Yli 6 600 paljastettua tullirikosta – verkkorikosten rooli kasvussa

Suomi on osa jatkuvasti kehittyviä kansainvälisiä rikosmarkkinoita, joiden suuntaukset heijastuvat tullirikosten torjuntaan. Tullirikosten määrä on ollut viime vuodet laskussa, mutta erityisesti verkkorikosten rooli on kasvanut. Pandemiavuonna kiellettyjen aineiden ja rajoitusten alaisten tuotteiden salakuljetuksessa painopiste siirtyi matkustajaliikenteestä rahtiliikenteeseen. Ilmiönä yleistyi nuuskan korvikkeena myytävä nikotiinivalmiste.

Tullirikosten kokonaismäärä on jo ennen koronapandemiaa laskenut useamman vuoden ajan. Suunta jatkui samana myös vuonna 2020: Tullin tietoon tuli kaikkiaan 6 641 rikosasiaa, mikä on yli tuhat rikosta edellisvuotta vähemmän. 

– Tullirikosten kokonaismäärän lasku johtui pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin Tulli on onnistunut paljastamaan ja sulkemaan merkittävän määrän Tor-verkossa toimivia laittomia kauppapaikkoja, kuten Sipulimarketin ja Silkkitien. Kun nämä suuret laittomat kauppapaikat suljettiin, suoraan kuluttajaostajille toimitettavien pienten huumelähetysten määrä väheni merkittävästi. Toiseksi kansainvälisen matkustajaliikenteen määrä romahti koronarajoitusten takia, minkä vuoksi myös matkustajaliikenteessä paljastettujen tullirikosten määrä väheni, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli merkittävä, 57 miljoonaa euroa, mikä kertoo toiminnan onnistuneesta kohdentamisesta. Suurin osa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, 26 miljoonaa euroa, muodostui takaisin saadusta rikoshyödystä. Talousrikostorjunnan vaikuttavuudesta merkittävin osa muodostui tutkittujen rikosjuttujen aiheuttamista vahingoista, joiden määrä vuonna 2020 oli noin 10 miljoonaa euroa.

Toimintaympäristön muutos tuo uusia haasteita

Tullin toimintaympäristöä haastavat verkkokaupan kasvu ja sen toimijajoukon pirstaloituminen, brexit, arvonlisäveron kantorajan poistuminen sekä digitaalisen datan merkittävä lisääntyminen. Lisäksi rikollisuus hyödyntää erilaisin tavoin laillisen liiketoiminnan rakenteita, esimerkiksi kompleksisia tullimenettelyjä ja laajoja logistiikkaketjuja. Rikoksissa myös käytetään yhä monimutkaisempia ja ammattimaisempia tekotapoja.

Verkkorikostorjunnan rooli on kasvanut Tullissa entisestään. Rikollisuus tukeutuu yhä enemmän virtuaaliympäristöihin ja uusiin teknologioihin. Nykyään useat tullirikollisuuden alat hyödyntävät salattua Tor-verkkoa, anonyymejä pikaviestimiä, virtuaalivaluuttoja ja uusia maksuliikenneinnovaatioita.

Koronapandemia siirsi salakuljetuksia rahtiliikenteeseen

Koronapandemia on pakottanut sekä Tullin että sen toimialalla vaikuttavat rikolliset mukautumaan uusiin olosuhteisiin. Rikolliset ovat kehittäneet toimintaansa ja alkaneet hyödyntää laittomassa kaupassa ja salakuljetuksessa uusia kansainvälisiä toimitusketjuja, logistisia ratkaisuja ja koronavirukseen liittyviä tuotteita. Varallisuuden tavoittelussa on käytetty hyväksi yhteiskuntien kriisitilaa sekä kansalaisten pelkoa ja epätietoisuutta. 

Pandemiasta johtuvilla poikkeusoloilla ja etenkin rajaliikenteen rajoitustoimilla on ollut vaikutusta rikollisten toimintatapoihin ja rikosten määrään. Kun matkustajaliikenne keskeytyi, kiellettyjen aineiden ja rajoitusten alaisten tuotteiden salakuljetus henkilöliikenteessä tyrehtyi. Sen sijaan näiden laiton maahantuonti posti-, pikarahti- ja rahtiliikenteessä on kasvanut. Postiliikenteessä on paljastunut isoja lähetyksiä huumausaineita ja runsaasti nuuskaa sekä uutena ilmiönä huomattavan paljon nikotiinivalmistetta. Myös kaupallisessa liikenteessä on salakuljetettu maahan huumausaineita, nuuskaa, savukkeita ja alkoholia.

Tullin näkökulmasta koronapandemian vaikutukset Suomen huumausainetilanteeseen ja -rikollisuuteen näyttävät jäävän ennakoitua vähäisemmiksi. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, huumausaineita on ollut Suomen markkinoilla saatavilla paljon ja huumausaineiden käyttö on jopa lisääntynyt. Matkustusrajoitusten aikana huumeiden salakuljetuksessa on käytetty aiempaa enemmän posti-, kuriiri- ja rahtiliikennettä.

Vuonna 2020 yleistyi myös erilaisiin terveydenhuollon tuotteisiin liittyvä kauppa, joka kasvoi pandemian myötä sekä avoimen että pimeän verkon puolella merkittävästi.  Verkkokaupoissa kaupattavat suojavarusteet, sairaanhoitotuotteet, lääkkeet ja rokotteet ovat lisänneet maailmalla tuoteväärennösten riskiä. Tulli on kiinnittänyt erityistä huomiota lääkinnällisten tuotteiden ja suojavarusteiden vientiin ja tuontiin, varsinkin tuoteväärennöksiin sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen. Toistaiseksi Tullin valvonnassa ei ole kuitenkaan havaittu esimerkiksi väärennettyjä koronarokotteita.

Nuuskaa takavarikoitiin ennätysmäärä, korvikkeena yleistyi nikotiinivalmiste

Vuonna 2020 tehtiin ennätys nuuskan takavarikoissa, nuuskaa jäi Tullin haaviin yli 7 000 kiloa. Nuuskaa salakuljetetaan tyypillisesti etenkin Ruotsista henkilö- ja pakettiautoilla sekä rahtiliikenteessä. Matkustusrajoitusten seurauksena nuuskaa tuli maahan varsinkin kaupallisessa liikenteessä sekä runsaasti posti- ja pikarahtiliikenteessä Ruotsista, Virosta ja Liettuasta. Nuuskan salakuljetustoiminnassa on paljastettu erittäin ammattimaisia kansainvälisiä välitysketjuja.

Nuuskan korvikkeena yleistyi lääkelainsäädännön alainen nikotiinivalmiste, jota myydään usein pienissä annospusseissa pakattuna nuuskarasioita muistuttaviin pakkauksiin. Matkustusrajoitusten astuttua voimaan nikotiinivalmistetta alettiin tilata perinteisen nuuskan korvikkeeksi etenkin Ruotsista. Ilmiön seurauksena lääkerikoksia kirjattiin vuonna 2020 yli kaksinkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna, 1 471 kappaletta. Nikotiinivalmisteet muodostivat merkittävän osan takavarikoitujen lääkeaineiden kokonaismäärästä. 

Teksti:

Sarianna Petrell, tulliylitarkastaja, analyysi ja tiedustelu
Katariina Tuominen, viestintäsuunnittelija

 

Lisää aiheesta

Tullin valvonnan vuosijulkaisu 2020
Poikkeusvuonna rajaliikenne koki muutoksia – samoin tullityön tehtävät
Tullin valvomissa kosmetiikkatuotteissa runsaasti puutteita