Brexit toi tullaamisen piiriin paljon uusia yrityksiä - ulkomaankaupan sujuvuus säilyi

Huolellinen valmistelutyö Ison-Britannian EU-eron alla mahdollisti ulkomaankaupan ja kaupallisen liikenteen sujuvuuden siirtymän aikana ja sen jälkeen. Tullin toiminnassa brexitin vaikutukset näkyivät merkittävällä tavalla paitsi tullausmäärissä, myös esimerkiksi asiakasneuvonnassa, tietojärjestelmissä ja tullivalvonnassa.

Isosta-Britanniasta tuli vuodenvaihteessa täysimääräisesti EU:n ulkopuolinen maa. Muutos vaikutti monen suomalaisen yrityksen arkeen, kun vuoden alusta alkaen Ison-Britannian ja Suomen välillä vietävät ja tuotavat tavarat tulivat tulliselvitettäviksi. Tullausmäärien kasvua on kuitenkin tasoittanut tavaroiden ulkomaankaupan väheneminen viime vuodesta. Vaikutukset ulkomaankaupassa näkyivät selvästi tammikuussa, kun tavaroiden vienti Suomesta Isoon-Britanniaan laski Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan yli 20 prosenttia ja tuonti romahti yli 50 prosenttia.

”Erityisesti pienten ja erikoistuneiden yritysten tuonti on vähentynyt huomattavasti. Vienti puolestaan on keskittyneempää suuremmille yrityksille, jotka hallitsevat tullimuodollisuudet entuudestaan. Brittikauppa tammikuussa laski brexitin takia, mutta myös joulukuussa tehtyjen varastotäydennysten takia”, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Brexit tuplasi asiakasyhteydenotot

Tullin asiakaspalvelussa brexit näkyi neuvonnan vilkastumisena – yhteydenottojen määrä kasvoi yli 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaiden siirtymää helpottaakseen Tulli kokosi tietoa brexitiin liittyvistä tullausohjeista omalle nettisivulleen ja avasi erillisen brexit-tukipuhelimen auttamaan tullausmuutosten hallinnassa. Eniten kysymyksiä herättivät uudet muodollisuudet.

”Tällä hetkellä yritykset tarvitsevat neuvoja erityisesti tulliselvityksen tekemiseen ja eri tullimenettelyiden käyttöön. Tuontiyritykset ovat kaivanneet neuvontapalveluitamme selvästi eniten, varsinkin alkuperään liittyen. Brexitin vuoksi yhteydenottoja on tullut runsaasti täysin uusilta yritysasiakkailta, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tulliasioista”, kertoo asiakkuus- ja veronkantojohtaja Tom Ferm.

Taustalla Ison-Britannian EU-eroon valmistautuminen vaati laajoja muutoksia Tullin tietojärjestelmiin, joiden kehitys ja testaukset aloitettiin hyvissä ajoin. Siirtymä sujuikin järjestelmien osalta häiriöttä. Tullissa tehtiin myös tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja kerrottiin tulliselvitykseen vaikuttavista asioista useissa sidosryhmätilaisuuksissa.

Tullivalvonnassa kiinnitetty huomiota lääkelähetyksiin

Tullivalvonnan osalta koronarajoitusten vuoksi romahtaneet liikenne- ja matkustajamäärät pehmensivät siirtymää. Vuodenvaihteessa matkustajalennot Suomen ja Ison-Britannian välillä olivat kokonaan keskeytettynä, mikä vaikutti erityisesti postilähetyksiin.

”Kokonaisuus on sujunut valvonnan osalta hyvin. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota esimerkiksi postilähetysten sekä pikarahdin mukana tuleviin lääkelähetyksiin. Vuoden alusta alkaen Isosta-Britanniasta ei ole voinut enää vastaanottaa lääkkeitä postitse, mikä on vaatinut jonkin verran lisäinformointia”, toteaa valvontajohtaja Mikko Grönberg.

Myös lainvalvontayhteistyö on jatkunut oikeus- ja virka-avun sekä tiedonvaihdon näkökulmasta ongelmitta ja olemassa olevia kanavia hyödyntäen. Kahdenvälistä tulliyhteistyötä Suomen ja Ison-Britannian välillä on brexit-prosessin aikana helpottanut Ison-Britannian tulliyhteyshenkilö.

”Yhteistyöllämme brittien kanssa on pitkät perinteet, ja Iso-Britannia on Tullille merkittävä ja hyödyllinen kumppani myös lainvalvontapuolella”, sanoo valvontaosaston kansainvälisten asioiden ryhmän päällikkö Jussi Hulkkonen.