Tulli pelkää jäävänsä varjoon resurssien jaossa ja toimivaltuuksien kehittämisessä
Hallitusohjelman mukaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyötä kehitetään edelleen sekä niiden toimintaedellytyksistä ja toimivaltuuksista huolehditaan. Tullissa kannetaan huolta, koskeeko tämä todella myös Tullia?
- Tästä linjauksesta tulee tekojen tasollakin pitää kiinni ja kehittää myös Tullin resursseja. Toistaiseksi tällaista on ollut vaikeata havaita. Kun muille turvallisuusviranomaisille on virrannut kasapäin rahaa viime vuosina, Tulli on tuntunut aina jäävän sivuun rahanjaossa, toteaa Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen.
Tulli vastaa Suomen kaikilla rajoilla tavaraliikenteen valvonnasta sekä siihen kytkeytyvästä rikostorjunnasta.
- Henkilöliikennettä valvovat viranomaiset vahvistuvat hallitusohjelman mukaan edelleen. Niiden rinnalla ei voi olla ns. heikkoa lenkkiä, jonka valvontatyö on järjestetty merkittävästi heikompien toimintaedellytysten varaan. Tullin resurssitarpeet tulee huomioida tasapainoisesti suhteessa poliisiin ja Rajavartiolaitokseen, kun kansallisen turvallisuuden vahvistamista suunnitellaan ja toteutetaan, jatkaa Mäkinen.
Hallitusohjelmassa kaavaillaan säästötoimenpiteitä virastoille. Sellaisten seurauksena Tullin toiminnan kehittäminen pysähtyisi, minkä myötä rikostorjunnan ja valvonnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus heikkenisivät sekä yhteistyö muiden PTR-viranomaisten kanssa vaikeutuisi. Valvontatoiminta onnistuu vain ajantasaisen teknologian avulla, mikä vaatii rahaa. Lisäksi säästötoimet hidastaisivat Tullin digitaalisten palveluiden kehitystä.
- VM on talousarvioehdotuksessaan itse ehdottanut itselleen kuuden miljoonan euron lisäystä Tullin toiminnan teknologisen kyvykkyyden turvaamiseen. Tämä vastaisi hyvin hallitusohjelman linjauksen henkeä, mutta VM:n kuripuoli on valitettavasti sen lisäyksen karsinut pois, huomauttaa Mäkinen.
Hallitusohjelmassa korostetaan kansallisen turvallisuuden vahvistamista ja mainitaan useat siihen liittyvät lakihankkeet. Poliisin toimivaltuuksia ollaan kehittämässä. Näissä yhteyksissä ei kuitenkaan jostain syystä mainita Tullin toimivaltuuksien kehittämistä. Tulli vastaa tullirikosten torjunnasta ja on esitutkintaviranomainen siinä kuin poliisikin.
- Olisi hyvin suotavaa, että Tulli pidetään mukana valmistelussa ja että valmistelua tehdään yhdessä valtiovarainministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen kesken. Näin varmistetaan lainvalvontaviranomaisten toimivaltuuksien tasasuhtainen kehittäminen. Keskenään samanlaiset toimivaltuudet ovat saumattoman yhteistyön ehdoton edellytys ja luovat johdonmukaisen toiminnallisen kokonaisuuden, alleviivaa Mäkinen.
Hallitusohjelmassa on myös mainittu Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien kehittämisen tarkastelu. Tullia ei mainita. Tulli on kuitenkin nykyisin ainoa turvallisuusviranomainen Suomen sisärajoilla.
- Jos sisärajoille suunnitellaan tehostamista, jopa toimivaltuuksien laajentamista, tulisi ensi vaiheessa arvioida mahdollisuudet Tullin toiminnan vahvistamiseen ja laajentamiseen, nostaa Mäkinen esiin.
Tulli on valvonut Venäjälle määrättyjä pakotteita tehokkaasti ja panostanut siihen, että pakotteet toimivat mahdollisimman vaikuttavasti. Tulli on lisäksi nostanut aktiivisesti esiin pakotteisiin liittyviä ilmiöitä muun muassa tilastojen valossa. Tämä toiminta perustuu pitkälti vuoden 2022 lisäbudjetissa saatuun lisärahoitukseen. Rahoituksen jatkuvuus täysimääräisenä olisi varmistettava myös tulevina vuosina. Toistaiseksi ei näytä hyvältä. Pakotevalvonnan merkitys ei ole pienenemässä lähivuosina.