64 vuotta sitten: Suomen lyhin autolauttareitti avautuu

Pitkin 1950-lukua Suomen ja Ruotsin välille oli suunniteltu autolauttayhteyttä. Pääasia oli päästä autolla yli meren mahdollisimman nopeasti. Lyhin merimatka oli Ahvenanmaan Eckeröstä Ruotsin Grisslehamniin. Keväällä 1960 Eckeröstä tuli yksi Suomen autolauttasatamista. Ennen Eckerön liikenteen alkamista Tullikin joutui tekemään jonkin verran järjestelyjä. Suomen autolauttojen historiaa käsitellään myös Tullimuseon näyttelyssä ”Lautalla lännestä”, joka avautuu jälleen 14. toukokuuta.

Eckerön lauttaliikennettä hoitamaan perustettiin vuonna 1960 uusi varustamo Grisslehamn-Åland, joka hankki Ruotsista m/s Rospiggen-nimisen uuden moottorilautan. 

Alun perin lauttasatamaa suunniteltiin Eckerön vanhan posti- ja tullitalon edustalle, mutta paikka todettiin liian matalaksi ja liian tuuliseksi. Niinpä varustamo osti läheltä maa-alueen, jonne tehtiin uusi Berghamnin satama. Sinne tuli tie, joka yhdisti sataman Maarianhaminaan johtavaan maantiehen. 

Rospiggen-autolauttaan mahtui 200 matkustajaa ja reilut 20 autoa. Merimatka Grisslehamnin ja Eckerön välillä kesti vajaat kaksi tuntia. Liikenteen piti alkaa kesäkuussa 1960, mutta se käynnistyi vasta heinäkuun puolivälin jälkeen.  

Eckerön lauttareitti on Suomen historian ensimmäinen ja samalla ainoa niin sanottu lyhyt reitti. 1960-luvun alussa oli jo yhteispohjoismaisia tax free-myyntiä koskevia järjestelyjä. Niiden mukaan lyhyiksi reiteiksi katsotuilla reiteillä sai ostaa verovapaasti alkoholia ja tupakkatuotteita vain rajoitetusti.

Eckerön tulliasema

Alusta asti oli selvää, että lautalla Ruotsista tulisi myös tullattavia tavaroita. Paikalle ei kuitenkaan tarvinnut perustaa uutta tulliasemaa. Eckerössä oli pieni tulliasema, joka oli perustettu vuonna 1955 lisääntynyttä huviveneliikennettä varten. Tulliasema toimi vuonna 1828 valmistuneessa Carl Ludwig Engelin suunnittelemassa posti- ja tullitalossa. Rakennuksessa oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ollut myös Eckerön tullikamari, joka oli lakkautettu. Vuonna 1960 Eckerön tulliasemalla työskenteli kaksi miestä ja se oli Maarianhaminan tullikamarin alainen. 

Huhtikuussa 1960 arvioitiin, että Berghamnin liikennettä varten tarvittaisiin yksi tullivalvontatarkastaja, tullipäällysmies ja viisi tullivartijaa. Ellei riittävää määrää väkeä saatu Maarianhaminasta, näitä piti etsiä Helsingistä tai muualta Manner-Suomesta. 

Lauttaliikenteen kannattavuuslaskelmat perustuivat sille, että lomakauden hiljentyessä Ruotsista tulisi lautalla myös raskaampia ajoneuvoja. Heti ensimmäisenä syksynä 1960 tarkoitus oli tuoda Ruotsista kuorma-autolla paperipuuta, raaka-aineita ja valmisteita kahdelle ahvenanmaalaiselle teollisuusyritykselle. 

Tullivarmuuden kannalta Eckerön Berghamnin satama oli turvallinen, sillä se oli aidattu. Vielä 1960-luvun alussa tullattavat tavarat oli vietävä kuorma-autolla Maarianhaminaan tullaamista varten. Jos näin tehtiin, kyydissä piti olla tullimies saattajana. Kaupallisen tavaratuonnin kustannukset olivat melko korkeat, koska saapuvat erät olivat pieniä. 

Palatsista parakkiin

Tulliselvityksen ja tullivalvonnan kannalta Eckerön vanha tullitalo oli Berghamnista liian kaukana. Ensimmäisenä kesänään tulliasema toimi 10 x 5 metrin laajuisessa parakissa, jossa olivat myös satamakonttori ja laivayhtiön toimisto. 

Osa lauttasatamassa tarvittavasta tullihenkilökunnasta voitiin majoittaa vanhaan palatsimaiseen tullitaloon, jota oli käytetty myös posti- ja tullivirkamiesten loma-asuntona. Vielä huhtikuussa 1960 tätä yli 130-vuotiasta tullitaloa kaavailtiin autolautalla saapuvien tullaamattomien tavaroiden varastoksi. 

Kun liikenne laajeni, Berghamnin sataman työmaakoppi kävi ahtaaksi, ja paikalle tehtiin tilavampi rakennus. Tulli katsoi jo 1960-luvun puolivälissä, että tilaa piti ehdottomasti saada lisää, jotta voitiin varmistaa ”sujuvampi ja nopeampi tullikontrolli”. Sittemmin satamaa ja rakennuksia on uudistettu moneen otteeseen.  

Lauttaliikenne Ruotsin ja Eckerön välillä on jatkunut jo yli kuusi vuosikymmentä. Tullin rajaliikennetilaston mukaan vuonna 2023 Eckeröön saapui Ruotsista yli 97 000 henkilö- ja pakettiautoa sekä reilut parituhatta kuormattua kuorma-autoa. Vaikka Suomen ja Ruotsin välinen raja on EU:n sisärajaa, Eckerössä toimii edelleen Suomen tulli. 

Näyttely ”Lautalla lännestä” jatkaa Tullimuseossa kesällä 2024. Museo avautuu yleisölle jälleen 14. toukokuuta.

Eckerön posti- ja tullitalo on historiallinen maamerkki. 

Tulli valvoo saapuvaa ajoneuvoliikennettä Eckerön satamassa 1970-luvulla.

Vuosina 2023-24 Tullin historiaviestinnässä muistellaan Suomen ja ulkomaiden välisen autolauttaliikenteen yli 60-vuotiasta historiaa. Autolautoilla on ollut Suomen talouteen ja kulttuuriin valtava vaikutus.