Millaisia olivat tullilaiset?
Vuonna 2021 tullilaisten määrä nousi yli kahteen tuhanteen. Eniten tullilaisia työskenteli tulliselvitys- ja valvontatehtävissä. Tullin työurat ovat tyypillisesti pitkiä.
Tullilaisten määrä kasvoi vuodesta 2020. Kuva: Aku Häyrynen / Tulli
Tullissa työskenteli 2 038 henkilöä vuonna 2021
Henkilöstömme määrä kasvoi hieman vuodesta 2020. Vuoden 2021 lopussa Tullissa työskenteli yhteensä 2 038 henkilöä, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Henkilöstömäärää kasvatti Ison-Britannian ero EU:sta, maahantuonnin arvonlisäveron minimirajan poistuminen sekä lisärekrytoinnit ict-hankkeiden vahvistamiseksi.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna henkilöstömäärämme on vähentynyt huomattavasti. Henkilöstöä on vähennetty pääasiassa valtion tuottavuusohjelman, palvelujen digitalisoinnin sekä määrärahojen niukkuuden takia.
Henkilöstön jakauma osastoittain
Tullin henkilöstöstä 40 prosenttia työskentelee toimipaikkaosastolla sellaisissa tullitoimipaikoissa, joissa tehdään tulliselvitys- ja tullivalvontatehtäviä. Vajaa neljännes sijoittui valvontaosastolle rikostorjunnan, yritystarkastuksen ja tullivalvonnan tehtäviin. Ulkomaankauppa- ja verotusosastolle tulliselvityksen, ulkomaankaupan tilastoinnin ja asiakashallinnan sekä veronkannon tehtäviin sijoittui 17 prosenttia henkilöstöstä. Tullilaboratoriossa työskentelee reilut kolme prosenttia sekä hallinnossa ja esikunnassa yhteensä 16 prosenttia henkilöstöstä. Hallinto-osaston henkilöstöstä 44 prosenttia toimi tietohallinnon tehtävissä.
Henkilöstön sukupuolijakauma
Koko Tullissa
Esihenkilötyössä
Asiantuntijatyössä
Naisten osuus henkilöstöstämme oli 46,2 prosenttia ja miesten osuus 53,8 prosenttia. Tullissa työskentelee naisia neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin valtionhallinnossa yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivien naisten osuus oli 48,7 prosenttia (valtionhallinto: 55,4 %). Osuus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Esihenkilötehtävissä toimivien naisten osuus oli 41,1 prosenttia, ja se on selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (25,6 %).
Henkilöstön ikärakenne
Henkilöstömme keski-ikä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli 48,4 vuotta (valtionhallinto: 45,6 vuotta). Naisten keski-ikä oli 47,8 vuotta ja miesten 48,8 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta.
Vuonna 2021 suurin yksittäinen ikäryhmä oli 45‒54-vuotiaat, joita oli henkilöstöstämme 35,5 prosenttia. Vähintään 45-vuotiaita oli 64,3 prosenttia (valtionhallinto: 53 %) ja vähintään 60-vuotiaita oli 19,2 prosenttia (valtionhallinto: 11,8 %).
Henkilöstön virkaikärakenne
Tullin virkasuhteet ovat tyypillisesti hyvin pitkäkestoisia. Suurin osa henkilöstöstä, 71 prosenttia, oli työskennellyt Tullissa vähintään 10 vuotta. Lähes puolet henkilöstöstä oli ollut palveluksessa ähintään 20 vuotta ja vain vajaa neljännes alle viisi vuotta.
Henkilöstön koulutusrakenne
Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteellisesti enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen suorittaneita.
Henkilöstöstämme 18,8 prosenttia (2019: 17,2 %) oli suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon (valtionhallinto: 36,2 %). Suuri ero valtionhallinnon keskimääräiseen koulutusasteeseen selittyy sillä, että esimerkiksi suuri osa ministeriöiden henkilöstöstä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon.
Palvelussuhteen luonne
Pääosa Tullin henkilöstöstä, 93,5 prosenttia, työskenteli virkasuhteessa (valtionhallinto: 90,9 %).
Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli 4,0 prosenttia henkilöstöstä (2020: 2,7 %). Määräaikaiset palvelussuhteet ovat vähentyneet vuodesta 2013 lähtien, mutta ovat viime vuosina taas olleet kasvussa. Valtionhallinnon keskiarvoon (17,7 %) verrattuna määräaikaisten henkilöiden osuus on Tullissa hyvin pieni.
Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 4,4 prosenttia (2020: 4,9 %), mikä on samaa tasoa kuin valtionhallinnossa yleisesti. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 67 prosenttia (valtionhallinto: 71,3 %). Naisten suurta osuutta osa-aikatyössä selittää esimerkiksi se, että he hyödyntävät enemmän lastenhoitoon liittyviä työaikajärjestelyjä ja osa-aikaeläkettä.
Teksti: Erno Alho, taloussuunnittelija
