Kohti vähäpäästöistä ajoneuvokantaa

Tullilla on käytössään noin 240 ajoneuvoa ympäri Suomea. Tullin ajoneuvotyöryhmä tarkastelee vuosittain ajoneuvotilannetta ja tekee hankintaesitykset osastojen tarveselvitysten pohjalta. Vuosittain uusimme keskimäärin 15–20 operatiivisiin tehtäviin tarkoitettua ajoneuvoa.

Toyota Prius -auto, johon on teipattu Tullin logo ja teksti.
Tullin postin valvontaryhmässä toimiva pistokehybridi Toyota Prius. Kuva / Tulli

Vuonna 2020 Tullissa otettiin vastuullisuusloikka, kun 19 hankittavan ajoneuvon listalta 11 oli vähäpäästöisempiä hybridiautoja – kymmenen ladattavaa hybridiä ja yksi kevythybridi. Hankintaa valmisteltiin perusteellisesti. Tukea puhtaammille ajoneuvoille saatiin Tullin uudesta strategiasta, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Euroopan unionin direktiivistä.

EU:n direktiivi energiatehokkaan kaluston edistämiseksi edellyttää, että vuoteen 2025 mennessä 38,5 prosentilla uusista henkilö- ja pakettiautoista päästöt saavat olla 50 g/km, ja tämän jälkeen 0 g/km. Tällä hetkellä autojemme päästöt ovat keskimäärin 148 g/km.

– Ajoneuvotyöryhmä esitti keväällä 2020 hankittavaksi yhteensä 19 uutta autoa saman vuoden aikana, jos budjettikehys sallii. Ensimmäistä kertaa vastuullisuusnäkökulma otettiin näin vahvasti huomioon hankinnan suunnittelussa, ja pyrimme esittämään hankittavaksi mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja, Tullin materiaalihallinnon virka-autovastaava ja ajoneuvotyöryhmän jäsen Timo Meuronen kertoo. 

Tyypillisesti Tullissa yhden auton keski-ikä on 9,4 vuotta, ja sillä ajetaan noin 1 111 kilometriä kuukausittain. Päästöt ovat keskimäärin 148 g/km. Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, missä ajoneuvojen päästöarvojen madaltaminen on osa tätä kehitystä.

Hankintaesityksen mukaisten hybridien käyttöönoton jälkeen Tullin ajoneuvojen päästöarvon keskiarvo putoaisi, sillä hybridien päästöt ovat noin 20–50 g/km. 

– On siis selvää, että kalustoa on uudistettava vuosittain vähäpäästöisemmäksi, jotta pääsemme alhaisiin päästölukemiin, Meuronen toteaa.

Vastuulliset hankinnat operatiivisen toiminnan näkökulmasta

Tullin ajoneuvojen hankintaan vaikuttavat monet tekijät. Ajoneuvoja tarvitaan tiettyihin tehtäviin, joissa on erilaiset tarpeet: hälytysauto vaatii omanlaisensa laitteet, kun taas koiranohjaajan autossa on oltava koiralle soveltuvat varustelut. Tullin erikoisajoneuvot ovat rikostutkinnan ja tullivalvonnan käytössä olevia hälytysajoneuvoja. 

– Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti virastoille kyselyn helmikuussa 2020, jossa se tiedusteli EU:n päästödirektiiviin liittyviä asioita ja mahdollisuuksiamme noudattaa sitä. Totesimme vastauksessamme, että Tullin ajoneuvojen on sovelluttava ensisijaisesti operatiiviseen toimintaan, jotta pystymme hoitamaan lakisääteiset tehtävämme parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi sähköautojen haaste Pohjois-Suomessa ovat pitkät välimatkat, materiaalihallinnon johtaja Pirkko Paavola-Häggblom kuvailee. 

Päätös hankkia vähäpäästöisiä autoja ei siis ollut Tullissa läpihuutojuttu. 

– Sen lisäksi, ettei operatiivinen toiminta saa kärsiä, hankinnoissa pitää huomioida ajoneuvon käyttöikä. Teknologiat kehittyvät niin nopeasti, että uusiempien vaihtoehtojen kelkkaan hyppääminen voi olla riski, jos ajoneuvo ”vanhenee” nopeasti. Tästä näkökulmasta on vastuullisempaa verovarojen käyttöä seurata ajoneuvojen kehitystä hetki ennen hankintapäätöksen tekemistä. Tästä syystä emme voi tässä vaiheessa siirtyä täysin sähköautoihin, Paavola-Häggblom huomauttaa.

Vähäpäästöiset ajoneuvot enimmäkseen hybridejä

Toyota Auris -auto, johon on teipattu Tullin logo ja tekstejä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla Tullin tavarantarkastuksessa toimiva itselataava hybridi Toyota Auris. Kuva / Tulli

Ajoneuvotyöryhmän selvityksen mukaan Tullin operatiiviseen käyttöön soveltuvat toimintaympäristö huomioiden ladattavat hybridit, joissa on myös polttomoottori. Vaihtoehtoihin vaikuttaa myös Hanselin puitesopimus, joka ohjaa valtion virastojen hankintoja. Vähäpäästöiset ajoneuvot ovat Tullissa suurimmaksi osaksi hybridiautoja, sillä kaasu- ja sähköautojen saatavuus on ollut vähäisempää. Lisäksi korona on vaikuttanut hankintoihin siten, että kaikkia valmistajien malleja ei ole ollut saatavilla.

– Vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin vaikeaa, on tärkeää lähteä ajoissa testaamaan uusia, vastuullisia ajoneuvovaihtoehtoja, jotta opimme niiden hankintaa ja käyttöä. Tiloissa pitää myös varautua latauspisteisiin.  Seuraamme aktiivisesti uuden ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehitystä. Pilotoimme myös varustelemattomia leasing-autoja, joiden avulla voidaan osittain välttää investointeja silloin, kun tulevasta tekniikasta ei ole vielä varmaa tietoa, Paavola-Häggblom summaa tulevaisuuden näkymiä.

Teksti: Iina Koukku, brändiviestintäsuunnittelija