Poikkeusvuonna rajaliikenne koki muutoksia – samoin tullityön tehtävät

Vuosi 2020 oli rajanylityspaikoilla poikkeuksellinen, sillä kevyen liikenteen eli henkilö- ja pakettiautojen määrä vähentyi jyrkästi edellisvuoteen verrattuna. 

Lasku oli jyrkintä itärajan rajanylityspaikoilla. Kevyt liikenne Ruotsin rajalla vähentyi itärajaa hitaammin, mutta nopeammin kuin Norjan rajalla ja satamissa. Merirajan osuus lähtevästä kevyestä liikenteestä oli 22 prosenttia, Norjan rajan osuus 10 prosenttia, Venäjän rajan osuus 12 prosenttia ja Ruotsin rajan osuus 55 prosenttia. Rajojen osuudet olivat lähes samat myös Suomeen saapuvassa henkilö- ja pakettiautoliikenteessä.

Raskaassa liikenteessä muutokset eivät olleet yhtä suuria. Suomeen saapuneiden kuorma-autojen kokonaismäärä vähentyi 5 prosenttia vuonna 2020. Määrät vähentyivät Norjan ja Ruotsin rajoilla, mutta kasvoivat itärajan rajanylityspaikoilla ja satamissa. Lähtevä raskas liikenne laski selvästi maarajoilla, mutta liikennemäärien lasku oli pienempää satamissa. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä jatkoi laskuaan edellisvuoden tapaan, laskua tuli 9 prosenttia vuonna 2020. 

Torniossa siirryttiin liikkuvasta valvonnasta asemakohtaiseen työhön

Tornion rajanylityspaikalla Tulli ja Rajavartiolaitos toimivat vierekkäin, äänetön video. Video: Aku Häyrynen / Tulli

Pysäytä video

Torniossa Suomen ja Ruotsin rajalla koronan vaikutukset ovat näkyneet selkeästi. Aiemmin näkymätön maiden välinen raja on korona-aikana tullut näkyväksi fyysisten esteiden ja puomien muodossa. Näillä on rajattu liikkumista maiden välillä. 

Suomen ja Ruotsin välinen kevyt ja raskas liikenne vähentyivät reilusti vuoteen 2019 verrattuna. Ruotsista Suomeen saapuva kevyt liikenne vähentyi 51 prosenttia ja raskas liikenne 34 prosenttia edellisvuodesta. Suomesta Ruotsiin menevä kevyt liikenne vähentyi 51 prosenttia ja raskas liikenne 23 prosenttia.  

– Liikenteen vähentyminen on näkynyt selvästi, mutta suurin muutos Tornion liikkuvalle ryhmälle on ollut siirtyminen liikkuvasta valvonnasta asemakohtaiseen valvontaan ja ympärivuorokautiseen työhön. Työtehtävämme ovat painottuneet raskaan liikenteen sekä korostuneen nuuskarallin valvontaan, Timo Siivola Tornion liikkuvasta sisärajavalvonnasta kertoo. 

Torniossa on tyypillisesti paljon vapaa-ajan rajanylitystä, kun matkustajat hakevat Ruotsin puolelta halvempia virvokkeita, elintarvikkeita – ja nuuskaa. Siivolan mukaan Tullin takavarikkotilastoista näkee, että korona-aikana ”nuuskarallissa” yksi muutos on ollut suurien kertamäärien väheneminen ja pienempien tuontimäärien lisääntyminen. 

– Lisäksi olemme havainneet, että nuuskan hakijat viettävät useamman päivän Torniossa kerrallaan ja hakevat suuremman määrän nuuskaa Ruotsista. Toiset ovat ylittäneet rajan jopa useita kertoja päivässä. Ikävä kyllä nuuskan salakuljetus on lisääntynyt, ja ihmiset selvästi käyttävät mielikuvitusta erilaisten kätköjen kehittämiseksi. Liikennettä on siirtynyt myös rajanylityspaikalta maastoon, jossa liikutaan esimerkiksi moottorikelkoilla tai veneillä, Siivola kiteyttää.

Siivolan mukaan työ on sujunut pääasiassa hyvin: ohjeistukset ovat olleet oikea-aikaisia ja suojavarusteet riittäviä. Vaikka rajoitukset tulivatkin voimaan, Suomen ja Ruotsin välillä liikenne ei suinkaan pysähtynyt täysin, ja esimerkiksi työmatkalaiset saivat liikkua rajan yli normaalisti. Helppoa rajalla työskentely ei ole ollut.

– Rajanylitykseen on pitänyt olla hyvä syy. Osalla matkustajista on ollut, ja osa on keksinyt kaikenlaisia selityksiä, miksi Ruotsin puolelle on päästävä. Toisinaan on ollut päiviä, kun Ruotsista Suomeen saapuvien on pitänyt jonottaa rajalla puolesta tunnista puoleentoista päästäkseen rajatarkastukseen ja koronatestiin.

Liikkuvan sisärajavalvonnan ryhmä tekee tyypillisesti työtään omatoimisesti, mutta korona-aikana yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa on ollut hyvin tiivistä. Lisäksi uusia yhteistyötahoja ovat terveysviranomaiset.

 

– Olemme saaneet Rajavartiolaitokselta hyviä kohteita ja apua tarvittaessa tarkastuksiin, varsinkin niillä ylityspaikoilla, joissa emme ole koko ajan läsnä. Uusimpana yhteistyökumppanina meillä on nyt Tornion kaupungin henkilökunta, joka ylläpitää terveysneuvontaa ja huolehtii koronatestauksesta rajalla, Siivola tiivistää.

Nuijamaalla tuetaan terveysviranomaisten työtä

Myös itärajalla liikennemäärät pääasiassa laskivat vuoden 2020 aikana. Kevyen liikenteen määrät romahtivat vuodentakaisesta: Suomeen saapuvien ja Suomesta lähtevien autojen määrät vähentyivät 78 prosenttia. Suomeen saapuneen raskaan liikenteen määrä kuitenkin kasvoi 3 prosenttia. 

Nuijamaalla koronan näkyvimmät vaikutukset ovat olleet matkustajaliikenteen romahtaminen, jäljelle jääneen matkustajaliikenteen rajoittaminen vain kellonajalle 7–21.30 ja terveysneuvontapisteiden tuleminen rajanylityspaikoille.

– Matkustajaliikenteen, joka siis tapahtuu pääasiassa henkilö- ja linja-autoilla, väheneminen on luonnollisesti vähentänyt tulli- ja verovalvonnan suoritteita samassa suhteessa. Rekkaliikenne on lähes samalla tasolla kuin ennen koronaakin, kertoo tullipäällikkö Petri Kukkonen Nuijamaalta.

Nuijamaalla otettiin suojavarusteet käyttöön heti pandemian alkuvaiheessa. Hengityssuojaimia on ollut riittävästi alusta asti, mutta esimerkiksi suojahaalareita ja kengänsuojia on jouduttu odottamaan useampia kuukausia. Suojavarusteiden hankkimisen kanssa samanaikaisesti aloitettiin asiakaspalvelupisteiden suojausten rakennus sekä hankittiin desinfiointiaineita ja -pyyhkeitä.

Nuijamaalla koronanvastaisessa työssä yhteistyötä on tehty tiiviisti Rajavartiolaitoksen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTEn kanssa. Viranomaiset sopivat yhdessä terveysneuvontapisteen paikasta ja toimintamallista.

– Tullin rooli on ollut tähän asti terveysviranomaisia tukevaa, lähinnä THL:n tuottamien terveysnontamateriaalien jakamista rajanylityspaikoilla. Olemme myös antaneet digitaaliset infonäyttömme terveysneuvonnan käyttöön. Lisäksi Tullin edustajat ovat osallistuneet valtakunnallisen, viranomaisten rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden sekä alueellisten yhteistyöryhmien kokouksiin, joissa seurataan koronatilanteen kehitystä ja tartuntojen ehkäisyyn tarvittavia toimenpiteitä, Kukkonen kuvailee.

Satamissa vähennetty kontakteja työvuorosuunnittelulla ja työtilojen rajaamisella 

Meriraja on Suomessa kuorma-autojen merkittävin tulo- ja lähtöreitti: viime vuonna merireitin osuus saapuvasta kuormatusta raskaasta liikenteestä oli noin 50 prosenttia ja lähteneestä liikenteestä 55 prosenttia. Vuonna 2020 meriteitse saapuneen raskaan liikenteen määrä kasvoikin 2,6 prosenttia. Kun lasketaan yhteen sekä matkustaja- että rahtiliikenne, merirajan liikennemäärät vähenivät kokonaisuudessaan 41 prosenttia edellisvuodesta.

Tullin toimipaikoilla satamissa työskentelee noin 250 henkilöä. Tullipäällikkö Pekka Äijälä kertoo, että riittävän tarkka turvallisuusohjeistus ja vahva esihenkilötyö ovat olleet satamissa ensisijaisen tärkeitä työkaluja koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Työntekijöitä on velvoitettu käyttämään suojavarusteita ja pitämään turvavälejä. 

– Olemme määrätietoisesti pyrkineet vähentämään henkilöstömme kohtaamisia työvuorojen suunnittelun ja työtilojen rajaamisen avulla. Esimerkiksi Helsingissä koiranohjaajien taukotilat ovat Katajanokan satamassa, kun taas läpivalaisuyksikön tauot pidetään Länsisatamassa, Äijälä kertoo.

Työtä tehdään pitkälti ulkona, mutta tietyt tehtävät – kuten ajoneuvojen ja matkustajien tarkastukset – sijoittuvat sisätiloihin. Vaikka ulkona työskentely on turvallisempaa, on sielläkin huolehdittu turvaväleistä ja suojavarusteiden käytöstä. Tarkka ohjeistus ja tehostettu viestintä on tuottanut tulosta, eikä vuoden 2020 aikana työvuorossa tullut yhtäkään koronatartuntaa.

Sisärajatarkastusten palauttaminen on tarkoittanut lisääntynyttä jokapäiväistä yhdessä työskentelyä sekä työnjaon tarkennusta Rajavartiolaitoksen ja Tullin välillä. Laissa on asetettu, missä eri viranomaiset hoitavat muun muassa rajatarkastuksia. 

– Esimerkiksi rahtisatamissa Tulli on ainut viranomainen ja tehtäviimme kuuluvat myös rahti- ja kalastusalusten rajatarkastustehtävät. Helsingin satamissa teemme Rajavartiolaitoksen kanssa työtä samoissa tarkastuspisteissä. Olemme antaneet Rajavartiolaitoksen henkilöstölle käyttöön tiloja niissä satamanosissa, missä heillä ei ole omia tiloja.

Kuten kaikilla tullitoimipaikoilla, yhteistyötä on tehty terveysviranomaisten kanssa myös satama-alueilla. Tulli on avustanut HUSia esimerkiksi tarjoamalla tiloja potilaiden eristämiseen ja tarkastushalleja koronatestauksiin.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen

Rajoitusten vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajaliikenne väheni merkittävästi vuoden 2020 aikana. Tullityö onkin painottunut tavaraliikenteen valvontaan, jossa muun muassa pikarahtiliikenne kasvoi kaikilla sektoreilla. Valvontaa on kohdennettu tietoon pohjautuen, eli analyysien perusteella on valittu tarkastettavat kohteet. Työmme on ollut tuloksellista ja olemme keränneet jatkuvasti uutta tietoa. 

Vuoden 2020 aikana tullivalvonnassa paljastettiin rikoksia yhteensä 2 029, joista suurin osa sijoittui postiliikenteeseen. Kaupallisen liikenteen riskianalyysiryhmä ohjasi tarkastukseen yhteensä 4 124 lähetystä, joista kolmannes oli tuloksellisia. 

Työvuorot muutettiin enemmän päiväpainotteiseksi tavaraliikenteen painotusten mukaan. Lähialueiden varastoissa käytiin valvomassa liikennettä myös poikkeavina ajankohtina, kuten öisin. Työaikaa on pystytty kohdentamaan henkilöstön ajo- ja turvallisuuskoulutuksiin.

Lentoasemalla työskennellään monien toimijoiden kanssa samoissa tiloissa. Esimerkiksi postiliikenteen valvontaa tehdään samoissa tiloissa Postin työntekijöiden kanssa, jolloin ohjeiden ja suojautumisen merkitys korostuu. Terminaaleissa pyritään työskentelemään lyhyempiä aikoja kerrallaan ja välttämään lähikontakteja. Henkilöstö on toiminut vastuuntuntoisesti ja huolellisesti, eikä tartuntoja ole esiintynyt.  

– Teimme koko vuoden ajan koronariskien arviointia, jotta olemme osanneet ohjeistaa työntekijöitämme oikein ja oikea-aikaisesti. Aloitimme maskien käytön jo maaliskuussa 2020. Työvuorossa on käytettävä tarvittavia suojavarusteita tehtävän mukaan, ja esimerkiksi autoissa pinnat desinfioidaan aina käytön jälkeen. Asiakaspisteisiin asennettiin pisarasuojat suojaamaan asiakkaita ja työntekijöitä. Olemme myös rohkaisseet esimiehiä seuraamaan henkilöstön työhyvinvointia työvuoroissa, muun muassa keskustelemalla ja tarvittaessa työterveyshuollon tukea hakien, tullipäällikkö Mika Pitkäniemi kuvailee. 

Lentoasemalla työskentelee monia eri toimijoita, joiden on sujuvuuden varmistamiseksi puhallettava aina yhteen hiileen. Toimijat, viranomaiset ja ministeriöiden edustajat ovat kokoontuneet viikoittain Finavian johdolla sopimaan toimenpiteistä, kun lainsäädäntö, suositukset ja rajoitukset muuttuvat. Kokoukset, työryhmät ja tilannepalaverit ovat tiivistäneet hyvää yhteistyötä entisestään. 

– Kokoukset ovat olleet erittäin avoimia ja hyödyllisiä. Lentoaseman toimintaan vaikuttavat muun muassa lentoliikenteen monimutkaiset prosessit, lentoyhtiöiden säännöt, valtioiden asettamat rajoitukset, maahantulosäännökset ja huoltovarmuuden varmistaminen. Siksi kokonaisuuden hallinta vaatii jatkuvaa koordinointia. Lentoliikenteen haasteet näkyivät alkuvaiheen epäselvyytenä myös julkisuudessa. Sen jälkeen olemme onnistuneet yhdessä hyvin ja kehittäneet turvallista maahan saapumisen mallia. Tulli on avustanut esimerkiksi koronapositiivisten matkustajien ohjauksessa erillistä reittiä pitkin, jotta lähikontakteja lentoasemalla vältetään, Pitkäniemi kertoo.

Teksti: Iina Koukku, brändiviestintäsuunnittelija

 

Lisää aiheesta:

Tullissa varauduttiin koronapandemiaan monella rintamalla

Koronakoirat kiinnostivat kansainvälisesti

Kilpisjärven tullissa koronahaasteet kampitetaan avoimella keskustelulla ja vertaistuella

Digikokeiluja ja koronahuolia – Tullin työtyytyväisyys on haasteista huolimatta nousussa