Kilpisjärven tullissa koronahaasteet kampitetaan avoimella keskustelulla ja vertaistuella

Monen työssäolijan vuotta 2020 leimasi maaliskuussa alkanut laaja etätyöskentelysuositus. Useimmilla tullilaisilla työt kuitenkin edellyttävät asiakkaiden ja kollegoiden kohtaamista koronatilanteesta huolimatta. Norjan ja Suomen rajalla sijaitsevalla Kilpisjärven tullitoimipaikalla poikkeukselliset ajat näkyivät uusina hygieniakäytäntöinä, henkilöautoliikenteen tyrehtymisenä sekä huolena kylän omien yritysten ja palveluiden pärjäämisestä. Pandemian aikaan edes työkavereiden kohtaaminen ei ole yksinkertaista, mutta hyvin toimiva työyhteisö on työhyvinvoinnin tärkein lähde.

Kun suuntaa Suomen kartalla aivan pohjoiseen, käsivarren peukalossa on Kilpisjärven kylä. Suomen ja Norjan rajalla sijaitsevaan Enontekiön kuntaan kuuluva Kilpisjärvi on noin sadan ihmisen harvaan asuttu, arktinen koti. Samalla se on Norjan ja Suomen välisen rajan vilkkain ylityspaikka, jonka läpi kulkee keskimäärin reilut 100 rekkaa vuorokaudessa.

Suomen tulli aloitti toimintansa Kilpisjärvellä vuonna 1946 teltassa, ja ensimmäinen oma tullitalo saatiin vuonna 1949. Nykyisin työt hoituvat moderneissa, vuonna 2017 valmistuneissa tiloissa, mutta Kilpisjärven tullitoimipaikan esihenkilö, tullivartija Marjut Muotkajärvi, muistaa vielä toisenlaisetkin olot.

- Lokakuun ensimmäinen päivä 1988 muutin Kilpisjärvelle ja aloitin työt vuonna 1969 valmistuneella asemalla, joka purettiin nykyisen valmistuttua. Tänne sitten jäinkin, mutta kotia olen kylän alueella sentään välillä vaihtanut, tyypilliseksi lappilaiseksi itseään kuvaileva Muotkajärvi naurahtaa.

Hyvät työvälineet ja -tilat ovat jaksamisen ja tehokkaan työskentelyn kannalta tärkeitä, mutta vuonna 2020 kaikkialla maailmassa törmättiin odottamattomiin työhyvinvoinnin haasteisiin. Pandemiatilanne painaa mieltä asiakaspalvelutyössä, vaikka asuisikin kaukana suurista ihmismassoista ja tartuntaketjuista.

- Varsinkin alkuun huomasi työyhteisössä, että osa pelkäsi koronaa tosi paljon. Kaikki myös vaikuttaa kaikkeen: Kilpisjärvi on pitkälti norjalaisista elävä kylä, jossa suuri osa ihmisistä työskentelee matkailualalla. Kollegoiden perheillä on terveyshuolien lisäksi voinut ollut taloudellisiakin huolia, ja nehän vaikuttavat myös töissä.

Kansainvälisellä yhteisasemalla tarvitaan kielten kimaraa ja selkeitä pelisääntöjä

Kansainvälisellä yhteisasemalla tarvitaan kielten kimaraa ja selkeitä pelisääntöjä
Muovipleksejä, käsidesiä ja kertakäyttöhanskoja, maskit kasvoilla... Asiakaspalvelupisteiden uudet käytännöt ovat käyneet Kilpisjärvelläkin vuoden mittaan tutuiksi, mutta sosiaalisten kontaktien väheneminen tuntuu edelleen vaikealta.

- Ainakin kerran vuodessa olemme pitäneet koko aseman väen kesken yhden ison kokouksen, mutta tässä tilanteessa se ja kaikki vapaamuotoisetkin kokoontumiset kasvokkain on tietysti peruttu. Yhteisöllisyyttä on vaikeampi ylläpitää, vaikka olemmekin läsnätyössä, Muotkajärvi kuvaa.

Kilpisjärven kahden valtion rajalla toimiva tulliasema on niin sanottu yhteisasema, jonka henkilökunta koostuu kahdeksasta Suomen tullin ja kahdestatoista Norjan tullin työntekijästä. Tullivalvonnan ja -selvityksen töitä tehdään yhteisissä tiloissa ja pääsääntöisesti pareittain niin, että paikalla on aina ainakin yksi suomalainen ja yksi norjalainen virkailija. 

Monikielisen ja -kansallisen työyhteisön työskentely sujuu mainiosti norjan, suomen, ruotsin ja tarvittaessa englanninkin sekoituksella. Koronatilanne on kuitenkin vaatinut pelisääntöjen entistä tarkempaa selkeyttämistä, sillä maiden hygienia- ja turvaohjeistuksissa on ollut eroja.

- Esimerkiksi maskien suhteen meillä ja norjalaisilla oli erilaiset ohjeistukset, vaikka kaikki samassa paikassa työskentelemmekin. Alkutalvesta meidän porukassamme sattunut altistustilanne kuitenkin ratkaisi asian: kun ollaan Suomen tullin tiloissa, mennään Suomen ohjeistuksen mukaan ja käytetään maskeja.

Koko kylän tulli sai koronan myötä uusia rooleja

Vaikka Kilpisjärven tullitoimipaikka sijaitsee myös EU:n ulkorajalla ja Schengen-alueen sisärajalla, ei sijainti Muotkajärven mukaan juuri vaikuttanut työarkeen ennen koronaa. Poikkeustilanteen alkaessa tilanne muuttui kuitenkin nopeasti: rajanylitysten muutokset tyrehdyttivät yleensä vilkkaan henkilöautoliikenteen ja toivat Tullin tarkastushallin toimistotiloihin rajavalvontaa tekevät rajavartijat, joita ei normaalisti ole koko kylällä. 

Tullin työntekijöiden ei ole tarvinnut pohtia töiden jatkumista, sillä raskas liikenne on työllistänyt entiseen tapaan. Muuttuvat rajanylitysrajoitukset ovat luoneet kuin varkain myös uusia työnkuvia: asiakkaat soittelevat tiuhaan tahtiin neuvoja, vaikka kaikkiin kysymyksiin ei Tullista voidakaan vastata. 

- Norjan ja Suomen välinen raja on ollut aina hyvin vapaa. Se ahdisti ihmisiä meidänkin kylällämme, kun ei päässytkään kulkemaan normaalisti. Meille tuttuna viranomaisena sitten soiteltiin hirveät määrät, että miten rajoilla saa kulkea. Rajavartiolaitoksen ja Norjan poliisin yhteystietoja ollaan jaettu viime aikoina paljon, Muotkajärvi kuvailee naurahtaen.  

Lue lisää koronan vaikutuksista tullityöhön eri puolilla Suomea.

Avoimet keskustelut ja yhteiset toimintatavat – työhyvinvointia tuetaan yksinkertaisilla keinoilla

Eteläisemmässä Suomessa pandemia on innostanut hyödyntämään ruokakauppojen ja ravintoloiden kotiinkuljetuksia, mutta Kilpisjärvellä vastaavista arjen helpottajista voi vain haaveilla. Sen sijaan kylällä on jännityksellä seurattu, pysyykö paikallinen ruokakauppa auki ilman norjalaisten asiakkaiden tai matkailijoiden ostovoimaa. Ilman paikallista ruokakauppaa arjen asioinnit joutuisi hoitamaan satojen kilometrien päässä sijaitsevissa naapurikylissä.

Ennen kaikkea Muotkajärven puheesta aistii kuitenkin kiitollisuuden pientä ja tiiviistä työporukkaa kohtaan. Varsinkin poikkeuksellisina aikoina luotettavat kollegat ja työpaikan toiset huomioiva ilmapiiri nousevat kultaakin kalliimmiksi työhyvinvoinnin ylläpitäjiksi.

- Esimiehenä  sanoin meidän porukalle heti koronan alkaessa, että meidän täytyy suhtautua tilanteeseen sen ehdoilla, joka pelkää eniten. Mielestäni olemme oikeasti omaksuneet sen, että otetaan aina toinen huomioon. 

Kilpisjärven tullilaisia voisikin kuulemma kuvata lähes löyhäksi perheeksi. Kun kylässä asuu sata ihmistä, työporukan kanssa on tekemisissä vapaa-ajallakin – ja mielellään, sillä pieni työyhteisö on hioutunut tiiviiksi, avoimesti puhuvaksi yksiköksi.

- Kukaan ei osaa lukea toisten ajatuksia. Jos sanoo ääneen, että korona pelottaa ja että kaipaa vaikka nykyistä enemmän fyysistä etäisyyttä työpaikalla, niin muut voivat sen ottaa ja ottavatkin huomioon. Omista tunteista ja peloista puhuminen on tärkeää työhyvinvoinnille.