Brexitistä selvittiin
Brexit eli Britannian ero EU:sta 1.1.2021 oli ponnistus sekä yrityksille että Tullille. Tulli preppasi erityisesti niitä yrityksiä, joille tavarakauppa ja tullimuodollisuudet EU:n ulkopuolisen maan kanssa eivät olleet tuttuja. Oli valmistauduttava myös siihen, että tulli-ilmoitusten määrä kasvaa 25 prosenttia.
Brexit tapahtui kahdessa vaiheessa. Britannian eroa EU:sta 1.2.2020 seurasi vuoden loppuun kestänyt siirtymäkausi, jolloin tavarakauppaa jatkettiin EU-säännöin. Samalla EU:n ja Britannian välille neuvoteltiin uusi kauppa- ja yhteistyösopimus, joka syntyi 24.12.2020.
Tullissa aloitettiin hyvissä ajoin kartoittamaan Britannian kanssa kauppaa käyvien yritysten määrää. EU:n sisäkaupan tilastojen perusteella arvioitiin, että brexitin jälkeen reilut 15 000 uutta yritystä alkaisi tehdä tuonti-ilmoituksia ja noin 2 500 vienti-ilmoituksia.
Valmistautuminen tulevaan tulliselvittämiseen yrityksissä vaihteli odotetusti suurestikin.
– Osa alkoi selvittää Britannian ja Pohjois-Irlannin kanssa käytävään kauppaan tulevia muutoksia jo hyvissä ajoin vuoden 2020 alkupuolella, kun taas osa heräsi loppuvuodesta, sanoo tulliylitarkastaja Marjo Saastamoinen Tullin yritysneuvonnasta.
Joidenkin brittikauppaa tekevien yritysten ainoa tullimuodollisuus oli ollut kerran kuukaudessa Tullille annettava EU-sisäkaupan tilastoilmoitus, mutta nyt oli opiskeltava monimutkaisempi tulliselvitys. Tullilta oli hankittava yritystunniste eli EORI-numero, jotta voi tulli-ilmoittaa ja hakea tulliasiointia sujuvoittavia lupia.
- Numero puuttui syksyllä vielä suurelta osalta. Patistimme sen hankintaan myös suoraan sähköpostitse. Loka–joulukuussa teimme Tullin lupakeskuksessa uusia EORI-rekisteröintejä 1 500 kappaletta. Ruuhkahuippu, yli tuhat hakemusta, osui tammikuulle.
Viestintää monessa kanavassa
Tulli rummutti brexitin vaikutuksista tulliselvitykseen monia kanavia pitkin, kuten kaupan ja teollisuuden alan asiakastilaisuuksissa ja Tullin omissa yritysasiakasryhmissä. Yrityksille sekä henkilöasiakkaille suunnattiin somekampanjoita sekä tehtiin asiakastiedotteita, ohjevideoita ja uutiskirjeitä. Lisäksi brexitiä varten perustettiin oma infosivu ja tukipuhelin. Muutoksia esiteltiin yrityksille myös ulkoministeriön ja Britannian suurlähetystön kanssa.
Ponnisteluista huolimatta viestit eivät tietenkään tavoittaneet kaikkia asiakkaita. Myöhään liikkeellä olleille tuli yllätyksenä esimerkiksi Tullin lupien noin kuukauden mittainen käsittelyaika. Osa tulevista tullaajista, lähinnä pienet yritykset, olivat olleet kokonaan Tullin rekisterien ja siten suorien yhteydenottojen ulkopuolella.
Brexit-koordinointia tehtiin myös muiden viranomaisten ja ministeriöiden kesken. Vuodesta 2018 alkaen kokoontui säännöllisesti valtiovarainministeriön, Tullin ja Verohallinnon brexit-viestintäryhmä. Ulkoministeriö seurasi tarkasti Tullin tilanneraportteja havaituista ongelmista, asiakkaiden kysymyksistä ja tullausmääristä. Tullilla on ollut tapaamisia myös Britannian tullijohdon, Britannian Suomen-suurlähetystön ja Suomen Britannian-suurlähetystön kanssa.
Tukipuhelin kuumeni vuodenvaihteen jälkeen
Vuoden 2020 lopulla perustettu brexit-tukipuhelin alkoi piristä toden teolla vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tammi-helmikuussa puhelimeen tuli noin 400 soittoa. Sen jälkeen tilanne rauhoittui ja linja voitiin sulkea. Tukipuhelimen rinnalla toimivat muut Tullin neuvontakanavat.
– Tullin sähköpostitse antama yritysneuvonta kasvoi tammi-helmikuussa 2021 peräti 61 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, Saastamoinen sanoo.
Eri tullimenettelyiden käyttö osoittautui haasteelliseksi jopa huolinta-alan konkareille.
– Esimerkiksi passitusmenettelyn käyttö unionitavaroiden kuljetuksessa Pohjois-Irlantiin nousi usein esiin yritysneuvontaan tulleissa kysymyksissä, Marjo Saastamoinen sanoo.
– Ennen brexitiä tavaroita voitiin myös tuoda sisämarkkina-alueella helposti esimerkiksi korjattavaksi. Nyt Britanniasta tuotaessa tähän tarvitaan tuontiveroille vakuus ja Tullilta lupa. Myös monimutkaiset tavaroiden alkuperäsäännöt ovat aiheuttaneet melkoista päänvaivaa. Tavaran alkuperä vaikuttaa maksettavan tullin määrään.
Pelkästään mediaa seuraamalla joillekin ihmisille jäi myös käsitys, että syntynyt brexit-sopimus vapauttaa tulliselvittämisestä, vaikka se koski maksettavia tulleja. Vaikka tullia ei joissakin tilanteissa kannettaisi, tulli-ilmoitus on tehtävä.
Tullausten käsittelyyn 60 uutta tullilaista
Tullausmäärän kasvuun varauduttiin Tullissa palkkaamalla lisää väkeä tulliselvitykseen. Kesällä 2019 aloitettiin 60 uuden tullilaisen rekrytoinnit. Heidät koulutettiin tehtäviinsä hyvissä ajoin ennen brittikaupan tullauksien alkamista.
Tietojärjestelmissä selvittiin melko keveillä muutoksilla, lähinnä maakoodilisäyksillä, joita myös asiakkaiden piti päivittää omiin järjestelmiinsä. Tullin kansalliset tietojärjestelmät ja rekisterit testattiin muutoksia varten vuonna 2020, minkä ansiosta tullausjärjestelmät ovat toimineet hyvin.
Kuinka kävi?
Tullin tilastojen perusteella arvio tullausilmoitusten kasvusta neljänneksellä osui kohdalleen.
– Britannian kauppa alkuvuonna 2021 on ollut tuonnin ilmoituksissa pääosin nettitilauksia, Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä selvittää.
– Yritysten tuonti on romahtanut verrattuna vuoteen 2020. Esimerkiksi tammikuussa brittiläisiä henkilöautoja tuotiin puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Viennissä lasku on ollut loivempaa.
Suomessa kuljetuksista ja tullauksista selvittiin ilman isompia ruuhkia.
– Ruuhkia syntyi Britannian satamissa, kun irtoperien ja konttien kuljetukset sisämaahan ja Irlantiin viivästyivät vetoautopulan vuoksi, Marjo Saastamoinen kertoo.
Asiakkaillemme on annettava kehuja valppaudesta ja keskimäärin hyvin tehdyistä valmisteluista. Brexit lisäsi huomattavasti Tullin työmäärää, mutta siitäkin selvittiin hienosti.
Teksti: Katariina Jankkila, verkkotoimittaja
