Huumekoirat

Koiran hajuaisti on ylivertainen. Siinä missä ihmisen hajuaisti tunnistaa neliömetrin verran, koira pystyy tunnistamaan jalkapallokentällisen erilaisia hajuja. Tullin koulutettujen huumekoirien avulla paljastuu merkittävä osa Tullissa selvitetyistä huumausainerikoksista.

Edi, labradorinnoutaja

Edi

Pinecoast's Partner
labradorinnoutaja

Hei, olen Edi!

Olen melko pitkäjalkainen, iloinen ja omasta mielestäni hyvätapainen labbispoika itärajalta. Tuosta hyvätapaisuudestani olemme joskus emäntäni kanssa tosin olleet hiukan eri mieltä. Se mikä minusta on hauskanpitoa, tuntuu ajoittain huokailuttavan emäntääni.

Innostuin työstäni Tullin huumekoirana jo varsin pienenä ensimmäisten leikkimielisten harjoitusten myötä. Hajujen etsiminen on mahtavan kivaa, mutta kätkön löytäminen, ja varsinkin siitä palkintona seuraava narupalloleikki se vasta mukavaa onkin.

Vapaalla ollessani kulutan energiaani hulvattoman hauskoilla metsälenkeillä liki yhdeksän vuoden uran Tullin huumekoirana tehneen Sepon kanssa. On minulla paljon muitakin lenkki- ja leikkikavereita, mutta eläkkeellä oleva Seppo asuu emäntäni ja minun kanssa yhteisessä kodissamme.  

Kesäisin vietämme paljon aikaa Saimaan rannalla mökkeillen. Uimaan opin varsin nuorena. En ollut juuri kolmea kuukautta vanhempi, kun juoksin mökkirannassani vahingossa veteen. En kuitenkaan säikähtänyt vaan siitä alkoi uimarin urani.


Eevi, noutajaseisojamix

Eevi

Viivi
noutajaseisojamix

Olen Eevi, rodultani kahden jalosukuisen koirarodun, labbiksen ja saksanseisojan yhdistelmä. Sen ansiosta olen kaunis ja sulavaliikkeinen kuin balettitanssija.

Isäntäni sanoo, että olen rohkea ja työssäni tarkka. ”Luontoni” vetää minua lenkeillämme haukkumaan lintuja, mutta se on minulle enemmänkin äänen avaamista. Haukun ja vahdin mielelläni, mutta kun pääsen metsään vapaana, päästän kaiken energiani irralleen. Minun on suorastaan pakko liikkua paljon, muuten turhaudun.

Perheeseemme kuuluu entinen huumekoira Husse sekä boxerinarttu Aava, joiden kanssa kähistessä vapaa-aika kuluu mukavasti. Paitsi isäntä, mutta myös perheen pojat ovat kovia hiihtämään, ja heidän kanssaan pääsen lenkille.   


Einari, labradorinnoutaja

Einari

Pinecoast Norman
labradorinnoutaja

Hau!

Olen Einari, Tullin huumekoira Niiralasta. Asun maalla omakotitalossa. Saman katon alla asuvat myös isäntäni vaimo, kaksi tytärtä, kaksi koiraa, kissa ja pupu. Pidän kaikista heistä, ja suhtaudun ystävällisesti myös muihin ihmisiin. Kaikkein paras on silti isäntäni. Haluaisin olla hänen mukanaan kaiken aikaa ja kaikkialla.

Teemme isännän kanssa vaihtelevaa ja monipuolista työtä henkilöautojen, rekkojen, tavarajunien, lentokenttien, postilähetysten ja matkustajien parissa. Toisinaan annamme virka-apua myös muille viranomaisille. Työmme on hyvin vaihtelevaa ja mielenkiintoista.

Vaikka sänky onkin lempipaikkani, silloin kun työ kutsuu, jätän sen jo ennen kun herätyskello soi. Käyn myös aina tarkistamassa, kutsuuko työ isäntääkin yhtä vaativasti. Yhdessä me olemme hyvä tiimi!


Hippu, labradorinnoutaja

Hippu

Namusillan Kultahippu
labradorinnoutaja

Hau!

Olen tullikoira Hippu, kennelnimeltäni Namusillan Kultahippu. Minut on koulutettu huumausaineiden etsijäksi Tullin omassa koirakoulussa. Kerran – pari vuodessa me huumekoirat saamme siellä myös täydennyskoulutusta.  

Minulla on omintakeinen tyyli ilmoittaa löydöstä, jonka olen vainunnut. Kun löydän jotain, istun paikalleni odottamaan, että ohjaaja kaivaa löydön esiin. Sitä, että naarmuttaisin autoasi, sinun ei tarvitse pelätä.

Paras kaverini (ohjaajani jälkeen) on tullikoira Piina, joka asuu myös meillä. Yhdessä ohjaajan kanssa hiihtelemme talvisin Pohjanmerellä. Kesäisin harrastamme perhokalastusta. Joskus, jos saalis on hyvä, myös me koirakaverukset saamme osinkoja.


Hyrrä, labradorinnoutaja

Hyrrä

Varjoahon Nasta Veijari
labradorinnoutaja

Minä olen Hyrrä, TV:stäkin tuttu energiapakkaus. Työskentelen emäntäni kanssa lentokentän vilskeessä. Suurikaan ihmismäärä ei saa päätäni pyörälle, päinvastoin, se saa minut haistelemaan vieläkin tarkemmin. Minun ohitseni eivät salakuljettajat pääse!

Kun onnistun työssäni, palkitsee emäntäni minut lempilelullani. Lempijekkuni on napata emännän virkakortti kaulasta. Sen kanssa on kiva riehua ja juosta karkuun.

En pelkää juuri mitään. Paitsi joskus, jos esimerkiksi tutussa paikassa joku on iljennyt laittaa pelottavan asian kuten kukkaruukun rappusten eteen. Kamalaa, eikö?

Vapaa-ajalla tykkään juoksennella pellolla vapaana ja käydä lenkeillä.


Häjy, labradorinnoutaja

Häjy

Pikku-Toivolan Domi
labradorinnoutaja

Olen Häjy Härmästä, viralliselta nimeltäni Pikku-Toivolan Domi. Synnyin helmikuussa 2013, ja vietettyäni pari ensimmäistä kuukautta sisarusteni kanssa telmien, muutin Keski-Pohjanmaan maaseutuopistolle Kannukseen opettelemaan koiranelämää. Isäntäni kävi hakemassa minut luokseen Kannuksesta ja huomasi heti, että olen erittäin tarmokas ja utelias koiranalku.

Meidän perheessä on lisäkseni kolme muuta karvakuonoa, joista paras leikkikaverini on irlanninsusikoira Bruno. Noutamista rakastan yli kaiken. Emännän istutukset on jo noudettu lopullisesti, ja korkokengätkin niin hyvin, että ne on saatettu jo kierrätykseen.

Mieliruokaani on kaikki, mutta isännältäni saan vain terveellisiä nappuloita. Pitäisi muka linjoja vahtia, mutta vahdinhan minä, rajalinjoja. Työskentelen nimittäin Imatran raja-asemalla.


Julle, labradorinnoutaja

Julle

Curt
labradorinnoutaja

Julle muutti joulukuun puolessa välissä vuonna 2015 Porista Pohjois-Suomeen kasvatettavaksi ohjaajalleen. Sopeutuminen sujui ohjaajan mukaan oikein mainiosti. Ja miksei olisi, onhan kotona tulliveteraani Topi (myös Pitona tunnettu) ottanut uuden tulokkaan hienosti vastaan. Topi on valmis opettamaan Jullelle virkakoiran vaativan uran salat.

Oululainen Julle valmistui Veikkolan koirakoulun peruskurssilta kesäkuussa 2016. Isäntänsä mukaan Julle on kelpo koira, sympaattinen ja iloinen labradori. Julle on myös erittäin sosiaalinen, nopeasti oppiva, pelkäämätön ja todella energinen. Ja kova uimaan – menee pulikoimaan kielloista huolimatta eli tottelevaisuuskoulutusta tarvittaneen vielä hieman lisää :)


Kira, labradorinnoutaja

Kira

Rekiniemen Regina
labradorinnoutaja

Olen Kira, hyvin sosiaalinen ja innokas tullikoira. Syntymäpäivänäni 6.2. saloissa liehuvat saamelaisten moniväriset liput, koska silloin on saamelaisten kansallispäivä.

Työskentelemme Lapin liikkuvassa valvonnassa. Toimialueemme on Länsirajan käsivarsi sekä Kittilän ja Enontekiön lentokentät. Maarajoilla työskentelemme pääasiassa henkilöauto- sekä rekkaliikenteen parissa. Käymme myös posteissa haistelemassa lähetyksiä.

Vapaapäiväni kohokohdat ovat lenkkeily, uiminen sekä mökkeily, jolloin voin juosta vapaasti luonnossa.  Työhön lähteminen on aina yhtä innokasta ja mielekästä, samoin kuin autossa kulkeminen. Ja autossa saammekin isännän kanssa viettää aikaa melkoisen paljon, meillä kun on Lapissa pitkät välimatkat.

Porojen kanssa ollaan kavereita, sääsket ovat joskus kiusaksi, onneksi vain kesäisin.
Lumessa on mukava temmeltää, mutta pakkaselle nyrpistelen kuonoani oven raosta.
Joskus on kuitenkin vain pakko lähteä töihin vaikka pakkasta on yli -40 astetta!


Jussi, labradorinnoutaja

Jussi

Bean
labradorinnoutaja

Hei, olen Jussi, projektikoira!

Työskentelen huumekoirana Imatralla. Minulla on yksi erityinen piirre: ilmaisen iloni ja löytöni hienosti siimahäntääni pyörittämällä.

Kotona minulla on kaksi tyttökaveria, ne ovat myös noutajia, mutta sileäkarvaisia. Porukalla hippa- ja vetoleikkien leikkiminen onkin ihan mahdottoman hauskaa. Olen myös innokas uimari. Vaikka olenkin aika aktiivinen, osaan myös levätä ja rentoutua silloin kun se on mahdollista. Parhaat unet saankin tassut kohti kattoa selälläni maaten.

Emäntäni mielestä on hieman koomista, että rakastan edelleen vinkuvia leluja, mutta itse en pidä sitä mitenkään kummallisena. Niistä vaan lähtee niin mukava ääni!

Teitä ehkä askarruttaa, että mikä se sellainen projektikoira on. Se on viranomaisen omistama koira, joka jää valinnan jälkeen määräajaksi kasvattajan tai kennelalan opiskelijan koulutettavaksi ja siirtyy perusopetuksen jälkeen omistajalle varsinaiseen ammattikoulutukseen.


Lexi, labradorinnoutaja

Lexi

Nuutti
labradorinnoutaja

Hei, olen Lexi!

Viralliselta nimeltäni olen Nuutti, mutta kotona haukutaan Lefaksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Olen kotoisin Kemiönsaarelta.

Käyn töissä Vaasan tullissa. Tykkään olla auton kyydissä ja käydä monissa eri paikoissa haistelemassa. Olen jo käynyt eri tulleissa pitkin valtakuntaa, niin pohjoisesta etelään kuin lännestä itään. Työn ja kotiolojen lisäksi makein paikka on mielestäni Tullin koirakoulu, siellä tapahtuu aina kaikkea jännää.

Joulukuussa 2016 sain Kennelliitolta Vuoden Virkakoira -palkinnon, josta olen erittäin ylpeä.


Lysti, labradorinnoutaja

Lysti

Pinecoast Rosanna
labradorinnoutaja

Lysti on sosiaalinen, energinen ja oppivainen koira. Välillä vähän malttamaton, mutta kyllä meissä kaikissa nyt yksi "vika" sallitaan. Kesäisin Lystin ykkösharrastus on liata itsensä jokaisessa vesilätäkössä ja ojassa mitä vain lenkillä ollessa voi löytää. Kenties tästä syystä Lysti on tykästynyt myös uimiseen. Vapaapäivät Lystillä kuluvatkin mukavasti lenkkeillessä, uidessa ja jo eläkkeellä olevaa tullikoira Lunaa kiusaten.

Lysti valmistui peruskurssilta kesäkuussa 2017.


Malte, labradorinnoutaja

Malte

Namusillan Valkopäätiainen
labradorinnoutaja

Hej!

Olen Malte, Tullin huumekoiralabbis. Synnyin Jyväskylän lähellä. Vähän yli seitsenviikkoisena lensin Ahvenanmaalle ja kohti uusia seikkailuja. Sain ruotsinkielisen isännän, mutta ei se mitään! Sitten vain otimme yhteiseksi kieleksemme ruotsin. Sehän on meillä Suomessa toinen kotimainen.

Pidän pitkistä kävelyretkistä, ulkoilusta ja lumessa leikkimisestä. Paras kaverini on kissa, jonka nimi on Smulan. Järjestämme sen kanssa päivittäin melkoisen painiottelun. Perheeseemme kuuluu myös jo eläkkeellä oleva Julius-koira. Se on lempeä ja viisas vanhus, ja melkein kuin isä minulle.

Olen melkoinen ahmatti. Syön kaikkea – jos annetaan – mutta enimmäkseen kuitenkin ravinteikasta koiranruokaa.


Manu, labradorinnoutaja

Manu

Varjoahon Columbo
labradorinnoutaja

Hei vaan, 

olen Varjoahon Columbo eli Manu, ja olen labradori vaikka moni sekoittaakin minut ketunpunaisen värini takia kultaiseennoutajaan. Työskentelen Helsinki-Vantaan lentoasemalla emäntäni kanssa.

Tykkään noutaa esineitä, olenhan noutaja. Suustani saattaa löytyä lelun lisäksi sukkaa, pipoa tai lähestulkoon mitä tahansa. Emäntäni sanookin, että olen vilkas, mutta sehän on vain hyvä, koska se kertoo myös siitä, että minulla on tosi kova työvietti.

Olen erittäin sosiaalinen ja tykkään niin aikuisista kuin lapsistakin. Joskus saatan olla hieman äänekäs ja kova haukkumaan vieraita, mutta sillä en tarkoita mitään pahaa.


Mara, labradorinnoutaja

Mara

Dacabe I'm a Snoop
labradorinnoutaja

Olen Mara, pieni, mutta sisukas labradoriuros. Usko tai älä, mutta huumekoiralle on pienuudesta oikeasti hyötyä! Mahdun mitä ahtaimpiin rakoihin haistelemaan. Leipätyökseni tuijottelen mustilla silmilläni ihmisiä. Joitakin se tuntuu vähän hermostuttavan.

Meillä asuu myös eläkeläinen, entinen huumekoira sekin. Se on vanhus jo, ja väsynyt. En saa sitä aina leikkiin mukaan, vaikka olen kiusallani ryöstänyt kaikki sen pehmolelut. Tykkään kanniskella kaikkea, kuten muun muassa halkoja. Sitä voin harrastaa mielin määrin mökillä. Siellä saan ilokseni juoksennella vapaana, ja silloin annan mennä täysillä.  


Miina, labradorinnoutaja

Miina

Lekking Darth Sariss
labradorinnoutaja

Ivalolainen Miina valmistui tullikoiraksi syksyllä 2016. Noutajalle ominaisesti Miina noutaa kaikkea, tämänhetkinen ennätys on kuusi villasukkaa yhtä aikaa suussa. Kesäisin on mukava sukellella vedessä risuja pohjasta hakien. Ja pyydystää kärpäsiä ja syödä ne, ihan vain emännän "iloksi".

Miina on helppo ja mukava työkoira, joka on nopea oppimaan. Töissä Miina on innokas ja tykkää etsimisestä, josta palkkana on leikki patukalla emännän kanssa. Normaaliin iloiseen labradorinnoutajaan verrattuna Miina on superonnellinen ja iloinen kaikesta – hännän heilutus on yhtä kuin koko koiran heilutus. Miina menee kuin käärme kiemurrellen eteenpäin kun häntä heiluu, eli melkein aina.

Kotona Miinan kaverina on eläkkeellä oleva tullikoira Anja, joka joskus meinaa kyllästyä Miinan riekkumiseen.


Mitro, labradorinnoutaja

Mitro

Chilihunters Pro Twilight
labradorinnoutaja

Vuh, olen Mitro, musta metsästäjä!

Minä en nouda isännälleni hyötyriistaa kuten useimmat sukulaisistani, vaan olen erikoistunut suurriistasta vaarallisimpaan: ihmiseen. Paljastan työkseni huumeidenkäyttäjiä ja levittäjiä ja siten ehkäisen huumeiden aiheuttamia yhteiskunnallisia tuhoja.

Suhtaudun elämään joustavasti ja uteliaasti. Olen nimeni mukaisesti herrasmiesmäinen, harkitsevainen ja huumorintajuinen. Pidän hyvästä ruuasta, mutta ykkösherkkujani ovat riista- ja kalaruoat.

Viihdymme isäntäni kanssa suurissa erämaissa, jossa metästämme, kalastamme, veneilemme ja teemme työhöni liittyviä harjoituksia. Meidän molempien työlle on hyvää vastapainoa pehmeillä sammalpoluilla käveleminen ja metsän tuoksujen haisteleminen. Metsässä sielu lepää!


Peto, labradorinnoutaja

Peto

Namusillan Tuliluikku
labradorinnoutaja

Minä olen Namusillan Tuliluikku, kutsumanimeltäni jostain itselleni käsittämättömästä syystä Peto. Olen nimittäin äärimmäisen kiltti ja nöyrä poika, ja jopa Tullin valokuvaajan mielestä mahtavan rauhallinen koira.

Tykkään leikkiä kaikkien kanssa, mutta kun olen töissä, otan työni erittäin vakavasti. Kaikkein eniten pidän lapsista ja nuorista, ja käynkin mielelläni isäntäni kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa kertomassa huumeiden vaaroista. Joskus saatan innostua vähän liikaakin, ja ihan vahingossa varastaa koko shown.

Tykkään uida ja ravistella itseni kuivaksi varsinkin pukumiesten vieressä. Lempipuuhaani on kanniskella metsässä vähintään nelimetrisiä puunrunkoja, olenhan noutaja. Isäntäni on sitä mieltä, että luulen itsestäni hieman liikoja, mutta jos hän vain antaisi luvan, niin jaksaisin kyllä kantaa ne ihan kotiovelle asti.


Piina, cockerspanieli

Piina

Multifarious Adeliina
cockerspanieli

Hei,

nimeni on Piina. Se on toki paljon helpompi kuin kennelnimeni Multifarious Adeliina, mutta ei kerro koko totuutta minusta… 

Olen käyttölinjainen cockerspanieli ja työskentelen Suomen vilkkaimmalla rajanylityspaikalla Torniossa, jossa rajan ylittää lähes kaksi miljoonaa autoa vuodessa. 

Perheeseeni, eli laumaani, kuuluu isäntäni lisäksi tullikoira Hippu, joka on paras kaverini. Lempiharrastukseni on hiihto ja lohen perhokalastus. Mikään ei ole ihanampaa kuin seurata pintaperhon kelluntaa virran mukana, paitsi ehkä varjojen ja lehtien jahtaaminen.


Renni, labradorinnoutaja

Renni

Pinecoast´s Oliver
labradorinnoutaja

Olen labradorinnoutajauros Pinecoast´s Oliver. Hieno nimi – eikö? Mutta ei minua sentään tuolla nimellä kutsuta, kavereitten kesken olen lyhyesti Renni.

Minulla on monia huumekoiralle erinomaisia ominaisuuksia: olen utelias, itsenäinen ja energinen. Teen työtäni itärajalla, ja viihdyn työssäni sekä ympäristössäni hyvin. Pidän sekä talvesta että kesästä. Lempiharrastuksiani ovat niin lumessa telmiminen kuin uiminenkin. Isäntä väittää, että minun saaminen pois vedestä vaatii muka hyviä hermoja. Mitä lie silläkin tarkoittaa, en ymmärrä.

Perheeseemme kuuluu isännän lisäksi emäntä, joka saa aina ensimmäisenä kuulla päivän tapahtumat kun palaamme töistä. Isäntäni tekee muuten aivan mielettömän hyvää poronkäristystä. Kun sitä on tehty, se saa herkeämättömän huomioni.


Riku, labradorinnoutaja

Riku

Brufinn Nastes
labradorinnoutaja

Riku eli Brufinn Nastes on labradoriuros, joka työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Riku on keväällä 2017 kursseilta valmistunut, vauhdikas ja sosiaalinen koira, joka hoitaa työtehtävät suurella innolla.

Kotona Rikulla on seuranaan perheen toinen labradorinnoutaja ja vapaapäivät kuluvatkin metsälenkeillä, uiden ja mökkeillen. Noutajamaiseen tyyliin Rikulla pitää aina olla suussaan jotain kannettavaa ja aina parempi, jos suuhun saa mahtumaan kaksi lelua yhtä aikaa.


Samu, labradorinnoutaja

Samu

Niinivuoren Jääpuikko
labradorinnoutaja

Niinivuoren Jääpuikko eli Samu on avarakatseinen nuori mies, jonka komea ulkonäkö vain lisää sen vaikuttavuutta. Emäntänsä kanssa Samu hoitaa kuntoaan mm. lenkkeillen. Samu on vielä nuori tullikoira, joten aika näyttää millaisiin urotöihin se mahtaakaan yltää.


Silja, labradorinnoutaja

Silja

Neiti
labradorinnoutaja

Olen Silja, ensimmäinen Tullin huumekoira, joka on koulutettu makupala-automaatin avulla. Tämä on minusta tosi hauskaa, koska labradorina osaan arvostaa ruokaa.

Tykkään työstäni huumekoirana. Käytän nenääni tarkasti ja innokkaasti, eikä työ oikeastaan edes tunnu työltä. Minulle se on hauskaa leikkiä vaikka työskentelenkin vakavan asian parissa. Työpäivät saattavat olla kovinkin erilaisia ja joskus saan työn lisäksi myös edustaa. Minusta onkin mukavaa, jos pääsen tapaamaan risteilymatkustajia muutenkin kuin työn puitteissa.

Vapaa-ajallani tykkään lenkkeillä reippaasti Päijät-Hämeen maastoissa kaverini Manun kanssa. Manu on mittelspitz eli meillä on jonkin verran kokoeroa, mutta ei se lenkkeillessä haittaa. Meno on vauhdikasta ja joskus tuntuu, että energiaa riittäisi vaikka kuinka pitkään…


Sulo, labradorinnoutaja

Sulo

Pinecoast's Odysseija
labradorinnoutaja

Olen Tullin huumekoira Sulo. Luonteeltani hyvin utelias, vilkas ja aika rohkeakin. Ehkä juuri siksi tämä työ sopii minulle erittäin hyvin.

Työskentelen itärajalla, Vainikkalassa. Kiintopisteen lisäksi teen "keikkoja" muihinkin itärajan toimipaikkoihin, ja se tekee työstäni vielä mielenkiintoisemman, sillä pidän vaihtelusta. Työssä minulla on niin kova vauhti ettei isäntäni tahdo millään pysyä perässä.

Vapaa-ajallamme teemme isännän kanssa pitkiä metsälenkkejä kotona odottavien koira-kavereitteni kanssa. Pidän todella paljon uimisesta, mutta vain kesäisin.

Koirakavereiden lisäksi kotona ovat perheen leikki-ikäiset lapset. Heidän kanssaan minulla on paljon ohjelmaa eikä aika käy koskaan pitkäksi.


Sälli, labradorinnoutaja

Sälli

Brufinn Icehash
labradorinnoutaja

Sälli sai nimensä nimikilpailusta, jossa ehdotuksina tuli lukuisia hyviä vaihtoehtoja. Sälli-nimi valittiin voittajaksi, koska joku taisi tokaista tutun onelinerin ”Siehän se sälli oot”.

Sälli eli Säbä on erittäin kiltti ja tottelevainen koira, jonka laumaan kuuluu ihmisten lisäksi kaksi espanjanvesikoiraa ja yksi tiibetinterrieri. Sällin lempilelu on narupallo. Suuressa suosiossa ovat myös kaikki kelluvat lelut, joita voi noutaa vedestä. Talvisin on kiva harrastaa mm. lumikenkäilyä isännän kanssa, tosin Sälli pitää isännän varusteita lumihangessa himpun verran epäreiluina omiin töppötassuihinsa verrattuna.

Sälli valmistui peruskurssilta vuoden 2015 lopulla ja on tarttunut innokkaasti töihinsä.


 


Tara, labradorinnoutaja

Tara

Elsasin Capri
labradorinnoutaja

Hau!

Olen huumekoira Tara. Työni teen valtavalla vauhdilla, mutta tarkasti. Pidän vaihtelevasta työstäni ja haluan löytää mahdollisimman paljon huumeita.

Luonteeltani olen energinen, iloinen ja utelias. Ne kaikki ovat tärkeitä soveltuvuusvaatimuksia tähän työhön.

Vapaapäiväni vietän ympäri vuoden metsäpoluilla lenkkeillen, mutta kesällä mieluisin harrastukseni on uinti. Lisäksi pelailen pallopelejä perheeni kanssa. Välillä he eivät ymmärrä leikkejäni, koska tykkään piilottaa palloja kukkapenkkeihin.

Olen ymmärtänyt, että yksi tehtävistäni on vahtia tonttiani. Pidän huolen siitä, ettei kukaan tule pihaani isäntäni siitä tietämättä!


Tarmo, labradorinnoutaja

Tarmo

Wild Choice Duvel
labradorinnoutaja

Wild Choice Duvel eli Tarmo on 17.7.2016 syntynyt labradoriuros. Leveällä hymyllä varustettu Tarmo on innokas etsijä. Varastot, liikkuvat matkalaukkuhihnat ja lentokentän ihmisvilinä ovat Tarmolle jo tuttuja. Erityisesti laukkuetsinnät liikkuvilla hihnoilla ovat Tarmon mieleen.

Tarmon lempiruoka on kaikki, mitä lapsiperheen ruokapöydän alta löytyy. Erityisesti maissinaksut. Tarmon paras kaveri on eläkkeelle jäänyt Urho, jota voi retuuttaa aina halutessaan.


Terttu, sileäkarvainen noutaja

Terttu

Flatout Google Analytics
sileäkarvainen noutaja

Vuonna 2014 syntynyt Terttu on Tullin ensimmäinen sileäkarvainen noutaja eli flatti.

Tertun tie tullikoiraksi alkoi Kannuksen maaseutuopistolta, josta se noin vuoden jälkeen siirtyi ohjaajalleen ja pääsi aloittamaan opinnot Tullin koirakoululla. Klassisen kauniin ulkonäkönsä lisäksi Terttu on luonteeltaan puhdasta kultaa. Sähäkkyyttä ja omaa tahtoa löytyy, ja niin pitääkin!


Veikko, cockerspanieli

Veikko

Namusillan Laurikkainen
cockerspanieli

Veikko on Tullin ensimmäinen käyttölinjainen cockerspanieli. Rotua ei turhaan kutsuta harrastuspiireissä ”turboksi”, sillä energiaa Veikolla on useamman koiran edestä.

Päätyöpaikallaan Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla Veikko tarkastaa matkustajia, henkilö- ja rekka-autoja sekä junia. Lisäksi Veikkoon voi törmätä Kuopion ja Joensuun lentokentillä, ja ehtiipä se nuuhkia postia lajittelukeskuksessakin. Veikon työ on kolmivuorotyötä. Uskokaa tai älkää, mutta yövuorojen jälkeen Veikolla on havaittavissa selvästi silmäpussit!

Huumeiden etsintä on Veikosta parasta. Jo emännän työlaukun näkeminen saa sen odottamaan ovella töihin lähtöä. Lastitilojen tarkastuksessa se on parhaimmillaan: spanieli on kevyt nostaa ja mahtuu pienen kokonsa takia työskentelemään ahtaissakin tiloissa.

Veikko asuu virkamiesperheessä: emäntä ja Veikko työskentelevät Tullissa ja isäntä paloasemalla. Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi ihmislasta, joiden kanssa touhutessa Veikon vapaapäivät menevät rattoisasti. Kotona Veikko rakastaa olla sylissä ja on aina siellä missä emäntäkin.

Spanielin kouluttamisessa työkoiraksi on ollut valtava työ. Useammankin kerran se on aiheuttanut harmaita hiuksia touhuillaan. Nyt Veikko on ohjaajineen on kuitenkin tehokas työpari eikä työinnon puutteesta Veikkoa voi koskaan syyttää!


Welmu, labradorinnoutaja

Welmu

Varjoahon Turhanpantti
labradorinnoutaja

Varjoahon Turhanpantti eli Welmu on nuori labradoriuros, jonka mielileikkejä ovat kaikenlaiset etsintä- ja noutamisleikit. Welmu on terävänenäinen työkaveri, oppii nopeasti ja on reipas ja rohkea tutustumaan uusiin asioihin ja ihmisiin. Kotioloissa Welmu on ystävällinen sekä kiltti perhekoira. Sopivasti luonteikas nuuhkija suoriutuu työtehtävistä hyvin ja on helppo ohjattava.


Väinö, labradorinnoutaja

Väinö

Niinivuoren Pohjan-Puhuri
labradorinnoutaja

Terve!

Väino on miu nimi, ja myö koitetaa kovast tuon miu isännän kans ehkästä noihe huumerosvoje Suomee tulo tääl itärajal. Meil on oma kiintopaikka, mut välil myö käyvää muilkii toimipaikoil touhuumas ja viel junis ja lentokentäl.

Myö asustellaa maalla. Kaverin miul o siel suomenajokoira Unto ja pohjanpystykorva Viljo. Hyö onkii metästyskoirii, mut kyl miekii pääsen aika usiast mettää juoksemaa. Uimaakii mie koitan vilahtaa aina ko isännän silmä välttää. Ei haittaa, vaik ois mite kylmä ves tai joku mutaputakko, ni sinne mie vaa ryntään et roiske käyp!

Hirmu kivvaa on kantaa isännäl keppejä ja lumipaakkuja, mut isäntä innostuu leikkimään kunnol vast sit ko mie näytän mis huumeit on.