Hyppää sisältöön

Sata vuotta sitten: Tullivapautettuja tuotteita – Meriupseerinhattuja ja sähkölennättimiä

4.8.2021 9.15
Tiedote

1920-luvulla ulkomailta tuotavan tavaran määrää pyrittiin rajoittamaan korkeilla tullimaksuilla. Erityisesti ylellisyystavaroiden tuontia säädeltiin niin sanotulla ylellisyystullilla. Osa Puolustusvoimien hankinnoista, kuten upseerien virka-asuihin kuuluvat asusteet, luokiteltiin ylellisyystuotteiksi. Tämä oli taloudellinen rasite etenkin upseereille, sillä heidän oli itse kustannettava omat varusteensa.

1920-lukua edeltäneiden levottomien vuosien jälkeen tilanne Suomen ja Venäjän rajalla alkoi vähitellen rauhoittua. Samalla myös Puolustusvoimien asema Suomessa alkoi vakiintua. Taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden tasoittuessa myös kauppaa alettiin vähitellen vapauttaa säännöstelystä. Tuonnin liiallista kasvua kuitenkin pyrittiin estämään korkeilla tullimaksuilla. Etenkin ylellisyystavaran tuontia rajoitettiin niin kutsutulla ylellisyystullilla, josta valtioneuvosto oli antanut määräyksen 15. maaliskuuta 1921.

Miekantupsuja ja kaulustähtiä ­ Upseerien ylellisyystullivapautukset

Puolustusvoimien hankintoihin kuului paljon ylellisyystavaraksi määriteltyä esineistöä. Tällä oli kielteisiä vaikutuksia etenkin upseerien taloudelliseen asemaan, sillä he joutuivat itse kustantamaan omat virkavaatteensa ja -varusteensa. Tästä johtuen sotaministeriö ehdotti valtioneuvostolle 7. toukokuuta 1921, että ulkomailta tuotavat upseerien varustukseen kuuluvat esineet vapautettaisiin ylellisyystullista.

Valtioneuvosto hyväksyi ehdotuksen 2. kesäkuuta 1921, minkä seurauksena Suomen upseerien osuuskunta vapautettiin maksamasta tulleja heidän virkapukuihinsa kuuluvista esineistä. Näitä olivat esimerkiksi silkkiset ritari- ja kunniamerkkinauhat, meriupseerihatut, paraativyöt ja -laukut, miekat ja miekantupsut, kaulustähdet sekä kultalankaiset lakinlipat.

Valtioneuvoston määräyksestä Suomen upseerien osuuskunnan tuli valvoa, että kyseisiä esineitä myytäisiin ainoastaan niille henkilöille, joiden käyttöön ne tulivat. Lisäksi sen tuli pitää luetteloa kullekin henkilölle myytyjen esineiden määrästä. Näillä toimilla ehkäistiin tullivapautusten väärinkäyttöä.

Sotalaitokselle myönnetyt tullivapautukset

Toinen asia, josta Puolustusvoimat sai 1920-luvun alussa tullivapautuksen, oli erinäiset sotalaitoksen tarpeisiin ulkomailta tuotavat sotatarvikkeet. Sotaministeriö oli ehdottanut tätä jo lokakuussa 1919. Valtioneuvosto kuitenkin hyväksyi sen vasta 28. heinäkuuta 1921 vedoten vuonna 1919 annettuun asetukseen tullimaksuista ja tullitariffin soveltamisesta.

Ehdotuksen hyväksymisen seurauksena sotalaitokselle saapuvat tavaralähetykset oli luovutettava sotaministeriölle tullittomasti ja tullitarkastuksetta vuoden 1922 alusta alkaen. Tulleista vapautettuja sotatarvikkeita olivat muun muassa sähkölennättimet, kenttäpuhelinkoneet, traktorit, kenttäkeittiöt, kaukoputket sekä kompassit. Kyseisiä tavaroita tulliselvitettäessä oli käytettävä niille erikseen tarkoitettuja tulli-ilmoituskirjoja.

Lähteet: Tullihallituksen kirjeet 1921. Kansallisarkisto.

Tullin historiasarjassa käsitellään erilaisia pyöreitä vuosia täyttäviä tapahtumia tullitoiminnan historiasta. Tänä vuonna keskitymme erityisesti siihen, kuinka himoitut tuotteet ovat liikuttaneet ihmisiä kautta aikojen.

1. Nuori mies sotilaspuvussa 1920-luvulla. Kuva: Lusto - Suomen metsämuseo. Finna.

Lehdistötiedotteet