70 vuotta sitten: Tulli osallistui onnistuneesti Helsingin olympialaisten järjestelyihin

Tulli onnistui työssään Helsingin vuoden 1952 olympialaisten eteen erittäin hyvin. Tullilaitos ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt niin paljon aikaa ja vaivaa tullitoiminnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Toisaalta valmisteluun käytettiin myös paljon turhaa aikaa sekä voimavaroja, sillä Suomeen suuntautunut matkustaja- ja tavaraliikenne jäi huomattavasti arvioitua vähäisemmäksi.

Helsingin olympialaisia varten annettiin lukuisia poikkeusmääräyksiä, jotka koskivat tulli-, passi- ja valuuttamuodollisuuksia. Käyttöön otettiin kokonaan uusi, säännöllisistä oloista poikkeava tullivalvontajärjestelmä. 

Tullilaitoksen tehtävä Helsingin olympialaisten aikana ei ollut helppo, sillä lukuisten poikkeusmääräysten soveltaminen käytäntöön oli aluksi hankalaa. Tullin tuli varmistaa, että valtion ja kansalaisten edut tulisivat uusien määräysten puitteissa valvotuiksi. Samalla oli myös huolehdittava kisavieraiden maahantulon sujuvuudesta.

Olympialaisista aiheutunut paine kohdistui Tulliin eri tavoin kuin muihin valtion viranomaisiin. Tullissa raskaimman työkuorman kantoivat Helsingin, Turun, Tornion ja Vaasan tullikamarit. Koko tullilaitos joutui kuitenkin välillisesti tuntemaan suurkisojen aiheuttaman paineen.

Tullin silloinen pääjohtaja Nikolai Saarnio kiitteli Tullilehdessä julkaistussa kirjoituksessaan tullilaisia kunniakkaasta selviytymisestä olympialiikenteestä ja kaiken kaikkiaan onnistuneista järjestelyistä.

Onnistumisen tekijät

Tullin onnistumiseen Helsingin olympialaisten aikana vaikutti etenkin kolme seikkaa. Ensinnäkin olympialaisliikenteen määrä oli loppujen lopuksi jopa kaksi kertaa pienempi kuin mihin Tulli oli ennakkotietojen perusteella valmistautunut.

Lomakielto, henkilökunnan siirrot ja tilapäisen henkilökunnan palkkaaminen toivat tärkeimpiin liikenteen solmukohtiin riittävästi lisätyövoimaa.

Olennaisin tekijä oli matkustajatarkastuksiin ja kisatarvikkeiden selvitykseen sovellettu poikkeusmenettely. Matkustajatarkastusten nopeutumiseen vaikutti ratkaisevasti kirjallisen valuuttailmoituksen poistaminen ja vain pistokokeisiin rajoittunut matkatavaroiden tarkastus.

Myös maahan saapuneiden moottoriajoneuvojen määrä jäi paljon odotettua pienemmäksi. Tämä edesauttoi sitä, että etukäteen eniten huolta aiheuttanut moottoriajoneuvojen tulliselvitys sujui loppujen lopuksi hyvin.

Oletettua vähemmän liikennettä

Suomeen saapuneiden kisavieraiden määrä jäi oletettua pienemmäksi. Suomen matkustajaliikenteessä liikkui kuitenkin kesällä vajaan kuukauden aikana 60 000-70 000 ulkomaalaista ja noin 25 000 suomalaista.

Myös laivoilla saapui oletettua huomattavasti vähemmän matkustajia.

Sen sijaan lentoliikenteen matkustajamäärät olivat suunnilleen odotetun kaltaisia. Helsingin uuden Seutulan lentokentän (nykyinen Helsinki-Vantaan lentokenttä) kautta saapui matkustajia noin 8000 ja Malmin lentokentän kautta puolet vähemmän.

 Lentokentillä tullimiehet joutuivat ruuhkaisina päivinä työskentelemään jopa ympäri vuorokauden.

Tarpeettomat suunnitelmat

Jälkeenpäin Tullilehdessä todetaan, että Tulli teki paljon turhaa työtä ja aikaa uhrattiin suunnitelmiin sekä järjestelyihin, jotka jäivät toteuttamatta. Tästä Tullilehti mainitsee esimerkkinä junatarkastukset.

Junatarkastuksia suunniteltiin järjestettäviksi Turkuun saapuville matkustajille, jotta he voisivat välittömästi siirtyä laivoista Helsinkiin lähteviin juniin. Suunnitelmissa oli, että matkustajat saisivat matkatavaransa sekä passi- ja valuuttatarkastuksensa selvitettyä junamatkan aikana.

Poikkeukselliset helpotukset matkustajien tulli-, valuutta- ja passimuodollisuuksiin tekivät kuitenkin nämä suunnitelmat tarpeettomiksi.

Ilmoitusmenettelyä kokeillaan ensimmäisen kerran

Matkustajaliikenteessä oli kisojen ajaksi tullauksen sujuvoittamiseksi otettu käyttöön matkustajan omaan ilmoitukseen perustuva tarkastusmenettely, jota varmennettiin matkatavaroiden satunnaistarkastuksilla.

Oli ennenkuulumatonta, että kaikkia tavaroita ei tarkastettu automaattisesti, kuten oli ollut käytäntönä tullilaitoksen alkuajoilta lähtien.

Kisojen jälkeen Tullilehdessä ennustettiin läntisten naapurimaiden siirtyvän ilmoitusmenettelyn käyttöön. Samalla pohdittiin mahdollisuutta tehdä samoin myös Suomessa, sillä kokemukset kisojen ajalta olivat olleet positiivisia. Suomen Tullissa ilmoitusmenettelyyn siirryttiinkin lopulta 1970-luvun alussa.

Kuvat: Amerikkalaisia turisteja Tornion tullissa kesällä 1952. Tullimuseo.
Puolan olympiajoukkueen alus MS/Batory kesällä 1952. Tullimuseo

Lähteet: Tullilehti 1951–1952