Suomen Tulli on osa EU-tullia ja se vaikuttaa meihin kaikkiin

EU on tulliliitto ja Suomen EU-kaupan osuus on 63,5 prosenttia ulkomaankaupasta. Kaikkien EU-maiden tulliviranomaiset toimivat samojen tavarakauppaa sääntelevien käytäntöjen mukaan ja EU-maiden välisessä kaupassa ei ole tullimaksuja. Tullit valvovat EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisten kauppasopimusten toteutumista käytännössä. Tulevaisuudessa tulliliiton on tarkoitus tiivistyä entisestään EU:n tulliuudistuksen myötä.

Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja EU on tulliliitto, jossa noudatetaan yhtenäistä kauppapolitiikkaa. Unionin tullikoodeksi on unionin tullialueella toteutettavien tulliprosessien tärkein oikeudellinen ja tietotekninen kehys. Kaikkien EU-maiden tulliviranomaiset toimivat yhdenmukaisesti, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rajoitukset tulevat voimaan kaikissa EU-maissa samaan aikaan. EU-tullit soveltavat samoja tariffeja muualta maailmasta tulliliiton alueelle tuotuihin tavaroihin. EU-maiden välisessä kaupassa ei makseta tullimaksuja, kun tavarat liikkuvat yhdestä EU-maasta toiseen.

Suomen ulkomaankaupasta yli 60 prosenttia on EU-maiden välistä kauppaa

Suomen ulkomaankaupan viennistä EU-maihin vietävän tavaran osuus on yli puolet. Tuonnin osalta EU-maiden osuus on vieläkin suurempi: Suomen ulkomaankaupan tuonnista yli kaksi kolmannesta tuodaan EU-maista.

Vuonna 2023 Suomen tavaraviennistä 56,6 prosenttia oli EU-sisäkauppaa ja 43,4 prosenttia oli kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tuonnin puolelta ulkomaankauppaa tarkastellaan sekä tavaroiden varsinaisen alkuperämaan että tavaroiden tuontimaan mukaan. Vuonna 2023 Suomen tavaratuonnista EU-alkuperämaana oli 57,8 prosenttia, mutta tuonti EU-lähetysmaana osuus oli jopa 70,4 prosenttia. Siten Suomen ulkomaankaupasta EU-tavarakaupan osuus oli 63,5 prosenttia, kun kauppaa tarkastellaan vienti määrämaana ja tuonti lähetysmaana.

- EU-sisäkauppa on leijonanosa Suomen ulkomaankaupasta. EU-jäsenyys on selvästi tärkein kauppasopimuksemme ja tulliunioni Suomen EU-jäsenyyden erittäin merkittävä osa, analysoi tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Suomelle etuja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa

Ulkomaankaupassa Suomi hyötyy EU:n sisäisestä tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta, koska kuulumme EU-tulliliittoon. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa arvioidaan, että tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä saatava hyöty EU:ssa on vuosittain jopa 386 miljardia euroa.

Britannian EU-ero eli brexit näytti käytännön tasolla mitä tulliliitosta eroaminen tarkoittaa. Britannian ero EU-tulliliitosta tuli voimaan täysimääräisesti vuoden 2021 alusta alkaen. Tämän myötä kaikki EU-maiden ja Britannian välillä kuljetettava tavara oli tulliselvitettävä. EU-tulleissa Britanniasta tuli kerralla EU:n ulkopuolinen maa eli kolmasmaa, joka tarkoitti moninkertaista tulli-ilmoitusmenettelyä sekä tuonnissa että viennissä. Ilmoitusmenettelyiden lisäksi Britannian kaupassa on tarvittu erilaisia lupia ja todistuksia. Kaikkineen näistä muodostui yrityksille merkittäviä hallinnollisia lisäkustannuksia, joka vähensi ja hidasti ulkomaankauppaa. Brexitin isoin ja tärkein sovittava asia oli tavarakaupan sopimuskehys.

- Brexit toi paljon käytännön muutoksia Suomen ja Iso-Britannian väliseen kauppaan  ja pidimme paljon valmistelevia kokouksia eri sidosryhmien kanssa. Muutokset vaativat myös paljon käytännön ohjeistusta ulkomaankaupan toimijoille. Kaikkineen valmistautuminen Suomen osalta onnistui, kun 1.1.2021 alkaen vaihdoimme Britannian kolmasmaaksi ja siten tulliselvityksen piiriin, joka tarkoitti tietenkin lisää hallinnollista työtä Britannian kaupalle, muistelee Penttilä, joka toimi Tullin brexit-koordinaattorina.

EU:n ja Britannian vapaakauppa- ja kumppanuussopimus TCA (Trade and Cooperation Agreement) on ollut voimassa kolmisen vuotta. Vuodesta 2019 vuoteen 2023 EU-vienti Britanniaan kasvoi kymmenen prosenttia, kun EU-tuonti Britanniasta laski yhden prosentin. Suomella muutos oli päinvastoin kuin EU-mailla keskimäärin. Vuodesta 2019 vuoteen 2023 Suomen tavaravienti Britanniaan laski kolme prosenttia, kun Suomen tavaratuonti Britanniasta kasvoi seitsemän prosenttia.

Viimeisen kolmen vuoden aikana EU-maiden vienti on kasvanut kaikkiaan 29 prosenttia. Britannian vienti on kasvanut samalla ajanjaksolla 11 prosenttia.

EU:n kauppasopimukset

EU:n kauppasopimukset muovaavat kauppasuhteita EU:n ulkopuolisiin maihin. Niillä pyritään luomaan parempia mahdollisuuksia kaupankäyntiin ja poistamaan kaupan esteitä. EU-tullit valvovat kauppasopimusten toteutumista käytännössä.

Kauppasopimuksia on monenlaisia:

• talouskumppanuussopimukset tukevat kauppakumppaneiden kehitystä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa
• vapaakauppasopimuksilla voidaan avata markkinoita vastavuoroisesti teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kanssa takaamalla etuuskohteluun perustuva pääsy markkinoille
• assosiaatiosopimukset tehostavat laajempia poliittisia sopimuksia.

Kauppasopimukset hyödyttävät yrityksiä, kun kauppahinnat voivat alentua kilpailukykyisemmiksi tullimaksujen ja byrokratian vähentyessä sekä kauppa nopeutuu tullimenettelyjen helpottuessa ja yhteisten sääntöjen myötä. EU:lla on kattavat kauppasopimukset, joista uusin tuli juuri voimaan Uuden-Seelannin kanssa.

Tullien merkitys ei ole nykyisin niinkään tullimaksujen kantaminen, vaan painopisteinä ovat tavarakaupan sääntöjen noudattamisen sekä pakotteiden ja tavaraturvallisuuden valvonta. Toisaalta EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullit ja vuodesta 2026 alkaen hiilirajamekanismin (CBAM) tuottamat varat ovat EU:n budjetin tärkeimpiä omia varoja. Tullimaksut ovat noin 10-15 prosenttia EU:n tuloista.

EU:n tulliliiton tulevaisuus – kerro mielipiteesi tulliuudistuksesta otakantaa.fi-kyselyssä

Komissio julkaisi toukokuussa 2023 EU:n tulliuudistusehdotuksen, jonka tavoitteena olisi nopeuttaa ja tehostaa EU:n jäsenmaiden tullien toimintaa. Uudistuksen keskeisiä ehdotuksia ovat EU:n tulliviranomaisen ja tullidatakeskuksen perustaminen. Kokonaisuudessaan uudistus toteutettaisiin vaiheittain, vuoteen 2038 mennessä. Toimijoilla olisi uudistuksen jälkeen käytössä yksinkertaisempia tullimenettelyjä, ja tulli-ilmoittaminen olisi joustavampaa. Uudistusehdotus on suurin ja kunnianhimoisin sitten tulliliiton perustamisen jälkeen.

Uudistuksen säädösehdotusta työstetään parhaillaan Euroopan unionin neuvostossa jäsenmaiden kesken. Seuraavassa vaiheessa säädösehdotukset menevät Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteiseen käsittelyyn, joka ajoittuu kesäkuussa valittavan uuden parlamentin toimikaudelle.

Tulli tiedottaa EU:n tulliuudistuksen etenemisestä eri tavoin ja toivoo, että myös yritykset ja yksityishenkilöt kertovat mielipiteitään jo valmisteluvaiheessa. Parhaillaan otakantaa.fi-sivustolla onkin käynnissä kysely, jossa voi kertoa mielipiteensä uudistuksessa suunnittelun EU:n tullidatakeskuksen perustamisesta. Lisätietoja EU:n tulliuudistuksesta Tullin verkkosivuilla.