Petoksia torjutaan kansainvälisellä yhteistyöllä
Suomen tulli ja EU:n petostentorjuntavirasto OLAF ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä jo 25 vuoden ajan. Kansainvälisillä operaatioilla suojataan EU:n taloudellisia etuja ja suojellaan kansalaisia sekä laillisesti toimivia yrityksiä.
Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF aloitti toimintansa kesäkuussa 1999. 25 vuoteen on mahtunut paljon – myös menestyksekkäitä yhteisoperaatioita kansallisten tulliviranomaisten, kuten Suomen tullin, kanssa.
OLAFin tehtävä on havaita, tutkia ja estää EU:n varoihin kohdistuvia petoksia sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa. OLAF työskentelee tiiviissä yhteistyössä muun muassa EU:n jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja Europolin kanssa.
– Haluan Suomen tullin puolesta onnitella OLAFia 25 vuoden tuloksellisesta työstä petosten torjunnassa ja kiittää sujuvasta yhteistyöstä. Samalla katse pitää kuitenkin olla tiukasti jo tulevaisuudessa. Maailma muuttuu, teknologia kehittyy ja näin ollen myös petokset muuttuvat ja kehittyvät. Yhteistyön ja tietojenvaihdon merkitys ei tule vähentymään, päinvastoin. Meille Tullissa on tärkeää, että kansainväliset verkostot toimivat. Luotankin, että saamme tehokkaasti torjuttua petoksia kansainvälisellä yhteistyöllä seuraavankin neljännesvuosisadan ajan, kertoo Tullin valvontaosaston päällikkö Samy Gardemeister yhteistyöstä OLAFin kanssa.
Kansainvälisissä operaatioissa yhdistetään viranomaisten voimat ja osaaminen
Suomen Tullin johdolla koordinoitu Operaatio WAREHOUSE III vuodelta 2016 on hyvä esimerkki siitä, miten OLAF ja EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat tehokkaalla yhteistyöllä torjua petoksia. Operaatio kohdistui valmisteveron alaisten tavaroiden, kuten tupakkatuotteiden ja alkoholin salakuljetukseen Euroopassa. Pitkälle kehitettyjen ja vaikeasti jäljitettävien toimintamallien avulla rikollisjärjestöt toivat päivittäin EU:n alueelle valmisteveron alaisia tavaroita ilmoittamalla ne viranomaisia harhauttavilla tiedoilla. Toiminnasta aiheutui huomattavia taloudellisia menetyksiä EU:lle ja sen jäsenvaltioille.
Operaation aikana OLAF tarjosi logistista, taloudellista ja teknistä tukea reaaliaikaisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa varten. Suomi koordinoi OLAFin toimitiloissa Brysselissä operatiivista koordinointiyksikköä, mikä helpotti viestintää kansallisten yhteyspisteiden välillä.
Muita menestyksekkäitä operaatioita on esimerkiksi Belenos, jossa paljastettiin 18 miljoonan euron arvosta laittomia rahavirtoja, jotka mahdollisesti liittyvät rahanpesuun, rajat ylittävään rikollisuuteen ja terrorismin rahoittamiseen. Vuonna 2022 toteutettuun operaatioon osallistui 25 EU:n jäsenmaata.
– Operaatioilla on tärkeä merkitys laittoman kaupan torjunnassa, yhteistoiminnan sekä tiedonvaihdon tehostamisessa ja lisäksi Tullin omien prosessien kehittämisessä. Operaatioiden tehostetun toiminnan aikana ei aina saavuteta ennakkoon asetettuja määrällisiä tavoitteita, silti operaatiot kerryttävät tärkeää ajankohtaista tietoa kansainvälisestä laittomasta toiminnasta sekä rikollisten käyttämistä uusista tekotavoista ja salakuljetusreiteistä. Kansainväliset operaatiot auttavat tulleja tarkastelemaan sekä seuraamaan ammattimaista ja vakavaa rikollisuutta entistä paremmin. Yhdessä toimimalla on helpompi torjua monimutkaisiakin ongelmia. Onnistumiset operaatioissa vahvistavat keskinäistä luottamusta sekä parantavat kansallista kokonaisturvallisuutta, kommentoi Gardemeister yhteisten operaatioiden merkitystä.
Suomen puheenjohtajakauden aikana marraskuussa 2019 järjestettiin OLAFin ja Tullin yhteistyössä yhteisöpetoksia käsitellyt seminaari Vantaalla. Seminaariin osallistui kaikkiaan noin sata osanottajaa jäsenmaista, komissiosta ja Maailman tullijärjestö WCO:sta. Liike-elämää edusti seminaarissa yksi verkkokaupan jättiläisistä, Amazon. Seminaarin teema oli – edelleenkin ajankohtainen – kansainvälisen kaupan siirtyminen kiihtyvällä vauhdilla verkkoon (eCommerce), mikä asettaa tulliviranomaiset uudentyyppisten suorituskyky- sekä valvontahaasteiden eteen. Seminaarissa esiteltiin vaihtoehtoja uusista toimintatavoista ja tekniikoista, ja lisäksi keskusteltiin, kuinka OLAF pystyisi tehokkaammin auttamaan jäsenmaiden viranomaisia verkkokauppaan liittyvässä rikostorjunnassa.
Kansainvälisellä rahoituksella suojataan EU:n taloudellisia etuja ja hankitaan esimerkiksi valvontalaitteita
Kansallisen rahoituksen lisäksi Suomen tullilla on mahdollisuus saada rahoitusta myös Euroopan Unionin eri rahoitusinstrumenttien kautta. Yksi rahoituslähde on ollut OLAFin Hercule III-ohjelma. Ohjelman tavoitteena oli vähentää petosten ja väärinkäytösten mahdollisuuksia EU:n alueella. Ohjelmasta rahoitettiin muun muassa takavarikoitujen aineiden analysointiin, säilytykseen ja hävittämiseen liittyviä toimia, ajoneuvojen tunnistamiseen tarkoitettuja järjestelmiä sekä valvontalaitteistoa.
– Rahoituksen merkitys on huomattava. Tulli hankki esimerkiksi uuden läpivalaisuauton ohjelman avulla, kertoo Gardemeister.
Nykyään Olafin rahoitusohjelma on Unionin petostentorjuntaohjelma. Petostentorjuntaohjelmasta rahoitetaan toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa EU:n taloudellisia etuja. Rahoitusta voidaan myöntää muun muassa teknisen ja operatiivisen tutkinnan tukeen, erityiskoulutukseen ja tutkimukseen. Sen avulla jäsenmaiden tullit voivat hankkia teknisiä laitteita ja välineitä, kuten tutkinta- ja valvontalaitteita, rikosteknisiä välineitä sekä tietojen analysointivälineitä. Rahoitusohjelma tukee myös koulutusta, henkilöstövaihtoa, riskianalyysityöpajoja, konferensseja sekä vertailevia tutkimuksia. Rahoitusta myönnetään avustuksina tai sopimusten muodossa.