Tavaraviennin arvo kasvoi 19,4 prosenttia vuonna 2021 - Kauppataseen alijäämä selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin
Vuositiedote 2021: ennakkotiedot tavaroiden ulkomaankaupasta
Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 19,4 prosenttia vuonna 2021 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan lähes 68,6 miljardia euroa. Tuonnin arvo suureni 21,5 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Tavaratuonti oli arvoltaan runsaat 72,6 miljardia euroa. Edellisvuonna 2020 vienti laski 11,7 prosenttia ja tuonti 9,2 prosenttia. Vuonna 2019 vienti kasvoi 2,2 prosenttia, mutta tuonti laski 1,1 prosenttia.
Vuosineljänneksittäin esitettyinä viennin ja tuonnin arvon muutokset kääntyivät vain hienoiseen kasvuun vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edeltävän vuoden laskun jälkeen. Vienti nousi 4,4 prosenttia ja tuonti 1,8 prosenttia. Vuoden toisella neljänneksellä vienti nousi jo 25,7 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä saman 25,7 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti suureni 22,4 prosenttia. Tuonnin arvon muutos nousi toisella neljänneksellä 27,5 prosenttiin, mutta kasvutahti laantui hieman kolmannella neljänneksellä, 21,9 prosenttiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuonnin arvon muutos oli 36,2 prosenttia. Viimeisen neljänneksen luvut ovat ennakollisia tietoja.
Joulukuun 201 vientiin tilastoitiin arvoltaan hieman yli 950 miljoonan euron risteilyalus. Myös kahtena edeltävänä vuotena kirjattiin joulukuussa vientiin arvoltaan lähes yhtä suuret risteilyalustoimitukset. Vuoden 2021 joulukuussa tilastoitiin myös tuontiin risteilyalus, joka oli arvoltaan runsaat 200 miljoonaa euroa. Energian tuontihintojen nousulla oli merkittävä vaikutus tavaroiden kokonaistuonnin arvon kasvuun vuonna 2021.
Kuvio 1. Viennin ja tuonnin muutosprosentit neljännesvuosittain
Kauppataseen alijäämä kasvoi selvästi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan 4,1 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2021. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli 3,3 miljardia euroa. Mutta EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa kauppataseen alijäämä oli huomattavasti pienempi, alijäämää kertyi 725 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kauppatase oli alijäämäinen 2,3 miljardia euroa. Kauppa EU-maiden kanssa oli tuolloin 4,2 miljardia alijäämäinen, mutta kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa 1,9 miljardia ylijäämäinen, molemmat vuodet laskettuna EU27:llä. Vuonna 2019 kauppataseen alijäämää kertyi 797 miljoonaa euroa.
Taulu 1. Kokonaiskehitys, miljoonaa euroa (vuoden 2021 luvut perustuvat ennakkotilastoon)
EU-maihin suuntautunut vienti kasvoi ennakkotietojen mukaan 23,6 prosenttia vuonna 2021. Vienti euroalueelle nousi 25,6 prosenttia. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin suureni 14,4 prosenttia. Tuonti EU-maista kasvoi 18,4 prosenttia ja tuonti muista maista 26,1 prosenttia. Vuonna 2020 vienti EU-maihin laski 12,6 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 10,5 prosenttia. Tuonti EU-maista laski vähemmän kuin vienti, 6,9 prosenttia. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta väheni samaan aikaan 12,5 prosenttia.
Kuvio 2. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, 2019–2021, miljoonaa euroa.
Kuvio 3. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain 2005–2021, miljardia euroa. 
Tavaroiden ulkomaankauppa tammi-marraskuussa 2021
Yksityiskohtaiset tiedot tavarakaupasta ovat käytettävissä tammi-marraskuun 2021 osalta. Tulli julkaisee ulkomaan tavarakaupan yksityiskohtaiset maa- ja tavaratiedot koko viime vuodelta 28.2.2022. Kaikkien BEC-luokituksen mukaisten viennin pääryhmien viennin arvo nousi tammi-marraskuussa vuonna 2021 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Investointitavaroiden viennin arvo kasvoi tammi-marraskuussa 6,1 prosenttia ja niiden osuus koko tavaraviennistä oli 24,4 prosenttia. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden viennin arvo suureni eniten, 27,8 prosenttia, niiden osuus tavaraviennistä oli 51,9 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti nousi 26,7 prosenttia ja osuudeksi tuli 9,2 prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden viennin arvo kohosi 17,7 prosenttia ja osuus viennistä oli 6,7 prosenttia. Kulutustavaroiden vienti nousi, 13,7 prosenttia, mutta osuus viennistä oli vain 3,5 prosenttia. Myös elintarvikkeiden ja juomien vienti kasvoi, 0,8 prosenttia, kun taas tavararyhmän osuus kokonaistavaraviennistä kutistui 2,3 prosenttiin.
Tuonnissa poltto- ja voiteluaineiden kaupan arvo nousi eniten tammi-marraskuussa, 45,7 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon. Tämän ryhmän osuus koko tavaratuonnista kasvoi 12,6 prosenttiin. Teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonnin arvo kohosi 28,4 prosenttia ja osuudeksi tuli 33,1 prosenttia. Investointitavaroiden tuonnin arvo kasvoi 11,2 prosenttia ja osuus koko tuonnista oli 20,4 prosenttia. Kuljetusvälineiden, joiden osuus oli 12,4 prosenttia, tuonnin nousu oli 15,2 prosenttia. Kulutustavaroiden tuonti kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa 2,0 prosenttia (osuus 10,3 %), ja elintarvikkeiden ja juomien tuonti 1,9 prosenttia (osuus 6,1 %).
Kuvio 4. Suomen viennin muutos 2017–2021 (1-11), prosenttia, BEC-pääluokitus.
Huom: Tavarat makrotaloudellisen luokkien mukaan, Classification by Broad Economic Categories (BEC)
Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo kasvoi merkittävästi tammi-marraskuussa 2021
Metsäteollisuussektorin viennin arvo kokonaisuudessaan kasvoi 25,6 prosenttia vuoden 2021 tammi-marraskuussa edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2020 metsäteollisuuden tuotteiden vienti oli 16,9 prosentin laskussa. Paperimassan viennin arvo nousi 36,1 prosenttia vuoden 2021 tammi-marraskuussa. Kasvu johtui erityisesti vientihintojen noususta. Sahatavaran viennin arvo suureni 66,4 prosenttia vientihintojen noustua merkittävästi, vientimäärät kasvoivat maltillisesti. Puutuotteiden vienti nousi 35,5 prosenttia. Paperin ja pahvin viennin arvo kasvoi 10,8 prosenttia, joka johtui enimmäkseen vientimäärien kasvusta.
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi kokonaisuudessaan 12,0 prosenttia vuoden 2021 tammi-marraskuussa. Koko vuonna 2020 tavararyhmän viennin arvo laski kymmenen prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti nousi 4,1 prosenttia. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti väheni 7,4 prosenttia, mutta erikoiskoneiden vienti nousi 10,9 prosenttia. Sähkökoneiden ja –laitteiden viennin arvo kohosi 19,3 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti oli tammi-marraskuussa 23,2 prosentin kasvussa.
Vuoden 2021 tammi-marraskuussa raffinoitujen öljytuotteiden viennin arvo nousi 9,4 prosenttia. Vientihinnat nousivat merkittävästi samaan aikaan kun vientimäärät laskivat noin viidenneksen. Vuonna 2020 öljytuotteiden viennin arvo romahti 34,2 prosenttia. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti nousi 22,9 prosenttia. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden viennin kasvu hidastui 17,3 prosenttiin edeltävän vuoden 24,5 prosentin kasvusta. Peruskemikaalien vienti kasvoi 11,8 prosenttia ja muovien vienti 38,0 prosenttia.
Myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin arvo kääntyi nopeaan kasvuun vuoden 2021 tammi-marraskuussa. Viennin arvo kohosi 30,1 prosenttia, kun sen edeltävänä vuonna laski 16,5 prosenttia. Raudan ja teräksen viennin arvo kasvoi 42,0 prosenttia ja muiden metallien 16,8 prosenttia. Muiden metallien viennin arvon kasvu johtui vientihintojen nopeasta noususta, vientimäärät olivat laskussa. Metallituotteiden vienti nousi 20,7 prosenttia. Reippaassa kasvussa oli myös malmien ja metalliromun vienti, nousua 43,2 prosenttia. Kojeiden ja mittareiden vienti suureni tammi-marraskuussa 3,6 prosenttia, mutta elintarvikkeiden viennin arvo laski 1,1 prosenttia.
Kuvio 5. Päävientituotteiden viennin muutos 2017–2021 (1–11), prosenttia, SITC-luokitus.
Huom: Kansainvälisen kaupan luokittelustandardi; Standard International Trade Classification (SITC)
Myös tavaratuonnin arvo kasvoi useimmilla päätuontialoilla tammi-marraskuussa 2021
Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kasvoi kokonaisuudessaan 14,1 prosenttia vuoden 2021 tammi-marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ryhmän osuus koko tavaratuonnista oli 32,1 prosenttia. Vuonna 2020 niiden tuonti oli 7,5 prosentin laskussa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo nousi 14,5 prosenttia ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden 14,9 prosenttia. Kuljetusvälineiden tuonti suureni 12,5 prosenttia. Henkilöautojen tuonnin arvo nousi 22,0 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo kasvoi 36,5 prosenttia, kun se vuonna 2020 laski 10,9 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo suureni 33,8 prosenttia ja muiden metallien 53,5 prosenttia. Malmien ja metalliromun tuonti kasvoi 44,9 prosenttia.
Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo nousi 29,2 prosenttia tuontihintojen rajun nousun takia, tuontimäärät olivat laskussa. Sähkön tuonnin arvo kasvoi 142,8 prosenttia tuontihintojen merkittävän nousun myötä. Myös tuontimäärät nousivat. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kasvoi 15,1 prosenttia. Peruskemikaalien tuonti suureni 35,4 prosenttia ja lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti 7,5 prosenttia. Tekstiilituotteiden (muut kuin vaatteet) tuonti väheni 11,6 prosenttia, kun edeltävänä vuonna kasvua oli kertynyt 31,5 prosenttia. Kojeiden ja mittareiden tuonti suureni 7,6 prosenttia ja elintarvikkeiden tuonti 1,7 prosenttia.
Kuvio 6. Päätuontituotteiden tuonnin muutos 2015–2020 (1–11), prosenttia, SITC-luokitus.
Huom: Kansainvälisen kaupan luokittelustandardi; Standard International Trade Classification (SITC)
Tavarakaupan kehitys suurimpien kauppakumppanimaiden kanssa vuonna 2021
Tavaraviennin arvo kääntyi reippaaseen kasvuun kaikkiin suurimpiin vientimaihin vuonna 2021 tammi-marraskuussa. Vienti Saksaan nousi 15,0 prosenttia, vienti Ruotsiin 16,0 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 16,1 prosenttia. Vienti Alankomaihin suureni 11,7 prosenttia ja vienti Venäjälle 21,4 prosenttia. Vienti Kiinaan kasvoi 19,9 prosenttia ja vienti Isoon-Britanniaan 16,8 prosenttia.
Yli puolet Suomen koko tavaraviennin arvosta suuntautuu näihin seitsemään maahan. Saksan osuus koko tavaraviennistä oli suurin, 13,5 prosenttia, Ruotsin 10,5 prosenttia ja Yhdysvaltojen 6,8 prosenttia. Neljäntenä oli Alankomaat (6,3%), viidentenä Venäjä (5,5%) ja kuudentena Kiina (5,4%). Iso-Britannia oli seitsemänneksi suurin vientimaa 3,8 prosentin osuudella.
Kuvio 7. Suomen viennin arvon muutos Saksaan, Alankomaihin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Kiinaan, Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin 2017–2021 1-11, prosenttia.
Myös tavaratuonnin arvo kääntyi kasvuun useimpien suurimpien kauppakumppanimaiden kanssa. Tuonti Saksasta nousi 13,9 prosenttia vuonna 2021 tammi-marraskuussa. Tuonti Ruotsista suureni 24,4 prosenttia ja tuonti Alankomaista 22,0 prosenttia. Tuonti Yhdysvalloista kasvoi 13,9 prosenttia. Tuonnin arvo Venäjältä nousi 40,3 prosenttia ja vastaava luku Kiinasta nousi 15,4. Tuonti Isosta-Britanniasta sen sijaan laski, 18,6 prosenttia. Noin 58 prosenttia Suomen koko tavaratuonnin arvosta oli alkuperältään näistä seitsemästä maasta. Saksan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 15,1 prosenttia ja Ruotsin 11,5 prosenttia. Venäjän osuus oli myös 11,5 prosenttia ja Kiinan 8,8 prosenttia. Iso-Britannian osuus tuonnista laski 1,9 prosenttiin ja se oli vasta sijalla 15. Tulli julkaisee koko vuoden 2021 ulkomaankaupan kaikki maakohtaiset tiedot 28.2.2022.
Kuvio 8. Suomen tuonnin arvon muutos Saksasta, Alankomaista, Yhdysvalloista, Venäjältä, Kiinasta, Iso-Britanniasta ja Ruotsista 2017–2021 1-11, prosenttia.
EU-maiden osuus Suomen tavaroiden ulkomaankaupasta 55,9 prosenttia
EU27-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli 55,9 prosenttia vuonna 2021 laskettuna tammi-marraskuun tiedoilla. Vuonna 2020 osuus oli 54,6 prosenttia. Iso-Britannian ero EU:sta astui voimaan 2020 ja vuonna 2019 EU-maiden osuus oli vielä suurempi, 59,3 prosenttia laskettuna 28 jäsenvaltiolla. EU27-maiden osuus Suomen tavaratuonnista oli 58,4 prosenttia vuonna 2021, laskettuna tammi-marraskuun tiedoilla. Edeltävänä vuonna 2020 osuus oli 59,5 prosenttia. Vuonna 2019, ennen Brexitiä, EU-maiden osuus tuonnista oli 60,6 prosenttia laskettuna 28 jäsenvaltiolla.
EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Vuonna 2021 tammi-marraskuussa ulkokaupan osuus viennistä oli 44,1 prosenttia ja tuonnista 41,6 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2020 olivat viennissä 45,4 ja tuonnissa 40,5 prosenttia.
EU-maiden tavaraviennin kehitys vuonna tammi-marraskuussa 2021
EU-maiden (EU27) yhteenlaskettu tavaravienti kasvoi vuoden 2021 tammi-marraskuussa Eurostatin ennakkotietojen mukaan 17 prosenttia (Lähde: Eurostat news release 8/2022). Suomen tavaravienti nousi vastaavana ajanjaksona 19 prosenttia. Kaikissa EU-maissa vienti kasvoi yli kymmenen prosenttia, paitsi Irlannissa, jossa vienti suureni vain yhden prosentin. Vienti nousi eniten Kreikassa, Virossa ja Kroatiassa. Useissa suurimmissa kauppakumppanimaissamme viennin kasvu oli hitaampaa kuin Suomessa. Saksassa vienti suureni 14 prosenttia ja Ruotsissa 18 prosenttia. Alankomaissa vienti kasvoi yhtä paljon kuin meillä, mutta Belgiassa vienti nousi 23 prosenttia. Suomen viennin kasvu oli EU-maiden keskiarvoa hieman suurempi.
Kuvio 9. Viennin muutos EU27-maissa vuonna 2021 (1–11), prosenttia.
Lähde: Eurostat news release 8/2022