Tullissa varauduttiin koronapandemiaan monella rintamalla

Koronapandemia on vaikuttanut maailmanlaajuisesti eri toimijoihin kansalaisista yrityksiin ja valtion organisaatioihin – myös Suomen tulliin. Tullin näkökulmasta on ollut tärkeää pystyä hoitamaan lakisääteiset tehtävämme kansainvälisen kaupan liikkeellä pitämiseksi ja kansalaisten turvaamiseksi. Koronan vaikutukset Tullissa ovat liittyneet muun muassa työntekotapoihin, työtehtäviin sekä yhteistyön lisääntymiseen eri puolilla Suomea. 

Kaksi Tullin työntekijää toimistolla maskit kasvoilla.
Työturvallisuudesta huolehdittiin riskikartoituksilla, ohjeistuksilla ja suojavarusteilla. Kuva: Petteri Lehtonen / Tulli

Koronavuosi 2020 oli Tullissa poikkeuksellinen monella rintamalla. Koimme työnteon tavoissa suuria muutoksia, kuten moni muukin organisaatio. Meillä on paljon kentällä työskenteleviä tullitarkastajia, jotka ovat koronatilanteesta huolimatta tehneet työtään rajanylityspaikoilla ja huolehtineet kansalaistemme turvaamisesta. Kun korona uhkasi pysäyttää koko maailman, tullilaiset eivät antaneet kansainvälisen kaupan pysähtyä vaan jatkoivat normaalia työtään. Työturvallisuuden varmistaminen on ollut erityisen tärkeää.

Suojavarusteiden hankinnat käynnistyivät

Pandemian levittyä Eurooppaan suojavarusteista on tullut arkipäiväinen näky myös Suomessa. Tätä edelsivät ensimmäiset Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteiden massahankinnat, joissa Tulli toimi avustavana tahona, jotta varusteiden turvallisuus pystyttiin tarkastamaan ja tuotteet siirtämään nopeasti hoitohenkilökunnan käytettäväksi ympäri Suomen. Tämän jälkeen suojavarusteet on tuotu Suomeen normaalien prosessien kautta. 

Huhtikuussa Euroopan komissio päätti helpottaa lääkinnällisten laitteiden ja varusteiden maahantuontia EU:n ulkopuolelta vapauttamalla ne tullimaksuista ja arvonlisäveroista. Myöhemmin päätöstä jatkettiin 30. huhtikuuta 2021 asti. Tilastojemme mukaan tällaista tuontia kertyi vuonna 2020 yhteensä 538 ilmoitusta, jotka olivat tullausarvoltaan yhteensä 122,8 miljoonaa euroa.

Koronan vastaiset toimet käynnistettiin työturvallisuuden parantamiseksi

Helmikuussa Tulliin perustettiin koronatyöryhmä, jonka tehtävä on seurata STM:n, THL:n ja TTL:n ohjeistuksia sekä valtioneuvoston, alueellisten koronakoordinaatioryhmien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintoviraston suosituksia ja päätöksiä. Koronatyöryhmä myös tukee Tullin toimipaikkoja ohjeistuksissa ja tarvittavissa suojaustoimenpiteissä. 

Työryhmä on kokoontunut koko pandemian ajan säännöllisesti ja hyväksynyt koko Tullia koskevia ohjeistuksia, jotka vastaavat alati muuttuvaan tilanteeseen. Työryhmän alaisuuteen perustettiin koronasuojavälineiden työryhmä, joka seuraa sekä suosittaa, millaisia suojautumiskeinoja sekä suojavälineitä tulisi käyttää eri työtehtävissä. 

Tullin henkilöstöhallinto ohjasi esihenkilöitä päivittämään työsuojelun riskiarvioinnit ja arvioimaan, miten koronapandemia vaikuttaa eri työpaikkoihin ja -tehtäviin. Päivitettäviä aiheita olivat biologisille tekijöille altistuminen, henkilösuojainten käyttö, työpisteen siisteys ja desinfiointi, työnopastus ja perehdyttäminen, turvaton toiminta ja riskinotto sekä henkinen kuormittuminen. 
Pandemian puhjettua Tullissa otettiin käyttöön laaja etätyösuositus. Kokouksia on pidetty digitaalisissa kanavissa. Toimistoissa on käytetty kasvomaskeja, tarjolla on ollut käsidesiä ja toimistossa työskennellessä on noudatettu turvavälejä. Hissien sijasta on suositeltu käyttämään portaita ja välttämään yleisiä tiloja. 

Työsuojelun riskiarviointeja päivitettiin myös paikallisesti, ja niiden pohjalta tehtiin uusia ja tarkentavia ohjeita, joiden tarkoituksena oli lisätä terveysturvallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin suojavälineiden riittävyyteen työpisteissä. Turvavälien takaamiseksi joitain työpöytiä poistettiin käytöstä ja kokoushuoneisiin merkittiin maksimiosallistujamäärät. Asiakaspalvelu- ja kuulustelutiloihin asennettiin pleksisuojat. Toimitilojen siivousta tehostettiin.

Moni tullilainen tekee työtä rajanylityspaikoilla, joilla kohtaamiset asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa ovat arkipäivää. Heille muutokset työpaikalla ja työympäristössä ovatkin olleet suurimpia. Vaikka matkustajamäärät kääntyivät rajoitusten myötä laskuun, korostui omasta suojautumisesta huolehtiminen jokaisessa asiakaskontaktissa.

– Etelä-Suomessa, kuten muuallakin Suomessa, työsuojelun riskiarviointeja päivitettiin koronan takia paikallisesti. Niiden pohjalta tehtiin myös uusia ja tarkentavia ohjeita, joiden tarkoituksena oli lisätä terveysturvallisuutta. Läsnätyötä tekevillä ei ole ollut työstä johtuvia sairastumisia. Joitain altistumistilanteita on ollut, mutta niistä on selviydytty karanteeneilla, Etelä-Suomen työsuojelupäällikkö Veijo Heinonen kertoo.

Kasvomaskein varustautuneita tullitarkastajia Tornion rajanylityspaikalla. Kuva: Aku Häyrynen / Tulli

Yhteistyö koronan vastaisessa työssä 

Tulli tekee normaalioloissakin tiiviisti yhteistyötä eri tahojen kanssa, mutta pandemian aikana yhteistyön merkitys on korostunut. Jokaisella rajanylityspaikalla on tehty yhteistyötä muiden muassa paikallisten terveysviranomaisten kanssa terveysneuvonnassa ja koronatestauksissa.

Helsingin alueella aloitettiin kesällä 2020 sosiaali- ja terveysministeriön vetämä terveysturvallisuuden yhteistyöryhmä, johon on osallistunut laajasti eri logistiikka-alan toimijoita, kuten VR, Finavia, Satamaliitto, varustamoita ja laivayhtiöitä. Myös Tulli on alusta asti ollut työryhmässä mukana. Työryhmän alaisuuteen perustettiin satama- ja lentoliikenteeseen omat alatyöryhmät, joissa on kehitetty rajanylitykseen toimivia ja turvallisia malleja. Tulli on myös ollut mukana suunnittelemassa Finentry-palvelua, joka kokoaa maahan saapuvalle matkustajalle tarpeellista terveystietoa ja mahdollisuuden varata aika koronatestaukseen.

Yksi merkittävä yhteistyöhanke vuonna 2020 oli koronakoirien käyttöönoton valmistelu. Tarkoitus oli, että Tulli saisi riittävät toimivaltuudet ja voisi käyttää koiria koronavirustautia mahdollisesti kantavien matkustajien tunnistamisessa ja terveydenhuollon tutkimuksiin ohjaamisessa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä tiiviisti STM:n, THL:n, HUSin sekä kansainvälisten tahojen kanssa. Koiratoiminnan nähtiin hyödyttävän yhteiskuntaa erityisesti siinä vaiheessa, kun rajoituksia alettaisiin vähitellen poistaa ja matkustajamäärät kasvaisivat.

Lue tarkemmin koronakoirahankkeesta omasta jutustaan.


Teksti:
Iina Koukku, brändiviestintäsuunnittelija
Veijo Heinonen, Etelä-Suomen työsuojelupäällikkö
Teemu Valtonen, henkilöstöhallinto, työhyvinvointi ja työsuojelu

 

Lisää aiheesta:

Digikokeiluja ja koronahuolia – Tullin työtyytyväisyys on haasteista huolimatta nousussa

Poikkeusvuonna rajaliikenne koki muutoksia – samoin tullityön tehtävät