Diŋgotgo gálvvuid olgoriikkain? – rávvagat neahtas diŋgojeaddjiide
Ovdalgo diŋgot neahtas
Áiggutgo diŋgot gálvvu olgoriikkalaš neahttagávppis? Ovdalgo diŋgot, sihkkarastte čuovvovaš áššiid:
1. Dárkkis, oažžugo gálvvu diŋgot Supmii
Buot gálvvuid ii oaččo diŋgot olgoriikkain Supmii. Dákkár gálvvut leat ovdamearkka dihtii duhpát ja snuvssa. Dasa lassin ovdamearkka dihtii dálkasiid buktimis leat ráddjehusat, iige daid oaččo diŋgot ollenge EU- dahje ETA-riikkaid olggobealde.
Loga lasi ráddjehusaid birra (suomagillii, ruoŧagillii dahje eaŋgalasgillii). Dárkkis ráddjehusaid maiddái dalle, go diŋgot gálvvu EU-riikkas.
2. Dárkkis, man riikkas diŋgot gálvvu
Gálvvu diŋgodettiin dárkkis, man riikkas dat sáddejuvvo dutnje. Sáddenriika váikkuha dasa, oažžugo gálvvu diŋgot Supmii, galgágo páhka tullet ja galgágo das máksit vearuid ja mávssuid.
Jus diŋgot gálvvu EU olggobealde, dan galgá tullet ja das galgá máksit vearuid ja vejolaš tuollomávssu. Ovdamearkka dihtii Stuorra-Británnia, Norga ja Ruošša eai gula EU:i.
De bus Ruoŧŧa, Estonija ja Duiska gullet EU:i. Jus gálvu sáddejuvvo dáin riikkain, dan ii dábálaččat dárbbaš tullet iige máksit das vearuid.
Dávvira galgá tullet maiddái, jus diŋgot Ålánddas, Kanáriasulluin dahje eará sajis EU:s vearroguovllu olggobealde.
Neahttagávppi giella ii álo muital, man riikkas dat lea. Vaikko neahttagávpi lea suoma- dahje ruoŧagielat, dat sáhttá goittotge leat ovdamearkka dihtii Kiinnás.
3. Ráhkkan máksit vearuid ja mávssuid
Jus gálvu sáddejuvvo EU olggobealde, don galggat máksit gálvvus vearuid Supmii. Vearru lea dábálaččat 25,5 proseantta, ja dat máksojuvvo ovdamearkka dihtii gálvvu hattis ja fievrridangoluin sihke eará vejolaš vearuin ja mávssuin. Dasa lassin sáhtát gártat máksit tuollomávssu ja buvttavearuid.
Vearuid galgá máksit maiddái, jus gálvu boahtá Ålánddas, Kanáriasulluin dahje eará sajis EU:s vearroguovllu olggobealde.
Sáhtát rehkenastit tuollorehkenastis árvvu das, man ollu vearut ja mávssut leat. Tuollorehkenasti sáhttá atnit suomagillii, ruoŧagillii dahje eaŋgalasgillii.
Loga lasi sierralágan vearuin ja mávssuin (suomagillii, ruoŧagillii dahje eaŋgalasgillii).
Go du páhkka boahtá Supmii
Vuordde boahtinalmmuhusa
Go páhkka boahtá Supmii, oaččut das boahtinalmmuhusa poasttas (Posti) dahje eará fievrridanfitnodagas. Boahtinalmmuhusas muitaluvvo, jus páhka galgá tullet.
Tulle iežat páhka
Go leat ožžon boahtinalmmuhusa, tulle páhkat. Go tullet páhka, almmuhat Tullui, mii du páhkas lea. Seammás maiddái mávssát vejolaš vearuid ja mávssuid Supmii. Sáhtát tullet gálvvu neahtas persovdnaáššehasa buktintullenbálvalusas. Maiddái eará vuogit leat leamen tullemii.
Lasi rávvagat tullemii suomagillii, ruoŧagillii dahje eaŋgalasgillii.
Jus mákset árvolassevearu juo oastinmuttus (IOSS-oastu)
Máŋggain olgoriikkalaš neahttagávppiin sáhtát máksit árvolassevearu Supmii juo dan muttus, go diŋgot gálvvu. Jus mákset vearuid juo diŋgodettiinat, don it dábálaččat dárbbaš ieš tullet páhkat. Poasta dahje eará fievrridanfitnodat dikšu dábálaččat tullema, ja páhkka olle njuolga rádjai.
Loga lasi IOSS-oasttuid birra suomagillii, ruoŧagillii dahje eaŋgalasgillii.
Veahkki čuolbmadiliin
Lassedieđuid páhka tullemis oaččut Tuollu neahttasiidduin.
Sáhtát maiddái váldit oktavuođa tuolloneavvuma dahje chatbot Hippu bokte. Mii vástidit jearaldagaide suomagillii, ruoŧagillii ja eaŋgalasgillii.