100 VUOTTA SITTEN: Polkupyörätulleja ja polkupyörätilastoja – vuonna 1922 Suomeen tuotiin 5 400 polkupyörää

Sata vuotta sitten polkupyörien käyttö yleistyi Suomessa kovaa vauhtia. Vielä aivan 1900-luvun alussa niitä oli pidetty ylellisyysesineenä. Polkupyörien ja niiden osien tullaamiseen liittyi aikoinaan monia vaikeita tulkintaongelmia.  

Onko lasten kolmipyöräinen lelu vai polkupyörä?

Marraskuussa 1921 Helsingissä asuva professorinrouva oli tuottanut maahan lasten kolmipyöräisen Danzigin vapaavaltiosta, Itämeren eteläpuolelta. Kolmipyöräinen oli tullattu Helsingin tullikamarissa nimikkeenä 952 eli lasten leluna, jolloin sen tullimaksu oli 96 markkaa kilolta. Vaikkei asiakirjoissa mainita paljonko oli kolmipyöräisen koko tullimaksu, on todennäköistä, että se painoi useampia kiloja, jolloin tullia tuli maksettavaksi useampi sata markkaa.

Professorinrouva ei mitä ilmeisimmin ollut varautunut tähän. Hän ilmoitti Helsingin tullikamarille, ettei hän kyennyt maksamaan näin korkeaa tullia ja anoi saada tullata kolmipyöräisen nimikkeiden 705 tai 708 mukaisena ”muunlaisena polkupyöränä”, jolloin tullimaksu olisi ollut alempi. Vaihtoehtoisesti rouva ehdotti, että pyörä vietäisiin maasta vielä kahden viikon kuluessa. Pyörää ei kaikesta päätellen viety maasta. Vielä maaliskuussa 1922 Tullihallitus käsitteli asiaa ja totesi, että kolmipyöräinen oli tullattu oikein leluna ja hylkäsi rouvan anomuksen.

Valmiita vai puolivalmiita polkupyöränosia?

Sata vuotta sitten kotimainen polkupyörätuotanto oli kasvussa. Suomalaisina myytävät pyörät kuitenkin koottiin pääosin ulkomailta tuoduista osista. Myös pyöränosien tullimaksut olivat korkeat.

Tammikuussa 1922 Suomen Polkupyörä- ja konetehdas anoi valtioneuvostolta polkupyöränosien tullaamista teollisuuden raaka-aineena niiden laadun mukaan eikä polkupyörän varaosina. Polkupyöränosilla oli korkeampi tullimaksu kuin muilla teollisuuden raaka-aineilla.

Tullihallitus antoi oman lausuntonsa 9. maaliskuuta 1922. Koska tullitariffissa ei polkupyöränosien kohdalla ollut määritelty, pitikö niiden olla täysin valmiita vai ei, ne oli aina tullattava polkupyöränosina. Muussa tapauksessa se, oliko tavara raaka-aine vai varaosa, jouduttaisiin aina ratkaisemaan tapauskohtaisesti. Niinpä Tullihallituksen mielestä Suomen ensimmäisen polkupyörätehtaan tekemä anomus oli hylättävä. Valtioneuvosto päätti samoin ja hylkäsi sen 31. maaliskuuta 1922.   

Tulli polkee

Tullikin alkoi 1920-luvulla käyttää polkupyöriä, koska ne osoittautuivat näppäriksi, kestäviksi ja edullisiksi kulkuvälineiksi. Tavara- ja alusvalvontaa satamissa tekeville tullivartijoille alettiin maksaa pientä korvausta omien polkupyörien käytöstä. Samana keväänä Helsingin tullikamariin hankittiin ensimmäinen moottoripyörä. Se kuitenkin todettiin niin huonoksi, että se haluttiin palauttaa takaisin myyjälle. Tilalle ehdotettiin useamman polkupyörän hankkimista samalla rahalla.

Tuonti kasvaa

Tullille kuului myös Suomen virallisten tuonti- ja vientitilastojen laatiminen. Vuoden 1902 tilastojen mukaan maahan tuotiin 1 500 polkupyörää. Vuonna 1911 niitä tuli lähes 2 800. Vuonna 1921 tuotiin liki 3 300 polkupyörää. Määrä oli yli kaksinkertaistunut vuodesta 1920. Vuonna 1922 kasvu sen kuin jatkui ja polkupyöriä tuli lähes 5 400. Vuonna 1930 valmiita pyöriä tuotiin lähes 7 800. Tässä vaiheessa tuontimäärät alkoivat supistua. Vuoden 1929 luku oli ollut kaksinkertainen.

Uuden kasvun aika koitti sotien jälkeen. Vuonna 1951 polkupyöriä tuotiin maahan yli 39 000. Tämän jälkeen tuontimäärät alkoivat laskea, mutta ampaisivat uuteen nousuun 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1961 polkupyöriä tuli lähes 20 000, vuonna 1971 yli 35 000. Vuonna 1981 maahantuotujen polkupyörien kokonaismäärä kohosi yli sadantuhannen.

Isot muutokset tuontimäärissä johtuvat pääosin kotimaisen polkupyöräteollisuuden kehityksestä. Polkupyöränosia ei erikseen tilastoitu, eikä luvuista valitettavasti saa yhtä selkeää kuvaa kuin valmiista pyöristä.

Aivan uudelle tasolle suomalaisten pyöräilyinnostus nousi 1900-luvun lopussa ja 2000-luvulla. Vuonna 1991 tuotiin ulkomailta noin 150 000 ja vuonna 2001 reilut 160 000 polkupyörää. Vuonna 2011 määrä oli kaksinkertainen: yli 310 000 polkupyörää. Samoin vuonna 2021 polkupyöriä tuotiin lähes 280 000.

Pyöräileviä nuoria Urjalassa 1920-luvulla. F.E. Fremling/Museovirasto/Finna.

Lähteet: Tullihallituksen kirjeet 1921—22. Kansallisarkisto. Mikkeli; Valtioneuvoston pöytäkirjat. Digitaaliarkisto; Ulkomaankauppa-vuosijulkaisut. Tullihallitus ja Tulli.

Vuosi 2022 on ilmoitusmenettelyn 50-vuotisjuhlavuosi. Samana vuonna Tullin ulkomaankauppatilastot täyttävät 130 vuotta. Lisäksi tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä sähköisestä tulli-ilmoituksesta. Ilmoitusmenettely mahdollisti sähköisen ilmoittamisen ja tuonti- ja vientitilastot ovat aina perustuneet tulli-ilmoitusten ja sittemmin myös sisäkaupan tilastoilmoitusten tietoihin. Juhlavuoden kunniaksi historiateemamme on Tullille ilmoittaminen ja tilastointi eri aikoina.