Deflaatio alkanut ulkomaankaupasta

Suomen tavaroiden ulkomaankaupan hintahuippu koettiin kesäkuussa 2022. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet jo reilun vuoden verran. Syyskuussa 2023 vientihinnat laskivat 7,0 prosenttia vuoden takaisesta ja tuontihinnat 11,4 prosenttia vuoden 2022 vastaavasta ajankohdasta.

- Deflaatio on alkanut ulkomaankaupassa eli hinnat laskevat edellisvuodesta. Hinnat ovat kuitenkin vielä toissavuoden tasoa korkeammalla, paaluttaa tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Deflaatio ei kuitenkaan näy kaikkialla. Esimerkiksi elintarviketuonnissa hinnat ovat sitkeästi kasvussa. Hintojen muutokset ovat olleet viimeiset pari vuotta suuria, mutta myös ulkomaankaupan määrän muutoksilla on merkitystä. Kuluvan vuoden vientimäärät ovat olleet alhaisemmalla tasolla kuin koronavuonna 2020, ja vertailuksi vuoden 2020 vientimäärät olivat lähes kymmenyksen pienemmät kuin vuonna 2010.

- Suomen tavaravienti on määrällisesti supistunut viime vuodet. Suomen viennin määrä on karkeasti vuoden 1999 tasolla. Tämä on yksi iso syy Suomen talouden hitaalle kasvulle, pohtii Penttilä.

Koneet ja laitteet kannattelevat Suomen vientiä

Suomen tavaraviennin arvo laski syyskuussa 12,3 prosenttia vuoden takaisesta Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Syyskuussa viennissä laskua oli 4,2 prosenttia syyskuuhun 2021 verrattuna, joten lasku on merkittävää.

Metsäteollisuuden vienti romahti toukokuusta alkaen. Massan ja paperin hinnat ovat laskeneet tänä vuonna, mutta ovat vuoden 2021 tasoa korkeammalla. Puutavaran vientihinnat ovat laskeneet jo heinäkuusta 2022 alkaen, mutta hinnat ovat jopa vuotta 2021 alhaisemmalla tasolla. Huonoa tilannetta metsäteollisuuden osalta syventää, kun vientimäärät ovat laskusuunnassa jo toista vuotta. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisviennin arvo laski 30 prosenttia syyskuussa vuoden takaisesta.

Koneet ja laitteet ovat kannatelleet Suomen vientiä tänä vuonna. Koneissa ja ajoneuvoissa vientihinnat ovat noususuunnassa. Tosin ajoneuvojen vientimäärä on romahtanut viime vuodesta.

- Henkilöautojen vienti Saksaan on tänä vuonna laskenut 1,1 miljardia euroa vuodentakaisesta. Tämä on ollut iso siivu pois Suomen viennistä. Toisaalta auton osat ensin tuotiin ja sitten valmiit autot vietiin, joten Suomeen jäävä arvonlisäys on ollut huomattavasti suppeampi kuin vientiarvo, analysoi Penttilä.

Suomen energiatuonti länsimaista vakaalla pohjalla

Suomen tavaratuonnin arvo laski syyskuussa 21,0 prosenttia vuoden takaisesta Tullin tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilaston mukaan. Syyskuussa tuonnissa pudotusta oli 8,4 prosenttia syyskuuhun 2021 verrattuna.

Tammi-syyskuussa energiatuotteiden tuonti oli 8,2 miljardia euroa, kun vuosi sitten tuonnin arvo oli 13,7 miljardia euroa. Pääosin deflaatiosta johtuvaa laskua on siten hurjat 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Venäjän osuus energiatuotteiden tuonnista tammi-syyskuussa 2021 oli reilu puolet, tammi-syyskuussa 2022 osuus oli 21,7 prosenttia ja tammi-syyskuussa 2023 vain 0,7 prosenttia. Jäljellä energiatuonnissa Venäjältä on enää pienet määrät LNG-maakaasua. Tänä vuonna maakaasua on tuotu Suomeen valtaosin Yhdysvalloista ja Norjasta.

- Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti energiahintoja jo vuonna 2021, mutta energian tuontihinnat ovat olleet laskussa edellisvuoteen verraten maaliskuusta 2023 alkaen. Arvioisin Suomen energiatuonnin länsimaista olevan vakaalla pohjalla ja tuleva talvi on siltä osin ennustettavampi kuin vuosi sitten, kertoo Penttilä.

Koneiden ja laitteiden tuonti laskee, joten suhdanne menee toiseen suuntaan kuin niiden viennissä. Syyskuussa koneiden ja laitteiden tuonti laski 32 prosenttia viime vuodesta ja sähkölaitteiden 26 prosenttia.

Lisätietoa: Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto syyskuussa 2023