CELBET yhtenäistää tullityötä EU:n eri maiden välillä 

Kansainvälisyys on olennainen osa Suomen tullin työtä, ja työskentelemme useissa kansainvälisissä verkostoissa. CELBET (Customs Eastern and South Eastern Land Border Expert Team) on 11 maan yhteishanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää EU:n ulkoisen maarajan valvontaa vahvistamalla ja parantamalla osallistujamaiden operatiivista yhteistyötä. Hankkeessa mukana ovat Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Slovakia, Kroatia, Romania, Bulgaria ja Kreikka.

Suomen itärajalla sijaitseva Vaalimaan tullitoimipaikka ilmakuvassa. Kuva: Tulli

CELBET sai alkunsa vuonna 2014, kun Puolan tullin pääjohtaja Jacek Kapica kutsui kymmenen muuta EU:n jäsenmaata itäisellä maarajalla keskustelemaan tullityön haasteista Krakovaan. Seuraavana vuonna Viron vero- ja tullihallinnon pääjohtaja Marek Helm kutsui maiden edustajat koolle seminaariin, jossa todettiin, että maiden olisi tarvetta tehdä syvempää yhteistyötä raja-asioissa. Suomen, Viron ja Puolan tullit kehittivät idean asiantuntijaryhmästä, ja se esiteltiin TAXUDille – tuloksena CELBET perustettiin Tulli 2020 -ohjelman alle. Hankkeelle annettiin 18 kuukauden toiminta-aika alkaen syyskuusta 2016, ja vetovastuun sai Viron tulli.

Yhteishanke koettiin hyödylliseksi, ja se saikin ensimmäisen toimintakautensa jälkeen jatkoa. CELBET 2:n toimintakausi oli kaksi vuotta huhtikuusta 2018 huhtikuuhun 2020. Vetovastuu siirtyi Virolta Suomen tullille. Nyt on vuorossa jo kolmas toimintakausi, CELBET 3, jota edelleen vetää Suomen tulli. Hankkeen nykyinen vetäjä Jyrki Linna on ollut yhteistyöhankkeessa mukana alusta asti ja nähnyt sen edistymisen.

- CELBETissä on kehitetty lukuisia työkaluja, koulutuksia ja malleja, jotka ovat olleet jäsenmaille hyödyksi. Suomella on alusta alkaen ollut iso rooli hankkeessa, ja Vaalimaalla onkin autontarkastuksen osaamiskeskus (Centre of Expertise on Car Search), joka on yksi CELBETin koulutuksen osaamiskeskuksista. Nyt käynnissä oleva kolmen vuoden toimintakausi on kestoltaan pisin. On helppo ennustaa, että CELBET jatkaa toimintaansa myös tämän jälkeen, Linna kertoo.

Hankkeesta paljon työkaluja jäsenmaiden käytettäväksi

Parhaillaan CELBETissä työskentelee vakituisesti 30 kokenutta asiantuntijaa 11 maasta. Lisäksi erilaisissa verkostoissa on mukana noin 250 tullityön ammattilaista. CELBETin tavoite on mahdollistaa yhteistyön ja verkostoitumisen kautta, että tullivalvonta EU:n ulkorajalla on korkealuokkaista. Jäsenmaille tämä tarkoittaa

  • uusia työkaluja jäsenmaiden yhteistyöhön kaikilla tasoilla, myös toimipaikkatasolla
  • tullivalvonnan vaikuttavuuden ja yhtenäisyyden kehittämistä EU:n ulkorajan jäsenmaissa
  • rajalla toimivien viranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä 
  • valvonnallisten aukkojen täyttämistä EU:n tuella sekä yhdistämällä jäsenmaiden resursseja.

CELBET pyrkii vaikuttamaan konkreettisesti tullien työhön rajoilla. Yhteishankkeen toimintamalli perustuu asiantuntijaverkostojen työskentelyyn, joissa kehitetään uusia malleja ja työkaluja tullityön tehostamiseksi. 

Muutamia esimerkkejä hankkeen saavutuksista ja hyödyistä jäsenmaille ovat 

  • yhteiset tullitarkastusoperaatiot, joilla voidaan puuttua yhteisiin riskeihin ja uusiin ilmiöihin, kuten pandemian aiheuttamaan liikennevirtojen muutokseen
  • neljännesvuosittain kerätyt tilastot rajoilla takavarikoiduista laittomista tavaroista ja niiden jakaminen riskianalyysijärjestelmän kautta EU:n sisällä 
  • tullitarkastusten otantatyökalu, joka kerää tietoa salakuljetuksen ja laillisen tuonnin suhteesta
  • valvontavälineistön inventointi ja tarpeiden arviointi tullitoimipaikoilla, mikä on osaltaan johtanut komissiossa vastaavan hankkeen perustamiseen (Customs Controls Equipment Initiative)
  • läpivalaisujen kuva- ja tietopankki, joka palvelee jäsenmaiden operatiivista työtä sekä CRMS 2 -riskienhallintajärjestelmän kehittämistä EU:ssa 
  • tullitoimipaikoille toiminnan arviointiin kehitetty metodi.

Vuoden 2020 aikana CELBETin työ on pitkälti jatkunut muuttumattomana, mutta myös uusia toimintamalleja on otettu käyttöön. Esimerkkejä uusista toimintatavoista ovat virtuaaliset verkostot ja kokoukset.

Tullitoimipaikkojen toiminnan arviointityökalulla yhtenäistä ja laadukasta valvontatyötä

CELBETin asiantuntijaverkosto on kehittänyt metodin (Diagnostic Study), jonka avulla voidaan arvioida tullitoimipaikan vahvuuksia, heikkouksia, kehitystarpeita ja suunnitella näiden toteutusta. Työkaluun on määritelty tärkeimmät tullityön elementit, joita arvioidaan. Nämä ovat työn johtaminen, tarkastukset, infrastruktuuri, työkalut ja laitteet, riskienhallinta, koulutus sekä yhteistyö.

Tullitoimipaikan vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan vastaamalla eri aihealueita kartoittaviin kysymyksiin.

-    Työkalussa on eri aihealueista kysymyksiä, joihin vastataan ”kyllä” tai ”ei”. Vastausten perusteella muodostuu myöhemmin työkalussa näytettävä värikoodi, joka määrittelee toiminnan tilaa. Värit ovat vihreä, keltainen ja punainen, joista vihreä kuvastaa erinomaista tilannetta ja punainen kehitettäviä alueita. Aina kun vastaus on ”ei”, raporttiin merkitään suositellut toimenpiteet, selittää arviointitiimin (BCP Evaluation Team) vetäjä ja työkalun kehittämisestä vastannut Mika Poutiainen.

Työkalu on ensisijaisesti tullialan asiantuntijoista koostuvan arvioitsijaryhmän käyttöön, mutta jäsenmaat voivat hyödyntää sitä myös kansallisesti osana rajanylityspaikkojen kehittämistä ja valvontavälineiden hankintaprosessia.