Tullinimikkeet keskiössä myös hiilirajamekanismin tuotteissa – tullinimikeguruksi voi kehittyä monella eri tavalla
Mitä yhteistä on typpihapolla, sementillä ja teräsprofiileilla? No, eipä äkkiseltään katsottuna juuri mitään, mutta ne ovat kuitenkin tuotteita, jotka kuuluvat EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) sääntelyn piiriin. Näiden tuotteiden erityispiirre on, että niiden kaikkien valmistuksessa eri vaiheissa syntyy huomattavia määriä kasvihuonekaasupäästöjä. Kun näitä tavaroita valmistavat yritykset toimivat EU-alueella, ne ovat päästökauppajärjestelmän piirissä ja maksavat päästöistään sovitun hinnan. Kun taas tuotanto on EU-alueen ulkopuolella, päästökauppajärjestelmä ei ulotu näiden maiden päästöihin ja niinpä tavaroiden hinnanmuodostuksessa ei ole tarvinnut ottaa huomioon päästökauppajärjestelmästä koituvia kuluja ja tavaroita pystytään tuottamaan edullisemmin. Samalla EU-alueella toimivilla yrityksillä on saattanut lisääntyä houkutus siirtää tuotantoa EU:n ulkopuolisiin maihin. Tämän kehityskulun katkaisemiseksi on perustettu EU:n yhteinen CBAM-sääntely ja samalla sen toivotaan edistävän ympäristölainsäädännön kehittymistä EU-alueen ulkopuolisissa maissa ja vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä globaalisti.
Miten tullinimikkeet liittyvät tähän kunnianhimoiseen CBAM-sääntelyyn? Koska sääntely kohdistuu lukuisiin eri tuotteisiin ja raaka-aineisiin Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön (CN) nimikkeiden avulla, niin käytettävillä nimikkeillä on merkitystä. CBAM-sääntelyn piiriin kuuluvien tuotteiden tullinimikkeiden yksityiskohtaisempi ja kattavampi esittely on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/956 liitteessä I ja II. Lisäksi tavarat liikkuvat maailmankaupassa samoilla tullinimikkeillä - yleensä vähintäänkin Maailman tullijärjestön (WCO) harmonoidun järjestelmän mukaisesti kuuden numeron tarkkuudella. Tavaran tullinimikkeen yhteydessä on maininta siihen kohdistuvasta sääntelystä ja voidaankin sanoa, että CBAM-sääntely on yksi tavaraan kohdistuva toimenpide-ehto monien muiden säädösten joukossa, joista tällä hetkellä tunnetuimpia lienevät erilaiset tavaran alkuperään ja pakotteisiin liittyvät rajoitusehdot.
Miten voi varmistua tavaroiden tullinimikkeiden oikeellisuudesta? Tässäkään suhteessa CBAM-sääntelyyn liittyvät tavarat eivät ole poikkeus, vaan oleellista on tunnistaa, mitä tavaraa tuo, miten se on valmistettu, mikä on sen koostumus ja käyttötarkoitus. Kun nämä perustiedot ovat selvillä, on tavaran luokittelu soveltuvimpaan tullinimikkeeseen huomattavasti helpompaa ja ennen kaikkea sillä voi varmistua, kuuluuko tavara CBAM-sääntelyn piiriin vai ei. Jotta tavaran luokittelu sujuisi jouhevasti, on syytä olla perillä tavaranluokittelun perusteista, kuten yleisistä tulkintasäännöistä, WCO:n harmonoidun järjestelmän selityksistä ja luokittelusuosituksista sekä yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista ja muista ajantasaisista ohjeistuksista. Tullinimikkeistö voi yllättää, koska esimerkiksi CBAM-tuotteiden osalta joissakin tullinimikkeissä on hyvinkin yksityiskohtainen vaatimus tavaran koostumuksesta tai sallitusta valmistustavasta. Yrityksiä ajatellen tavaran luokittelun osaaminen ja tullinimikkeistön ymmärtäminen ovat ennen kaikkea mahdollisuus. Sen sijaan osaamattomuus tullinimikkeisiin liittyvissä asioissa on uhka monellakin tapaa yrityksen toiminnalle ja voi tuottaa ikävän jälkilaskun, jos käytetyt tullinimikkeet eivät ole soveltuvia kyseessä oleville tuotteille. Tuotteen viejällä ja tuojalla on aina viime kädessä vastuu siitä, että ilmoituksella käytetyt tullinimikkeet vastaavat tavaraa kaikin osin.
Mitä apua luokitteluun on tarjolla? Tullin internetsivuilla on linkit tavaranluokittelussa käytettäviin lähteisiin, joista jo edellä mainittiin muutama. Lisäksi kannattaa hyödyntää Fintaric-tietokantaa, josta tullinimikkeitä voi hakea suomen, ruotsin ja englannin kielillä. CBAM-sääntelyyn liittyviä tuotteita ei suinkaan ole kaikissa eri 96 tavararyhmässä, vaan CBAM-tuotteet on rajattu muutamaan tavararyhmään ja niissäkään ei välttämättä koko ryhmä kuulu CBAM-sääntelyn piiriin. Mikäli Fintaricista ei löydy mieleistä vastausta, aina voi kääntyä Tullin asiakasneuvonnan puoleen. Kannattaa huomioida, että neuvonnasta annetut vastaukset eivät ole laillisesti sitovia. Jos haluaa laillisesti pitävän tullinimikkeen, myös CBAM-tuotteisiin liittyen voi hakea sitovaa tariffitietopäätöstä Tullista EU:n asiointipalvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu EORI-tunnuksen omaaville oikeushenkilöille, joilla on tosiasiallista tavaran vientiä tai tuontia. Päätöksen saamiseksi tulliviranomaiselle toimitetaan mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot hakemuksen tavarasta koostumuksineen, valmistustapoineen ja käyttötarkoituksineen. Tiedot ovat luottamuksellisia ja vain viranomaiskäyttöön, mutta päätöstä varten kaikki luokittelun kannalta oleellinen tieto on toimitettava viranomaiselle. Tarvittaessa tulliviranomainen pyytää lisätietoja. Usein hakemuksen tavarasta tarvitaan näyte, jolle tehdään tullitekniset tutkimukset. Sitovaa tariffitietopäätöstä hakiessa kannattaa huomioida, että laissa on säädetty päätöksentekoon käytettävä maksimiaika ja tarvittavat lisäajat tutkimuksiin, joten päätöksen myöntäminen ei käy hetkessä, vaan siinä vierähtää kaikkineen useampi kuukausi.
Yrityksille on tarjolla myös maksullista tullinimikekoulutusta CBAM-tuotteista (ja tietysti kaikista muistakin). Jos haluat olla oman tavarakauppasi tullinimikeguru, voit tiedustella tarpeitasi vastaavaa koulutusta Tullin asiakaskoulutukselta. Silloin on mahdollista saada koulutusta luokittelun perusteista alkaen ja koulutuksessa voidaan keskittyä juuri niiden tuotteiden luokitteluun, jotka ovat keskeisiä yrityksen toiminnalle.
Kuten huomataan, tullinimikeguruksi voi kehittyä monella tapaa. Kuten aina uuden opettelussa, myös tässäkin tulee varmasti hetkiä, jolloin tuntuu, että tieto lisää tuskaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että se saattaa olla hetki, jolloin valaistuminen tullinimikkeisiin liittyen on lähellä!
- Leena Ruusuvirta & Sami Stormi
Kirjoittajat työskentelevät Tullin nimikkeistöryhmässä