksia tai kotimaisia häiriötilanteita, esimerkiksi koronamaskit ja rokotteet näkyvät nyt piikkeinä tuontitilastoissa. Myös suomalaisen vientiteollisuuden rakennemuutokset käyvät selkeästi ilmi Tullin tuottamista tilastoista, Penttilä jatkaa.
Yhteismitallisuus muiden EU-maiden tilastoinnin kanssa
Lainsäädäntö ohjaa EU:n sisä- ja ulkokaupan tilastointia. Näin varmistetaan, että tilastot perustuvat tarkoin määriteltyyn normistoon, jota sovelletaan samoin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käydyn tavarakaupan tilastotiedot saadaan tullausjärjestelmistä. EU:n jäsenmaiden välisestä kaupasta kerätään tiedot erillisen menettelyn avulla, jota kutsutaan Intrastat-järjestelmäksi. Sisä- ja ulkokaupan tilastotiedot julkaistaan yhtenä ulkomaankauppatilastona.
Tullin tilastojen osuus koko Suomen EU-tilastojen datamäärästä on 43 prosenttia, joten Tulli on Suomen toiseksi suurin tilastoviranomainen. Tullin tilastointia tekee 22 työntekijää ja he tuottavat vuosittain muun muassa 24 ennakko- ja kuukausitilastoa, neljä yritysten kokoluokkatilastoa, kaksi maakuntatilastoa sekä kerran vuodessa julkaistavan yritystyyppitilaston. Ulkomaankaupan indeksit julkaistaan kuukausitilaston yhteydessä. Logistiikkatilastoista kuljetustilastot, transitokuljetukset ja rajaliikenne julkaistaan Uljas-tilastotietokannassa kuukausittain. Tilastojen lisäksi tilastointi tuottaa erilaisia katsauksia, kuten vuosittaisen jälleenvientikatsauksen sekä ulkomaankauppakatsauksia maittain ja maaryhmittäin suurimmista kauppakumppanimaista.
Tullin tilastoinnin juhlavuoden kunniaksi järjestetään juhlatapahtuma myöhemmin tänä vuonna. Tilastointi näkyy myös vahvasti Tullin sosiaalisen median kanavissa, joissa kerrotaan mielenkiintoista tilastollisia tapahtumia vuosikymmenten ajalta.
Tullin tilastointi
Tavaroiden ulkomaankauppa
Ulkomaankauppaa käyvät yritykset