Digikokeiluja ja koronahuolia – Tullin työtyytyväisyys on haasteista huolimatta nousussa

Tullissa, kuten monilla muillakin työpaikoilla, vuosi 2020 oli koronatilanteen takia yllättävä ja haasteellinen. Alkuvuoden suunnitelmat vaihtuivat koronakysymyksiin vastaamiseen, ratkaisujen etsimiseen ja tiedottamiseen. Pandemiatilanteen jatkuminen ja pitkittyminen aiheuttivat ennalta-arvaamattomia haasteita. Työhyvinvoinnin merkitys korostui entisestään, ja Tullissa otettiin käyttöön lukuisia uusia työkykyä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta sairauspoissaolojen määrä laski ja työtyytyväisyys nousi.

Tullissa tehdään vuosittain valtion henkilöstötutkimus VMBaro, jolla selvitetään työtyytyväisyyttä, lähiesihenkilöiden johtamistyön onnistumista sekä valtion palkkausjärjestelmän toimivuutta käytännössä. Kyselyn tulokset toimivat pohjana työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelulle. Vuonna 2020 kysely toteutettiin loka–marraskuussa, ja siksi se tarjoaa hyvin tietoa poikkeuksellisen vuoden työhyvinvoinnista Tullissa. 

VMBaron mukaan Tullissa parhaiksi koettuja asioita olivat luottamus palvelussuhteen jatkuvuuteen, tieto työn tavoitteista ja sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin, työpaikan arvojen tunteminen, oikeudenmukainen kohtelu ja sukupuolten tasa-arvo. Huonoimmat arviot saivat palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muuttuessa, kehityskeskusteluiden tuki työn ja osaamisen kehittämisessä sekä ylimmän johdon toimiminen esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. 

VMBaron lisäksi toukokuussa toteutettiin etätyökysely, johon vastasi 453 tullilaista. Vastaajat arvioivat, että parhaat asiat etätyössä olivat työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, työajanhallinta ja työprosessit. Eniten kehitettävää nähtiin ergonomia-asioissa ja yhteydenpidossa työyhteisön kanssa. Kyselyn tuloksia voidaan pitää yleisesti erittäin myönteisinä.

Kehittämishankkeista uutta tietoa työkyvyn tukemiseksi

Tulli osallistui alkuvuodesta 2020 alkaneeseen Kevan työterveysyhteistyön kehittämishankkeeseen. Hankkeessa perehdyttiin siihen, miten työkykytietoa voidaan hyödyntää ja miten työterveysyhteistyön vaikuttavuutta voidaan lisätä. Hanke auttoi Tullia ja työterveyshuoltoa muokkaamaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita. Konkreettiset tavoitteet auttavat myös seuraamaan työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta. 

Haastavasta vuodesta huolimatta Tullin sairauspoissaolojen tilastot kertovat jopa osin lisääntyneestä hyvinvoinnista. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,9 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Eniten vuonna 2020 oli poissaoloja omalla ilmoituksella. Tähän vaikutti varmasti koronatilanne, jonka vuoksi töistä suositeltiin jäämään pois vähäistenkin hengitystieoireiden vuoksi. Toiseksi eniten oli tuki- ja liikuntaelinperusteisia ja kolmanneksi eniten mielenterveysperusteisia poissaoloja. Sairauspoissaolojen seuranta ja työterveyshuollon selvityksistä saadut tiedot auttavat suuntaamaan toimenpiteitä asioihin, jotka vaativat eniten huomiota. 

Olimme mukana myös Kevan Avaintiedot-pilotissa, josta saatavaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää työkykyjohtamisessa. Pilotin kautta hankitaan koottua tietoa henkilöstön työkyvyn tilasta, Tullissa käytetyistä Kevan tukikeinoista sekä työkyvyn kustannusvaikutuksista, kuten sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista. Avaintiedoilla täydennetään Tullin eri tietolähteistä saatavia tietoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin tilasta.  Eri tietolähteistä saatavia tietoja tarvitaan, jotta työhyvinvointia ja työkykyä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
 

Korona-aikana tarvittiin uudenlaisia terveyspalveluita

Maaliskuussa koronavirustilanne pakotti Tullin muuttamaan nopeasti toimintatapojaan ja tekemään suunnitelmia virukselta suojautumiseksi. Näistä tiedotettiin Tullin intranettiin perustetulla korona-ilmoitustaululla. Koronapandemia herätti monenlaisia kysymyksiä ja huolia, joten ohjeita annettiin muun muassa ahdistavan uuden tilanteen kohtaamiseen sekä työergonomian kohentamiseen etätyössä. Lisäksi työntekijöitä ohjeistettiin lainaamaan työvälineitä työpaikalta kotiin ja ottamaan huoliaan puheeksi paitsi esihenkilöiden myös tarvittaessa työpsykologin kanssa. 

Lue lisää, miten Tullissa varauduttiin koronaan.

Työterveyshuollon kanssa otettiin käyttöön uusi Huoli omasta jaksamisesta -palvelu, joka tarjoaa huolten käsittelyyn ja elämänhallintaan matalan kynnyksen tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi Tullissa aloitettiin työterveyshuollon digivalmennukset. Useiden viikkojen mittaiset digivalmennusohjelmat toimivat verkossa tai mobiilisovelluksella. Työntekijät saavat niiden avulla asiantuntijavalmennusta esimerkiksi stressinhallintaan, uniongelmiin ja painonhallintaan. 
Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kokeiltiin myös lyhytterapiaa. Yksilöllisellä lyhytterapialla tuetaan selviytymistä esimerkiksi elämän kriisitilanteista, masennuksesta, työuupumuksesta tai ahdistuksesta.  
Pieni joukko  tullilaisia pääsi myös kokeilemaan terveysvalmennusta. Yksilölliset valmennukset kestivät kolme kuukautta, ja ne toteutettiin videon välityksellä. Valmennettavia tuettiin yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja muun muassa stressinhallinnassa saatiin aikaan hyviä tuloksia.. Valmennuskokeiluun osallistuneet olivat tyytyväisiä valmennukseen.  Erään tullilaisen kokemuksia terveysvalmennuksen pilotista voi lukea valmennuksen verkkosivuilta.

Uusia toimintatapoja ja kokeiluja sekä monipuolista koulutusta

Viime vuoden aikana panostimme esihenkilöiden kouluttamiseen alaistensa työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Esihenkilöille tarjottiin useita erilaisia koulutuksia: aiheina olivat esimerkiksi työhyvinvointi esihenkilötyössä, toimiva työyhteisö, stressinhallinta ja voimavarat työssä sekä Tullin oma työkyvyn tuen malli, joka uusittiin loppuvuodesta 2019.

Tullin työkyvyn tuen mallissa kuvataan toimintatavat, joilla Tullissa tuetaan työkykyä. Mallissa kiinnitetään huomiota varhaisiin merkkeihin työkyvyn heikentymisestä. Näitä voivat olla muun muassa käyttäytymisen, fyysisen olemuksen ja toimintatapojen muutokset. Malli selkeyttää esihenkilön ja työntekijän keskustelua työkyvystä ja kannustaa muokkaamaan työtä siten, että työskentely onnistuu haasteista huolimatta. Vuonna 2020 esihenkilöille järjestettiin aiheesta yhdeksän koulutusta, ja myös luottamushenkilöt sekä työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut perehdytettiin mallin hyödyntämiseen.

Kesän jälkeen aloitettiin koko Tullin henkilöstölle tarkoitetut tunnin mittaiset Hetki hyvinvoinnille -tilaisuudet. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia työhyvinvoinnin teemoja. Myös kaikilla tullilaisilla on mahdollisuus ehdottaa heitä kiinnostavia teemoja. Tallenteet tilaisuuksien asiantuntijaluennoista ovat kaikkien tullilaisten katsottavissa. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin. 

Myös työergonomiaan kiinnitettiin huomiota. Esimerkiksi tietotyötä tekeviä kannustettiin vaihtamaan työasentoa seisontamattojen ja aktiivialustojen avulla. Välineitä hankittiin kokeiltavaksi Tornioon, Turkuun, Mustolaan, Tullilaboratorioon ja Pasilaan. Kokeiluista saatiin hyvää palautetta, ja etenkin aktiivialustojen käyttö koettiin piristäväksi vaihteluksi istumiselle.

Työnohjausta hankittiin tarpeen mukaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksina. Ohjaukset sisälsivät kuusi luottamuksellista tapaamiskertaa, joita vetivät pääosin ulkopuoliset työnohjaajat. Työnohjauksessa tarkastellaan työhön liittyviä ilmiöitä, omia toimintatapoja, käyttäytymismalleja sekä mahdollisuuksia kehittyä ja tehdä muutoksia omassa toiminnassa. Työnohjaajan kanssa käydyt keskustelut antavat näin mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. 

Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii yhteistyötä 

Työelämä muuttuu, ja Tullissakin täytyy jatkuvasti arvioida keinoja, joilla työkykyä ja työhyvinvointia tuetaan. Monet tekijät vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin, ja tuen tarvetta lisäävät myös tuki- ja liikuntaelinhaasteet sekä Tullin henkilöstön ikääntyminen. Työkykyä ja hyvinvointia täytyy jatkuvasti ja systemaattisesti seurata sekä käytössä olevien keinojen vaikuttavuutta arvioida aina uudelleen. On tärkeää kohdentaa toimenpiteitä paitsi työkyvyn haasteiden hallintaan, myös työhyvinvoinnin edistämiseen. 

Työhyvinvointia on kehitettävä Tullissa laaja-alaisella yhteistyöllä. Koska johtaminen ja esihenkilötyö vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin, voidaan johtamista kehittämällä tukea laaja-alaisesti kaikkien tullilaisten työhyvinvointia sekä työn tuloksellisuutta.  Lisäksi on ymmärrettävä, kuinka tärkeää on työpaikan turvallinen ilmapiiri. Se ei synny itsestään, vaan meistä jokainen vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään. Turvallinen ilmapiiri kannustaa luovuuteen, keskeneräistenkin ideoiden esittämiseen sekä rohkeisiin kokeiluihin. Se auttaa kehittymään yhdessä ja vastaanottamaan tulevat muutokset joustavammin. 

Vähintään yhtä tärkeää on se, että jokainen tullilainen ottaa vastuuta omasta työkyvystään ja sen edistämisestä huolehtimalla omista terveistä elämäntavoistaan ja motivaatiostaan. Työhyvinvointia saadaan aikaan yhdessä tekemällä ja suunnitelmallisesti edeten.

Lisää aiheesta:

Kilpisjärven tullissa koronahaasteet kampitetaan avoimella keskustelulla ja vertaistuella
Poikkeusvuonna rajaliikenne koki muutoksia – samoin tullityön tehtävät